Miksi lähes puolet jätti äänestämättä? "Tietyt puolueet hyötyvät"

Politiikkaradio

Miksi äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa jäi niin surkeaksi? Miksi perussuomalaiset nousi ja keskusta laski? Politiikkaradiossa puidaan kuntavaalien tulosta politiikan tutkija Markku Jokisipilän kanssa. Äänestysaktiivisuus oli vain vuonna 1945 matalampi kuin näissä vaaleissa, jolloin äänestysprosentti oli vain 53,9 prosenttia. Näissä kuntavaaleissa äänestysaktiivisuus jäi 55,1 prosenttiin. "Kun äänestysprosentti on vain 55 prosenttia, niin kyllä se herättää kysymyksiä vaalituloksen legitiimiydestä. Kuinka paljon vaalitulos heijastaa kansan tahtoa, jos sataa kansalaista kohden 45 ollenkaan käyttänyt", Jokisipilä pohtii. Hän kertoo, että "tietyt puolueet, eniten kokoomus, hyötyy siitä, että äänestysaktiivisuus on heikkoa". Kuitenkaan ei voida tietää, mille puolueille jättämättä jääneet äänet Äänestämättömyyttä on selitetty huono-osaisuudella. "Tämä on havaittu pitkän aikaa sitten, että esimerkiksi koulutustaso, tulotaso ja yleinen elämässä pärjääminen on yhteydessä siihen, käydäänkö äänestämässä", Jokisipilä kertoo. Muitakin syitä äänestämättömyyteen löytyy. "Sellaisen havainnon tein noista tuloksista, että 293 kunnassa kun äänestettiin kymmenessä voittajaksi puolueista riippumaton yhteislista. Olisiko tässä osaselittävä tekijä, että kuntatasolla ollaan kyllästytty tällaiseen perinteiseen puoluepoliittiseen meininkiin", Jokisipilä pohtii. Hän näkee, että mediassa keskusteltiin paljon valtakunnan tason aiheista. "Jos vaalikeskustelussa ei ole oikein mitään liittymäkohtaa siihen, mitä omassa kunnassa tapahtuu, niin ääni jää antamatta", Jokisipilä toteaa. Kokoomus voitti vaalit. Perussuomalaiset teki suurimman suhteellisen nousun, mutta jäi kuitenkin selvästi kärkipaikoista ja omasta tavoitteestaan. Miksi vihreät ei noussut edes Helsingissä odotetusti ja SDP ei voittanut edes pääministeri Sanna Marinin kotikaupungissa Tampereella? Toimittajana on Linda Pelkonen.