Over the years, technology has advanced to become a vital part of people's everyday lives. People use technology to communicate with friends and family regardless of their location, get information from the stock market, check the latest news, and much more. Podcasts as a media have enabled people to follow the latest news and trends in technology, while commuting, working out, walking in the park, etc. What is more, they can be followed even without Internet connection, in any part of the day. The podcasts offered in this catalog discuss about important topics in technology. Some of them discuss about the operating systems, software and game development and development techniques and trends. Other podcasts discuss about tech startups, SEO, SMM and digital marketing. There are podcasts where game fans can get the latest news on DotA, LoL and other games. Also, some hosts invite leading names in technology to discuss about the impact of technology on society as well as about big ideas that could change the way society functions.
Joidenkin teknologiajäbien juttuja kuunnellessa tuntuu välillä siltä, että kaikkialla tasa-arvo ei ole edennyt 1900-luvun alun asetelmista. Onneksi teknologia-alakin muuttuu, sanoo Ylen toimittaja Heikki Valkama blogissaan.
Identiteettiin menevät keskustelut menevät helposti tunteisiin, koska niissä ollaan tärkeiden asioiden äärellä ja koska yhteiskunnallinen keskustelu on myös kilpailua huomiosta, sanoo sovittelija Miriam Attias kolumnissaan.
Mitään absoluuttista mittaria yksittäisen tutkimushankkeen hyvyydelle tai vaikuttavuudelle ei ole olemassa. Sana ”vaikuttavuus” on bisnesmaailmasta lainattu mantra, eikä tiedettä sillä voi mitata, sanoo Kari Enqvist kolumnissaan.
Päätöksiä tehdään tutkitun tiedon pohjalta, paitsi silloin kun pinttyneet asenteet ja ennakkoluulot ajavat ohi. Tämä koskee myös kannabista, kirjoittaa tietokirjailija ja vapaa toimittaja Matti Mörttinen kolumnissaan.
Vihreät haluaisivat, että kannabista voisi käyttää ja myydä vapaasti. Jotkut lääkärit sallisivat myös kovien huumeiden käytön ilman rangaistusta. Mikähän mahtaa olla seuraava heitto huumekeskustelussa, pohtii Ylen oikeustoimittaja Päivi Happonen blogissaan.
Monet varmaan tykkäävät katsella hanhia puistoissa. Voisiko silti inhota sitä, että omat ulkoilualueet täyttyvät vastenmielisestä ulosteesta. Voisiko siis hanhiakin karkottaa oikeasti muualle, kysyy kirjailija Joonas Konstig kolumnissaan.
Harva tasa-arvokeskustelu on vienyt sukupuolten tasa-arvoa enemmän eteenpäin kuin elokuvapiireistä alkanut #metoo-kampanjointi. Näkyykö liikehdinnän toisessa päässä jo nainen, jota pitää puolustuskyvyttömänä suojella, kysyy vapaa toimittaja Ulla Järvi kolumnissaan.
Suomessa pitäisi olla maailman paras koulujärjestelmä, mutta tulokset eivät tätä tue. Peruskoulusta päättävien pitäisi ymmärtää, että vähemmän on enemmän, sanoo kirjailija Roope Lipasti kolumnissaan.
Läpi pandemian olemme olleet huolissaan talouskasvusta. Talous on kuitenkin toisarvoista, jos emme enää voi luottaa edes läheisimpiimme, sanoo Emmi Nuorgam kolumnissaan.
Yksinkertaistukset ovat mediassa tehokkaita, mutta ne vääristävät todellisuutta ja peittävät alleen konfliktien sotkuisen luonteen. Afganistanin sotakaan ei ole yhdessä kuvassa ohi, sanoo Kati Kelola kolumnissaan.
Moraalilain jälkeinen aika on tuottanut riitaa kylväviä hyvyyden julistajia, jotka Danten järjestelmässä joutuisivat Helvettiin, päättelee Jari Ehrnrooth kolumnissaan
Euroopan unionin vaikutusvalta on arvojen, kaupan ja vapaan liikkuvuuden valtaa. Se on voimakasta, mutta pehmeää ja hidasta. Maailma on muuttunut ja nyt on oltava tahtoa ja kykyä myös nopeaan kovakätisyyteen, sanoo Rysky Riiheläinen kolumnissaan.
Suomen ensimmäinen terrori-isku päättyi sankaritekoon, josta ei tehty numeroa. Viranomaisten työhön ei kuulu julkisuudessa paistattelu. Emme tiedä ketä kiittää, ja se kertoo meistä paljon, sanoo Aleksis Salusjärvi kolumnissaan.
Selkeässä tarinassa on hyvis, pahis ja silmille hyppäävä opetus. Mutta toimittajien kannattaa varoa kertomasta yksinkertaisia tarinoita monimutkaisista asioista, kirjoittaa Sundman blogissaan.
Personal shopper olisi loistava ajatus kaikilla elämänalueilla. Miltä kuulostaisi personal elintarvikkeidenostaja tai personal autonostaja, kysyy Pekka Seppänen kolumnissaan.
Tuskin mikään suunniteltu laki on saanut yhtä vastenmielistä nimeä kuin puoskarilaiksi kutsuttu lakiuudistus, joka koskee ei-lääketieteellisten hoitojen rajaamista. Olisi syytä puhua mieluummin kokemushoidoista, sanoo tiedetoimittaja ja terveysviestinnän tutkija Ulla Järvi kolumnissaan.
Yhä useammin ihmiset haluavat kuluttaa palveluja ja hakevat mieluummin elämyksiä kuin materiaa. Tavaraa on monen kaltaiseni mielestä jo liikaa, ja siitä on kadonnut omistamisen ilo, miettii tietokirjailija Asta Leppä kolumnissaan.
Kabulin valtaus eteni mediassa kuin tarkoin käsikirjoitettu elokuva. Kiinnostaako statistien kohtalo, nyt kun päähenkilöt on pelastettu, pohtii Ylen ulkomaantoimittaja Jenny Matikainen blogissaan.
Katastrofielokuvat kalpenevat kesän 2021 sääuutisten rinnalla. Ilmastonmuutoksen tiedetään lisäävän sään ääri-ilmiöitä, mutta mittakaava tuli jopa ilmastotutkijoille yllätyksenä, sanoo meteorologi Kerttu Kotakorpi blogissaan.
Millainen maailma olisi, jos lapsen koulu ei alkaisikaan kahdeksalta? Tai hyötyisikö työyhteisö jos otetaan huomioon mihin aikaa mieluiten tekisi töitä? Iltavirkku saa hävetä ja kärsiä, kun ei ole jalkeilla kuudelta aamulla, kirjoittaa Hallamaa.
Helposti voisi ajatella, että koronapandemia kasvattaa tuloeroja kun pienipalkaiset menettävät tulojaan. Mutta tuloerot kaventuvat, jos koronavelkoja maksetaan verottamalla enemmän niitä, joilla on enemmän varoja, sanoo professori Heikki Hiilamo.
Keskiluokkaisena olen lähtökohtaisesti luotettava ja arkiset toimeni nähdään hyväksyttävinä. Valitettavasti emme yhteiskuntana ulota samaa luottamusta ja myötäsukaista katsetta vähävaraisiin, kertoo Raisa Omaheimo kolumnissaan.
Venäjän Sortavalassa rakennuskanta ränsistyy, mutta koronan pakottama kotimaanmatkailubuumi voi auttaa suomalaisarkkitehtuurin pelastamisessa. Sortavalalaiset katsovat tulevaisuuteen nyt varovaisen myönteisesti, kertoo Ylen Venäjän kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen blogissaan.