Valtiotiede julkinen
[search 0]
Lisää

Download the App!

show episodes
 
Valtiotieteiden tohtori Kalle Haatasen ohjelmissa älyllisistäkin asioista on mahdollista puhua kevyesti, ja pinnallisista syvällisesti. Ohjelmissa syvä haastattelu yhdistyy kepeyteen, yllättävään, epäsuomalaiseen tyyliin. Tulossa uusia avauksia, mutta sivistävä ohjelma ei unohda suuria filosofisia kysymyksiä totuudesta, kauneudesta, hyvästä ja pahasta.
 
Loading …
show series
 
Vuonna 2021 tulee kuluneeksi 300 vuotta Uudenkaupungin rauhasta.ja 500 vuotta Kustaa Vaasan johtamasta Ruotsin vapaussodasta Tanskaa vastaan.Tuona aikana Ruotsi nousi suurvallaksi, joka vaikutti ratkaisevasti Euroopan kehitykseen kolmekymmentävuotisessa sodassa. Romahdus koitti Suuressa Pohjan sodassa sekä sitä seuranneissa rauhoissa, lopulta Uuden…
 
Kun Suomi kävi kolme sotaansa vuosina 1939-1945, erilaiset uskonnolliset ja hieman vaietummin yliluonnolliset kokemukset olivat yleisiä niin etujoukoissa kuin kotirintamallakin.Ihmiset saivat enteitä, aavistuksia ja suoranaisia ohjeita rankoissa oloissa. Tyypillisesti jokin merkki kertoi tulevasta kuolemasta, toisaalta jotkut tunsivat suojeluksen y…
 
Akatemiatutkija Sakari Salonen on perehtynyt maailmanlopun mahdollisuuksiin. Asiaa helpottaa se, että kun katsomme ajassa taaksepäin, on ihme, että maapallo on näinkin pitkälle päässyt. Voimme näin aavistella, missä muodossa maailmanloppu kerran koittaa.Asteroidit ja tulivuorenpurkaukset ovat piiskanneet maata, ja nyt kohtaamme myös ihmiskuntana om…
 
Miksi jotkin tiedot ja tieteet arvioidaan tarpeelliseksi ja tieteen niukka rahoitus kohdistuu vain niihin? Kuka tekee valinnat ja millä mittarilla?Taina Saarikivi on yhdessä Janne Saarikiven kanssa toimittanut kirjan turhasta tiedosta - tutkimuksen osista ja pätkistä, joita ei koskaan julkaistu syystä tai toisesta. Niissä kaikuu kuitenkin tieteente…
 
Antiikin Rooman sotamenestys oli vaikuttava. Olennainen osa tätä menestystä oli verotus.Kyse ei ole historiallisesta oikusta, vaan historian dos. Antti Kujala kertoo kirjassaan, kuinka menestyneet valtiot ovat aina vaatineet menestynyttä verotusta, ja kuinka demokraattisuus astuu mukaan kuvaan, kun kansa ja virkamiehet saavat yhä selvemmin ilmaista…
 
Puutalo Oy:n tarina on yllättävän huonosti tunnettu, vaikka se on ollut yksi menestyneimmistä suomalaisista arkkitehtuurin vientituotteista. Monet tunnetut arkkitehdit osallistuivat sen toimintaan, mutta koska kyseessä oli talojen teollinen tuotanto, nimet eivät ole nousseet samalla tavalla esiin kuin normaalisti arkkitehtuurissa.Maailmanpolitiikas…
 
Salaliittoja ja huhuja niistä on historia täynnä. Sen sijaan salaliittoteoriat ottavat askeleen pidemmälle ja jäsentävät usein jo ihmisten maailmankuvaa.Monet salaliittoteoriat kumpuavat epäluottamuksesta valtiovaltaa, viranomaisia ja asiantuntijoita kohtaan. Mutta pitäisikö niistä huolestua, tai onko vedettävissä rajaa, jossa salaliittoteoriat käy…
 
Mielikuvamme ristiretkistä kaipaa päivitystä. Niin monta uskonnollista taistelua alueella on käyty. Aleksi Peura haastaa myös oman ennakkokäsityksensä puhtaan irrationaalisista ja poikkeuksellisen verisistä sodista, joita vain uskonto voi tuottaa.Kirja on myös vallan teoriaa ja vallankäytön historiaa. Paavit, vastapaavit, ruhtinaat ja kuninkaat ets…
 
Feministisellä ajattelulla on pitkä yhteinen juuri filosofian historian kanssa. Voisi hieman kärjistäen väittää, että tasa-arvokysymys nousi kunnolla esiin vasta 1800-luvulla nimenomaan poliittisena kysymyksenä ja toimintana. Sen taustalla oli kuitenkin vuosisatainen kirjallinen debatti.FT Martina Reuter kertoo varhaisten feministien kirjoituksista…
 
Varhaismodernia yhteiskuntaa on tutkittu hyvin ansiokkaasti Suomessa viime vuosina. Professori Raisa Maria Toivo keskustelee uusista tutkimuslinjoista, Mikrohistoria, sotahistoria ja toisaalta laaja rakennehistoria ovat monille tuttuja. Mutta niin sanotussa uudessa yhteiskuntahistoriassa ihminen ja toimija nostetaan esiin isojen rakenteiden rinnall…
 
Länsimaat usein tuppaavat pitämään itseään globaalisti edistyneinä ja maina, joita muut seuraavat. Maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen tarkastelee erilaisia suuria trendejä maailmassa, ja niiden avulla on hedelmällistä tarkastella myös sitä, kuinka tietyt Latinalaista Amerikkaa leimaavat käytännöt koskevat myös Eurooppaa ja muita länsimai…
 
Tietokirjailija Ari Turunen kirjoitti jo muutama vuosi sitten kirjan ylimielisyydestä, jota tässäkin radio-ohjelmassa käsiteltiin.Vuosia kului, ja näyttääkin siltä, että ylimielisyys sen kuin kasvaa. On aika päivittää tilanne. "Ettekö te vieläkään tiedä, kuka minä olen?" vie typerien diktaattorien, omahyväisten jalkapalloilijoiden ja kaikenlaisten …
 
Petsamossa sijaitsi maailman pohjoisin luostari. Luostari oli perustettu jo 1500-luvulla, mutta talvi- ja jatkosodan jäljet tuhosivat sen.Luostarin viimeinen johtaja oli pappismunkki Paisi.FT Elina Kahla on tutkinut jäljelle jääneitä asiakirjoja ja kertoo nyt, mitä Petsamon veljestö joutui kokemaan.Elina Kahla on nyt Kalle Haatasen vieraana.…
 
Ajatus koneesta, joka olisi älyllisesti ihmisen vertainen, on aina kiinnostanut ihmisiä. Kiinnostus on ollut niin kaunokirjallista, teknistä kuin filosofistakin.Filosofian apulaisprofessori Panu Raatikainen pohtii uusinta teknologiaa ja pureutuu kysymyksiin, mitä ajattelu on ja mitä koneen oppiminen voi tarkoittaa. Yhtä tärkeitä ovat kysymykset eti…
 
Lauri Hokkanen on kirjoittanut omakohtaisen historiateoksen, jossa hän ruotii menneisyyttään taistolaisliikkeessä.Kuinka Prahan panssareista ja Neuvostoliiton valtapyrkimyksistä huolimatta puhuttiin rauhanliturgiaa ja todella uskottiin kommunismin olevan voittava kanta?Rauhanliturgian rinnalla laulut olivat kovia, ja militarismi valtasi rauhantahto…
 
Kansallinen turvallisuus on laaja käsite, Se ylittää sotilaallisen toiminnan ja kehittää tietoisuutta esim. hybridiuhkista, mutta pitää kuitenkin sisällään myös asevelvollisuuden ja mahdollisen Nato-jäsenyyden tai sotilaallisen liittoutumattomuuden. Erityisen ajankohtaista on myös koronan esiin nostama huoltovarmuus, joka koetteli eri valtioita, ku…
 
Ebba Stenbock eli myrskyisällä ajalla 1500-luvun lopulla. Hänen miehensä Klaus Fleming oli Suomen vihatuin mies. Ebba pysyi lujana taistossa, jossa kilvoittelivat ylimyssuvut.Ebban serkku oli Kaarle-herttua ja sisar puolestaan Ruotsin entinen kuningatar, Katarina. Ensimmäisen suomalaisen 1500-luvun naisen elämäkerran on kirjoittanut Suomen ja Pohjo…
 
Vakoilua ja tiedustelua vuosikymmeniä seurannut tietokirjailija Jukka Rislakki kertoo Suomen ja Neuvostoliiton varhaisesta sotilastiedustelusta ennen toista maailmansotaa.Erityisesti latvialaissyntyinen mies, Opperput, paljasti lännelle, millaista Neuvosto-todellisuus oli. Rislakki on käyttänyt aineistonaan rinnakkain suomalaisia, venäläisiä, puola…
 
Teloitukset olivat arkipäivää keskiajalta 1800-luvulle. Suuriruhtinaskunta Suomi oli tosin edelläkävijä tuomiokäytännön poistamisessa rauhan aikana.Tietokirjailija Mikko Moilanen on tutkinut laajasti arkistolähteitä, ja 1500 tapauksen aineisto osoittaa, millaiset ihmiset ja mitkä rikokset olivat tyypillisiä aikakaudelle.Mikko Moilanen on nyt Kalle …
 
Iho on ruumiin suurin elin. Se tuntee ja suojaa ja pitää meidät kasassa.Molekyylibiologi Mari Tervaniemi kertoo, kuinka ihon suojausmekanismit toimivat ja häiriintyvät. Solut ovat erikoistuneet eri tehtäviin, vaikka melkein kaikki niistä sisältävät saman perimän. Ihon pinnalla on lisäksi bakteereita ja prosesseja jotka suojaavat meitä, ja tieto nii…
 
Identiteettipolitiikka on yleistynyt suomalaisessa politiikassa, niin käsitteenä kuin politiikan varsinaisena muutoksenakin.Pitkään on puhuttu perinteisen puoluepolitiikan katoamisesta ja liberaali--konservatiivi-jaon merkityksestä. Identiteettipolitiikka vaikuttaisi olevan tästä askel pidemmälle, kohti yhä suurempaa kuppikuntaisuutta.Vapaa toimitt…
 
Talvisodan myötä reilut 400 000 ihmistä täytyi evakuoida ja asuttaa uusien rajojen sisälle. Pian tilanne toistui jatkosodan jälkeen.Vanhojen kielipoliittisten riitojen seurauksena on jäänyt elämään myytti, ettei karjalaisia sijoitettu lainkaan ruotsinkielisille alueille. Se ei kestä historiallista tarkastelua, vaikka ruotsinkielisillä alueilla oli …
 
Helsinkiläinen tapa ääntää s-kirjain saa monet repimään hiuksiaan. Ilmiöstä tekee sitäkin mielenkiintoisemman, että varsinaista stadin s:ää ei välttämättä ole lainkaan olemassa.On totta, että vanhassa teatterikielessä on ruotsin vaikutuksesta etisesti lausuttu s-kirjain, joka saattaa kuulostaa teennäiseltä, mutta stadilaiseen s:ään on sidottu muita…
 
Populaarikulttuuri on vaikuttanut monen ihmisen kuvaan mustista aukoista. Ne on nähty esimerkiksi hirviömäisinä tuhoajina. Itse asiassa ne ovat paljon maltillisempia kuin tähdet.Mustien aukkojen olemassaolo on kosmologisesti ymmärrettävä laskelma ja ilmiö, ja niillä on spekuloitu hyvinkin varhain. Albert Einstein inhosi ajatusta mustista aukoista, …
 
Orjakauppa Atlantilla paisui hurjiin lukemiin uuden ajan kynnykseltä aina 1800-luvun alkuun.FT Kalle Kananoja tutkii, miksi tietyt alueet Afrikassa olivat orjakaupan satamia ja kuinka kauppaa käytiinKauppa suuntautui niin eteläiseen kuin pohjoiseenkin Amerikkaan, mutta niiden kulttuureissa ja historiassa on myös selkeitä eroja. Aivan olennainen aih…
 
Loading …

Pikakäyttöopas

Tekijänoikeudet 2021 | Sivukartta | Tietosuojakäytäntö | Käyttöehdot
Google login Twitter login Classic login