Kohti todellista hyvinvointia

Sari Valto

Jos vaihdamme 50 tuuman telkkarin 60 tuuman vastaanottimeen, tulemmeko onnellisemmiksi? Entä lisääkö todellista elämänlaatuamme se, että kaupassa on jogurttivaihtoehtoja ennennäkemättömän paljon? Miksi tarvitsemme kaikkea niin paljon? Käsityksemme hyvinvoinnista perustuu sekä yksilötasolla että valtioiden tasolla jatkuvan kasvun ajatukseen. Vaurautta halutaan lisää. Talouskasvusta puhutaan koko ajan, mutta vähemmän puhutaan siitä, mitä tapahtuu talouskasvun sivutuotteena ja mikä on oikeastaan kasvun lopullinen päämäärä. Vähemmän myös puhutaan siitä, tuoko vauraus todellista hyvinvointia ja onnellisuutta. Professori Arto O. Salonen ja uskontotieteilijä Mikko Kurenlahti peräänkuuluttavat kirjassaan Rakkautta ja valoa totaalista suunnanmuutosta. Heidän mukaansa emme voi enää perustaa käsitystämme hyvinvoinnista kasvun ajatukselle ja materian määrän lisäämiselle. Maapallomme ei kestä sitä. Emme huomaa, miten ulkoistamme hyvinvointimme kustannukset "maaperään, ilmakehään, tuotejalostusketjun alkupäässä oleviin ihmisiin ja tulevien sukupolvien kontolle." Materiaa lisäämällä vain murennamme elämämme perustaa eli tätä maapalloa. Enemmän kuin materiaa me tarvitsemme yhteyttä muihin ihmisiin, merkityksellisyyden tunnetta, henkistä pääomaa, elämäniloa. Näitä samoja asioita olemme itse asiassa tottuneet hakemaan kuluttamisen kautta. Nyt niitä pitää oppia tunnistamaan aineettomista asioista, sanovat Salonen ja Kurenlahti. Ja kun kuluttamista ei voi kokonaan lopettaa, voi merkitystä elämälle tuoda se, että ottaa arkisissa valinnoissa ratkaisijan roolin, ei ongelmien ylläpitäjän roolin. Valitseeko kuppiinsa kahvia, jonka tuotannon alkupäässä ei riistetä ketään? Pukeutuuko paitaan, joka on valmistettu vettä säästävästi kierrätyskankaasta ja ihmisarvoa kunnioittavissa olosuhteissa? Mutta miten sanot kahta työtä tekevälle köyhyysloukussa elävälle ihmiselle, että älä hamua lisää materiaa, vaan keskity vain aineettomaan hyvään, niin tulet onnelliseksi? Ja mitä toisaalta tapahtuisi, jos talouskasvu pysähtyisi? Pitäisikö meidän tinkiä perusasioista kuten terveydenhoidosta ja koulutuksesta?