Tiedettä Tunteella podcast pyrkii tarjoamaan ajantasaista ja tutkimukseen perustuvaa faktatietoa lääketieteestä ja suomalaisesta terveydenhuoltojärjestelmästä. Kotimaisten huippuammattilaisten siivittämä sarja tuo esiin merkittäviä suomalaisia tutkijoita ja terveydenhuoltojärjestelmämme muita ammattilaisia. Podcast-sarjan juontajana toimii syöpätutkija, dosentti Sauli Vuoti. Podcastin ovat mahdollistaneet Jyväskylän Yliopisto, ja jaksokohtaiset sponsorit.
…
continue reading
Kertomuksia maailmankaikkeuden ääristä ihmiskehon syövereihin. Toimittajina Pirjo Koskinen, Leena Mattila, Teija Peltoniemi ja Riikka Suikkari. Ohjelmaa avustavat tiedetoimittajat Mari Heikkilä, Sisko Loikkanen ja Jari Mäkinen. Yle Radio 1 tiistaisin ja perjantaisin klo 12.10. Tuottajana Maija Kaipainen.
…
continue reading
Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, jossa puhutaan vain tärkeistä asioista ja tieteestä tunteella. Jokaisessa jaksossa haastatellaan yliopiston tutkijaa, joka kertoo alansa mielenkiintoisimmasta kysymyksestä juuri nyt. Tämä on podcast kaikille, jotka rakastavat tiedettä. Utelias mieli valittiin Grand One -kilpailun podcast-sarjan finalistiksi vuonna 2024. Sarjan on tuottanut Jaksomedia.
…
continue reading
1
#13 - Paulus Torkki - Priorisointi ja vaikuttavuusperusteinen tiedolla johtaminen
53:10
53:10
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
53:10
Mitä tarkoittaa terveydenhuollon priorisointi ja miten sitä toteutetaan Suomessa? Miksi termillä on negatiivinen klangi? Miten vaikuttavuus tulisi ottaa käyttöön päivittäisessä terveydenhuollossa? Miten edistämme vaikuttavuuden eettisesti kestävää mittausta? Miten tuomme potilaiden näkökulman etualalle? Mitä on arkivaikuttavuus? Jakson asiantuntija…
…
continue reading
1
#12 - Juha Kononen - Yksilöllinen syöpälääketiede
55:20
55:20
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
55:20
Mitä tarkoittaa yksilöllinen syöpälääketiede? Onko jokainen syöpäkasvain samanlainen? Miten modernia diagnostiikkaa voidaan hyödyntää syövänhoidossa? Miten molekyyliprofilointi voi auttaa hoitojen valinnassa? Syövänhoidon uusien innovaatioiden aallonharjalta horisontti näyttää aurinkoiselta. Vieraana Docrates-syöpäsairaalan johtava ylilääkäri, Juha…
…
continue reading
1
Miten naisen asema on muuttunut Kiinassa?
32:50
32:50
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
32:50
Ensimmäinen sana, jonka tutkija Tiina Airaksinen aikoinaan oppi kiinaksi, oli ’suhteet’. Sanan painoarvo kertoo verkostojen merkityksestä Kiinassa. Airaksinen on Aasian tutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori, ja hän on tutkinut kiinalaisia identiteettejä ja naisten toimijuutta 1990-luvulta lähtien. Millaisiin verkostoihin naiset esimerkiksi kuuluva…
…
continue reading
1
Kuinka uusi eläinlaji tunnistetaan?
29:20
29:20
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
29:20
Merkittävä osa maailman eläinlajeista on tieteelle tuntemattomia. Mitä kaikkea vaaditaan siihen, että uusi laji tunnisteaan ja mitä vaikutusta löydöillä on? Väitöskirjatutkija Hanna Rosti tutkii Kenian Taitavuorten sademetsissä yöaktiivisia nisäkkäitä: pikkugalagoja ja puutamaaneja. Millaista näiden harvinaisten lajien tutkiminen on, ja millä eri t…
…
continue reading
1
Voiko videopeleillä hoitaa masennusta?
29:51
29:51
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
29:51
Masennusta on tutkittu paljon, mutta vieläkään ei tarkalleen tiedetä, mistä sairaus johtuu ja millainen hoito auttaa eri ihmisiä. Aivosairauksiin perehtynyt tutkimusjohtaja Matias Palva on kehittänyt tiiminsä kanssa monta vuotta päällisin puolin tavallista videopeliä. Seikkailupeli on kuitenkin tarkoitettu yksilöityväksi masennuksen hoidoksi, jonka…
…
continue reading
1
Mitä pienten lasten ajattelusta kannattaa oppia?
32:41
32:41
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
32:41
Resilienssillä viitataan kykyyn selviytyä vastoinkäymisistä. Sitä voi verrata immuniteettiin, joka antaa meille suojaa taudinaiheuttajia vastaan. Resilienssi kehittyy jo varhaislapsuudessa, mutta kuinka sitä voi vahvistaa? Varhaiskasvatuksen professori Arniika Kuusisto tutkii, mikä on pienille lapsille tärkeää elämässä. Lapsiin ei usein suhtauduta …
…
continue reading
1
Voiko tekoäly olla luova?
32:33
32:33
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
32:33
Innostus ja huoli tekoälystä ottivat uusia kierroksia, kun ChatGPT avattiin yleiseen käyttöön. Yhtäkkiä käytettävissä oli sovellus, joka antoi koherentteja vastauksia kysymyksiin ja jolle pystyi antamaan tehtäväksi esimerkiksi puheen tai ansioluettelon kirjoittamisen. Mihin kaikkeen suuret kielimallit vielä pystyisivätkään? Tekoäly kutkuttaa mieltä…
…
continue reading
1
#11 - Tomi Mäkelä - Kansallinen syöpäkeskus FICAN
58:21
58:21
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
58:21
Mikä on kansallinen syöpäkeskus FICAN ja mitkä sen tehtävät ovat? Miksi tarvitsemme kansallista syöpästrategiaa? Minkälaista syöpätutkimusta Suomessa tehdään? Minkälaiselta suomalaisen syövänhoidon tulevaisuus näyttää? Miten hyvinvointialueet ovat vaikuttaneet syövänhoitoon? Vieraana kansallisen syöpäkeskuksen FICANin johtaja, Helsingin yliopiston …
…
continue reading
1
Miten hyvän, pahan ja ruman kehät syntyvät?
29:38
29:38
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
29:38
Hyvinvointivaltiolla on pitkät juuret, mutta lyhyt historia. Mikä oli sattuman rooli siinä, että Suomesta, köyhästä periferiasta, tuli lopulta hyvinvointiyhteiskunta? Helsingin yliopiston sosiaalihistorian professori Sakari Saaritsa tuntee varsinkin hyvinvointivaltion alkuajat ja käyttää tutkimuksessaan muun muassa taloustieteestä tuttuja tilastoll…
…
continue reading
1
Millaisiin kyberuhkiin nyt pitää varautua?
32:22
32:22
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
32:22
Kaikki on nykyään internetissä: niin pankkipalvelut, terveystiedot kuin jääkaapitkin. Millaisia kyberriskejä liittyy siihen, että elämän eri osa-alueet digitalisoituvat? Entä kun kyse on yhteiskunnan kriittisestä infrastruktuurista, kuten vedenjakelusta tai sähköverkosta? Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Valtteri Niemi avaa …
…
continue reading
1
Pitäisikö mineraaliaarteet jättää merenpohjaan?
34:42
34:42
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
34:42
Syvä meri alkaa sieltä, minne auringonvalo ei yllä, yleensä noin 200 metrin syvyydestä. Kun sinne sukeltaa ja pistää sukellusveneestä valot pois, alkaa ikkunan takana näkyä hohtavia valonpilkahduksia. Tämä maailma on tuttu tutkija Laura Kaikkoselle, joka tutkii ihmisen vaikutusta syvään mereen. Yhteiskunnan sähköistymisen myötä kiinnostus syvänmere…
…
continue reading
1
#10 - Martti Färkkilä - Elämäntapana tutkimus
48:39
48:39
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
48:39
Miksi lääketieteellinen tutkimus on tärkeää? C-hepatiitin hoidon lyhyt oppimäärä. Päihdelääketieteen merkitys. Mitä suomalaisen gastroenterologian piirissä oikein tapahtuu. Miten lääkäri voi yhdistää tutkimustyön kiireiseen arkeen. Miten suomalaista hoitojärjestelmää voidaan kehittää. Jakson vieraana gastroenterologian emeritusprofessori Helsingin …
…
continue reading
1
#9 - Lauri Pelkonen - Lääkkeiden hintalautakunta Hila
1:00:40
1:00:40
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
1:00:40
Mikä on Lääkkeiden hintalautakunta Hila? Miten Hila edustaa ja valvoo suomalaisten etuja? Mitkä ovat nykypäivän lääkekorvattavuuden ja arviointien haasteet? Miten vaikuttavuusperusteinen terveydenhuolto näkyy lääkearvioinneissa? Minkälainen on hyvin rakennettu lääketieteellinen tutkimus? Minkälaiset poliittiset suuntaukset vaikuttavat suomalaisten …
…
continue reading
1
#8 - Jaana Kaleva-Kerola - Potilaan arvokas kohtaaminen
1:00:00
1:00:00
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
1:00:00
Tässä jaksossa vieraana on Länsi-Pohja Mehiläisen syöpätautien ylilääkäri, Jaana Kaleva-Kerola. Jaksossa keskustellaan syöpäpotilaiden kokonaisvaltaisesta hoidosta, potilaskohtaamisen merkityksestä, psykososiaalisen tuen keinoista, vuorovaikutustaidoista ja siitä mitä on erinomainen ja yksilöllinen syövänhoito potilaan kannalta. Mukana myös tuttuun…
…
continue reading
1
#7 - Juha Paloneva - Keskussairaalat osana hyvinvointiyhteiskuntaa
44:59
44:59
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
44:59
Miten hyvinvointialueet ja niiden aloitus vaikuttavat keskussairaaloiden toimintoihin? Mikä on Jyväskylän Sairaala Nova? Mikä rooli tutkimuksella ja tieteellä on keskussairaalassa? Mikä on maantieteellisten haasteiden vaikutus terveydenhuoltoon Suomessa? Jakson vieraana Keski-Suomen hyvinvointialueen sairaalapalvelujen vastuualuejohtaja, Itä-Suomen…
…
continue reading
1
Miksi äänestämme niin kuin äänestämme?
1:01:12
1:01:12
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
1:01:12
Suomalaiset voi jakaa äänestäjinä karkeasti neljään ryhmään. Mutta kuinka tietoisia päätöksiä teemme äänestyskopissa? Kiinnostus politiikkaa kohtaan on ollut Suomessa kasvussa koko 2000-luvun, ja politiikasta puhutaan enemmän kuin koskaan, sanovat politiikan tutkijat, väitöskirjatutkija Veikko Isotalo ja yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass. Mit…
…
continue reading
1
#6 - Petri Bono - Yksityinen terveydenhuolto Suomessa
52:14
52:14
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
52:14
Yksityisen terveydenhuollon rooli Suomessa on ollut vahvassa kasvussa viime vuosina. Miten yksityinen terveydenhuolto toimii, missä se voi olla edistämässä kansanterveyttä ja miten se voi edesauttaa toimivaa tutkimusinfrastuktuuria. Entä miten hyvinvointialueet ja yksityinen terveydenhuolto liittyvät toisiinsa - nyt ja tulevaisuudessa? Jakson viera…
…
continue reading
1
#5 - Anu Niemi - Rintasyöpäyhdistys Europadonna Finland Ry
43:12
43:12
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
43:12
Rintasyöpä on yksi yleisimmistä syövistä maailmassa ja siihen sairastuu joka vuosi noin 5000 suomalaista. Jaksossa vieraana on Rintasyöpäyhdistys Europadonna Finland Ry:n toiminnanjohtaja Anu Niemi. Jaksossa keskustelemme siitä mitä potilasyhdistys tekee, mikä on rintasyövän hoidon status Suomessa, ja miten voisimme kehittää suomalaisten potilaiden…
…
continue reading
1
#4 - Juha Klefström - Immunologisten syöpähoitojen käyttö Suomessa
1:22:08
1:22:08
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
1:22:08
Cancer-IO -hankkeessa kehitetään uudenlaisia ratkaisuja immuno-onkologisten hoitojen tehostamiseksi ja tuetaan uusien syöpähoitojen nopeampaa käyttöönottoa terveydenhuoltojärjestelmän piirissä. Projektissa tuotettu "Syövän immuunihoidot Suomessa" -raportti kokoaa yhteen merkittävän määrän tietoa syövän hoidon tilasta, kehityskohteista ja potentiaal…
…
continue reading
1
Mitä olemme ymmärtäneet väärin lihavuudesta?
35:15
35:15
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
35:15
Ihmisen terveyttä ei voi päätellä siitä, minkäkokoinen hän on. Siitä huolimatta lihavuuteen liittyy vahva stigma, jonka mukaan ylipaino tuottaa kaikille samanlaiset terveysriskit ja laihtuminen on kiinni vain itsekurista. Tieto lihomisen mekanismeista ja yksilöllisyydestä on lisääntynyt viime vuosina paljon, sanoo kliinisen metabolian professori Ki…
…
continue reading
1
Mihin kaikkeen kvanttitietokone pystyy?
32:47
32:47
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
32:47
Kvanttitietokoneilta odotetaan suuria. Ne voivat mahdollistaa asioita, joita toistaiseksi on mahdotonta tehdä: merkittävästi nopeampaa lääkekehitystä, salakirjoitusmenetelmien murtamista ja koneoppimisen tehostumisen kautta esimerkiksi huimasti parempia käännösohjelmia. Kvanttitietokoneiden ohjelmointiin on muutamia suuntia, mutta oikeastaan kukaan…
…
continue reading
1
#3 - Aarno Palotie - Genomitutkimus Suomessa nyt ja tulevaisuudessa
53:32
53:32
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
53:32
Mitä on moderni suomalainen genomitutkimus? Miten genomitutkimusta hyödynnetään maailmalla nyt ja tulevaisuudessa? Miten suomalaista tutkimusinfrastruktuuria voidaan hyödyntää kansalaisten terveyden parantamiseen? Miksi geenitutkimus pelottaa? Mitä tekee Suomen Molekyylilääketieteen Instituutti FIMM? Mikä on Finngen-tutkimus? Näihin kysymyksiin vas…
…
continue reading
1
Kuka hyväksytään suomalaiseksi?
32:16
32:16
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
32:16
Puhtaita identiteettejä ei ole olemassakaan, vaan meissä risteää useita eri tarinoita, joita kerromme itsestämme. Silti jotkut hyväksytään helpommin esimerkiksi suomalaisuuden piiriin kuin toiset, sanoo islamilaisen teologian yliopistolehtori ja teologian dosentti Teemu Pauha. Millaista on muodostaa identiteettiä suomalaisena muslimina, kun ympäris…
…
continue reading
1
Kuka on ympäristökansalainen?
30:49
30:49
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
30:49
Ihmisen ajattelun ja käyttäytymisen välillä on kuilu, eivätkä arvot läheskään aina näy toiminnassa: Arvostamme ympäristöä, mutta toimimme ympäristölle ja ilmastolle vahingollisesti. Toisaalta yhteiskunta myös vaikuttaa siihen, millaiset mahdollisuudet meillä on valita ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja. Kun halutaan muuttaa ihmisten käyttäytymistä …
…
continue reading
Ympäristö, geenit ja sattuma tekevät meistä sen, mitä olemme. Epigenomi on palanen geenien ja ympäristön vaikutusten – esimerkiksi unen määrän, ravinnon laadun tai ilmansaasteille altistumisen – välissä: se on soluissa vaikuttava kerros informaatiota, joka säätelee sitä, miten ihmisen geenit toimivat. Epigenomi on kuin kapellimestari, joka johtaa g…
…
continue reading
1
#2 Sanna Lauslahti - Lääketeollisuus ja sen merkitys Suomessa
36:47
36:47
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
36:47
Millä kaikilla tavoilla lääketeollisuus toimii Suomessa? Mikä on Lääketeollisuus Ry? Minkälaisia ennakkoluuloja lääketeollisuuteen usein yhdistetään. Miten suomalaisten potilaiden hoito ja terveydenhuollon toimintaympäristö muuttuu tulevaisuudessa soteuudistuksen jälkeen. Vieraana Lääketeollisuus Ry:n toimitusjohtaja, hallintotieteiden tohtori, San…
…
continue reading
1
Miten syömisen ja ruoantuotannon pitää muuttua?
34:08
34:08
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
34:08
Tapa, jolla tuotamme ruokaa ja syömme, kiihdyttää ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Se ei myöskään takaa, että kaikille riittää tarpeeksi ravitsevaa ruokaa. Meillä on kiire muuttaa maapallon ruokajärjestelmä. Meidän pitäisi länsimaissa ymmärtää, mitä on kohtuullisuus syömisessä, sanoo elintarviketieteilijä, työelämäprofessori Reetta Kivelä Viikki Fo…
…
continue reading
1
#1 Jussi Koivunen - Suomalaisen syövänhoidon yksilöllistyminen
53:30
53:30
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
53:30
Tiedettä tunteella podcast-sarjan avausjaksossa vieraana on syöpätautien erikoislääkäri ja Pohjoisen Syöpäkeskuksen johtaja, dosentti Jussi Koivunen. Miten keuhkosyövän hoito on viime vuosina muuttunut? Miten Suomi pysyy mukana syövänhoidon eturintamassa rajallisesta budjetista huolimatta? Miten syövänhoito toteutetaan pohjoisilla leveysasteilla, j…
…
continue reading
1
Miten Eurooppa saadaan irti Venäjän energiasta?
33:39
33:39
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
33:39
Venäjän öljyn- ja kaasuntuotantolaitokset sijaitsevat Siperiassa, noin Etelä-Suomen kokoisella alueella. Siellä tuotetaan puolet Venäjän valtion budjetista. Se, että resurssit ovat keskitetyt, yllyttää myös vallan keskittämiseen, sanoo Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen. Tynkkynen taustoittaa, miten energia ja väkivalta lii…
…
continue reading
Avaruus näkyy arjessamme joka päivä, sillä esimerkiksi kartta- ja sääsovellukset käyttävät sieltä saatavaa dataa. Avaruuden apajille pyrkivät nyt yhä useammat, ja kaupallisia satelliitteja lähetetään avaruuteen enemmän kuin koskaan. Avaruuden hyödyntämisessä unohtuu usein yksi asia: kestävyys. Avaruusromun määrä kasvaa, ja hajonneet zombie-satellii…
…
continue reading
1
Kuhaisä hoitaa jälkikasvuaan ja tuntee aitoa iloa – kaloilla on rikas tunne-elämä
48:06
48:06
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
48:06
Piilossa pinnan alla tapahtuu paljon enemmän kuin kuvittelemme. Kaloilla on mitä ihmeellisimpiä lisääntymistapoja ja niiden tunne-elämä on paljon monisyisempää kuin usein ajatellaan. Nykytutkimus tietää myös, että kaikki kalat tuntevat iloa, niillä on jonkinlaista päättelykykyä ja jotkut osaavat jopa laskea. Osalla kaloista on kavereita ja korallir…
…
continue reading
1
Ihmisen ”näkökyky” paranee hyperspektrikuvantamisella – saamme kuudennen aistin
47:42
47:42
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
47:42
Ihmisen kyky nähdä valoa, tiettyä sähkömagneettisen säteilyn aallonpituusaluetta, on perin kapea. Mutta hyperspektrikuvantaminen tuo laajan sähkömagneettisen säteilyn alueen ”näkyville” ja hyödynnettäväksi eri aloilla. Jokaisella molekyylillä on oma ainutlaatuinen spektrin sormenjälkensä, jonka avulla voidaan paljastaa väärennökset ja huumeet, saad…
…
continue reading
1
Pahamaineiset vitaliaanimerirosvot toimivat myös Suomen rannikolla
48:28
48:28
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
48:28
Tiesitkö, että Korsholman linna Vaasan kupeessa toimi muutaman vuoden merirosvolinnana? Vitaaliveljet, joita myös vitaliaaneiksi sanottiin, ryöstivät kauppalaivojen lasteja ja hukuttivat miehistön jäseniä Itämerellä 1300-luvun lopussa ja 1400-luvun alussa. Vitaliaanimerirosvot harjoittivat ammattiaan myös Ruotsin Itämaan eli nykyisen Suomen länsira…
…
continue reading
1
"Kvanttilaskenta on parasta mitä voi tehdä housut jalassa"
49:03
49:03
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
49:03
Kvanttitietokoneasiantuntija Mikael Johansson on vilpittömän innostunut kvanttilaskennasta, kvanttitietokoneista ja superpositiosta. Hän selittää, mistä tässä uudessa tietojenkäsittelyn lajissa oikeasti on kyse.Tiedeykkösessä hypätään lypsykoneelta kuulostavan tietokoneen sisälle ja selitetään kvanttilaskennan perusteet.Mitä kubitit ovat? Kuinka ni…
…
continue reading
1
Koronapandemia opetti ymmärtämään paremmin viruksia ja näkemään merkkejä tulevista epidemioista
47:22
47:22
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
47:22
Kun valkosipulin myynti lähti Kiinassa nopeaan kasvuun vuoden 2020 alussa, alkoivat tutkijat epäillä pahinta. Pandemian ensiaskelet huomattiin, mutta sitä ei voinut enää pysäyttää. Mitä opimme koronapandemiasta ja tulevien pandemioiden ennusmerkeistä?Ihmisen elimistön immuunipuolustuksella eli vastustuskyvyllä on tärkeä rooli taistelussa tappavia v…
…
continue reading
1
Lentoturvallisuus on järjestelmällisen työn tulos - silti lentäminen pelottaa monia
48:22
48:22
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
48:22
Lentäminen oli 1900-luvun alussa huimapäiden harrastus. Ensimmäiset lentomatkustajat otettiin mukaan postikoneisiin, mutta onnettomuuksia tapahtui paljon. Alkoi lentoturvallisuuden kehitys, joka pian viritettiin huippuunsa – jopa niin, että se on muokannut käsitystämme onnettomuuksiin varautumisesta ylipäätään.Tekniikan kehittämisen rinnalle on ote…
…
continue reading
1
Aivot kärsivät ilmansaasteista - kannattaako lenkkeily ruuhkateillä?
48:13
48:13
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
48:13
Valtaosa maapallon väestöstä altistuu ilmansaasteille. Maailman terveysjärjestön mukaan ne aiheuttavat jopa viisi miljoonaa kuolemaa vuodessa. Aivojen kannalta ilmansaasteet vaikuttavat epäedullisesti keskushermostoon, ja aiheuttavat aivoja rappeuttavia sairauksia. Dementian riski on suurempi isojen teiden läheisyydessä.Meksikossa, jossa on korkeat…
…
continue reading
1
Nuoriso ahdistuu ja voi pahoin, stressin vakavat vaikutukset eivät yllätä psykologeja
48:32
48:32
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
48:32
Koulujärjestelmää on muuteltu nuorille monella tapaa armottomaksi. Moni nuori ahdistuu, kun strategisia päätöksiä tulevan koulutuksen suhteen pitää tehdä liian nuorena. Lisäksi nykyinen koulusysteemi rankaisee vääristä kurssivalinnoista ja jatko-opintoihin pääsy vaikeutuu. Nykyongelmista ei voi syyttää ainoastaan koronaa. Nuorten ahdistuneisuuden j…
…
continue reading
1
Sekaisin kauneudesta – Stendhalin syndroomassa taide saa aikaan mielenhäiriön
45:08
45:08
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
45:08
Taide voi koskettaa niin syvältä, että vartalo vapisee, sydän tykyttää, pää on sekava ja heikotus valtaa koko ruumiin. Tällaisen hurmioituneen kohtauksen koki Firenzessä nuori ranskalaiskirjailija Stendhal vuonna 1811. Hän rakastui ensisilmäyksellä seinämaalauksen lumoavaan nuoreen ennustajattareen Sibyllaan tämän ylitsevuotavan kauneuden vuoksi. S…
…
continue reading
1
Tarjolla utopia upeissa maisemissa ja loppuelämä metallitölkissä: Tervetuloa Marsiin!
48:48
48:48
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
48:48
Marsiin muuttamisen mahdollisuutta on kaavailtu yllättävän yksityiskohtaisesti. On laadittu suunnitelmia siitä, minne siirtokunnat kannattaa Marsissa sijoittaa, millaisen alumiinikupolin alla elettäisiin sekä miten ihmisten arjen pyöritys Marsin pinnalla toteuttaisiin. Marsilla on varmasti tärkeä osa ihmiskunnan tulevaisuudessa, koska sen jälkeen k…
…
continue reading
1
Tulevaisuudessa jätevesilietteet kierrätetään viljapelloille lannoitteeksi
48:44
48:44
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
48:44
Maailmassa on melkein 8 miljardia ihmistä ja ilmaston lämpeneminen kuivattaa nykyisiä viljelysmaita aroiksi ja aavikoiksi, joten kasvavan väestön ruokkiminen voi tuottaa ongelmia tulevaisuudessa. Tehomaatalous ei ole enää kovin tehokasta, koska se vaatii kalliita lannoitteita, koneita, polttoainetta yms tuotantopanoksia niin paljon, että nykyisellä…
…
continue reading
1
Geenimuokkausta, kloonaamista ja kimeerejä – miten ihmisen perimää tulevaisuudessa muokataan?
48:57
48:57
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
48:57
Marraskuussa 2018 Kiinassa syntyneet tyttökaksoset, Lulu ja Nana, ovat maailman ensimmäiset geenimuokatut ihmiset. Kiinalaistutkija He Jiankui muokkasi heidän perimäänsä alkiovaiheessa siten, että he ovat vastustuskykyisiä HI-virukselle. Hän teki sen ilman lupaa.Joulukuussa 2019 Kiinassa syntyi puolestaan kaksi porsasta, joissa oli apinan soluja. L…
…
continue reading
1
Arkeologian uudet menetelmät luovat menneisyydestämme moniulotteisempaa kuvaa
48:02
48:02
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
48:02
Entisaikojen arkeologi päätteli hautalöydön esineiden ja luiden perusteella, oliko vainaja mies vai nainen. Nykypäivän arkeologilla on käytössä lukuisia tarkkoja menetelmiä, kuten rikostutkimuksesta tuttu DNA-analyysi. Mieheksi luultu vainaja voikin tämän myötä osoittautua naiseksi tai peräti intersukupuoliseksi henkilöksi. Muinaisuuden tutkimukses…
…
continue reading
1
Tulevaisuudessa liikumme sähkön, robotiikan ja magneettisen levitaation avulla
48:58
48:58
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
48:58
Paluu tulevaisuuteen -elokuvan vuonna 1989 ilmestyneessä osassa päädyttiin tulevaisuuteen, vuoteen 2015. Silloin autot huristelivat taivaalla ja skeittilaudat lensivät. Nyt tiedämme, ettei tuo visio täysin toteutunut, mutta lentoautoja ja -lautoja on jo testikäytössä. Koska ne ovat osa liikennettämme?Ohjelmassa keskustellaan tulevaisuuden liikentee…
…
continue reading
1
Suomesta voi tulla tekstiilikierrätyksen mallimaa – miten se onnistuu?
48:59
48:59
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
48:59
”Räätäli tulee takaisin”, näin väittää VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin. Vaatteet valmistetaan tulevaisuudessa tarpeeseen. Ne saavat digitaalisen passin, jonka avulla niiden elinkaari selviää ja kierrättäminen helpottuu.Tekstiili- ja vaateteollisuus on saastuttavimpien alojen kärjessä. Asioiden on syytä muuttua, koska neitseellistä puuvillaa ei …
…
continue reading
1
Tulevaisuudessa lentäminen on päästötöntä, hiljaista ja halpaa
48:32
48:32
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
48:32
Lyhyen matkan lentämisestä on tulossa täysin päästötöntä jo 20 vuoden päästä. Mannertenvälisille matkoille tarvitaan kuitenkin vielä jotain muuta. Tulevaisuuden visioissa Lapissa lennetään pienillä sähkökäyttöisillä matkustajakoneilla ja Kanarialle suihkitaan vetyä käyttävällä lentokoneella. Sähkölentokoneella pääsee lentämään jo maailman ympäri, m…
…
continue reading
1
Linnunradan mustasta aukosta saatiin otettua ensimmäinen kuva vuosien työn jälkeen
46:22
46:22
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
46:22
Ensimmäinen ylipäätään mustista aukoista otettu kuva julkaistiin vuonna 2019. Silloin kyseessä oli Messier 87 -galaksin musta aukko. Kuvan julkaisi Event Horizon Telescope -hanke EHT, joka samaan aikaan teki mittauksia oman Linnunratamme mustasta aukosta. Kuvan koostaminen siitä oli kuitenkin huomattavasti vaikeampaa. Vaikka Linnunratamme musta auk…
…
continue reading
1
Naton varhainen historia on yllättävän monivaiheinen ja eripurainen
48:54
48:54
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
48:54
Nato oli alun perin pelkkä USA:n Britannian ja Ranskan välinen paperi. Vuonna 1949 perustettu Pohjois-Atlantin puolustusliitto Nato syntyi vastaamaan Neuvostoliiton turvallisuusuhkaan. Mutta miksi vielä vuonna 1945 yhdessä aseveljinä taistelleiden liittoutuneriden keskinäiset välit kehittyivät näin nopeasti vastakkainasetteluksi ja vihollisuudeksi?…
…
continue reading
1
Lähi-idän yksinvaltias Nebukadnessar II osasi käyttää propagandaa suvereenisti hyväkseen
44:48
44:48
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
44:48
Nebukadnessar II on yksi maailmanhistorian vaikuttavimpia hallitsijoita, jonka nimi on edelleen, 2500 vuotta myöhemmin, ihmisten tiedossa. Nebukadnessar hallitsi muinaista Uus-Babyloniaa klassisin diktaattorin ottein. Hän sai valtakuntansa loistamaan, mutta hänen valtaviin rakennusprojekteihinsa tarvittiin suunnaton määrä pakkosiirrettyjä ihmisiä.N…
…
continue reading
1
Merenkurkun satelliittihanke: piensatelliitin avaruusdataa kansalaisten tarpeisiin
48:32
48:32
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
48:32
Yleensä isot toimijat lähettävät satelliitteja avaruuteen, mutta nyt pohjalaismaakunnat Merenkurkun molemmin puolin, Pohjanmaa ja Västerbotten, lähettävät ikioman satelliitin avaruuteen vuoden 2023 alussa. Kymmenen suomalaisen ja ruotsalaisen yliopiston ja korkeakoulun tutkimushanketta vetää Vaasan yliopisto ja professori Heidi Kuusniemi. Ainutlaat…
…
continue reading