Omaa ääntä etsimässä

Sari Valto

Olemme olemassa äänemme kautta. Käytämme ääntämme paitsi kommunikoimiseen myös tunteidemme ilmaisemiseen. Oma puheääni saattaa hävettää. Ääni on heikko ja se katkeilee. Menneisyyden kokemukset saattavat aiheuttaa sen, että pienennämme itseämme, pysymme hiljaa, emme tuo ääntämme kuuluville. Ääni voi kuitenkin harjoittelun kautta olla väylä rohkeuteen ja oman tilan ottamiseen. Kun Marja Suurpalo oli nuorempana huvipuistossa kesätöissä, hän huomasi äänensä alkavan säröillä. Meluisassa ympäristössä piti puhua koko ajan ja ääni ei sitä kestänyt. Hän lainasi kirjastosta äänenhuoltoon liittyvän kirjan ja alkoi treenata ääntään. Vaikutus oli yllättävän iso. Ääni vahvistui, mikä vaikutti jopa itsetuntoon. Siitä lähti hänen kiinnostuksensa ääneen. Nykyään Marja Suurpalo on vokologi ja pitää puhevalmentajan vastaanottoa. Häpeän tunteet ovat tyypillisiä hänen asiakkaillaan. Näyttelijä, ääniopettaja Marja Skaffari on erityisen kiinnostunut siitä, miten menneisyyden kokemukset ja tunteet vaikuttavat ääneen. Hänen äänityöpajoissaan tutkitaan äänen ja kehon suhdetta ja haetaan äänityöskentelyn kautta reittejä tunteisiin ja muistoihin. Molemmat korostavat, että ei ole olemassa yhtä “kaunista” puheääntä, jota kaikkien olisi tavoiteltava, vaan jokainen meistä voi hakea omaa, itselleen sopivaa ja sointuvaa ääntä. Ääniharjoituksissa voi esimerkiksi käydä ilmi, että henkilö on tietoisesti madaltanut puheääntään kuulostaakseen uskottavammalta, mutta matalan äänen tuottaminen ei sovikaan hänen elimistölleen, ja sen takia äänen kanssa on ongelmia.