Mitä syömme vuonna 2050?

Sari Valto

Ilmasta tai kasveista tehtyä proteiinia, labrassa valmistettua lihaa tai munanvalkuaista, kasvatuslaitoksessa kasvatettua kalaa tai vaikka nyhtösilakkaa, merilevää, sirkkoja … tällaisia raaka-aineita saattaa löytyä lautaseltamme muutamien vuosikymmenien päästä. Maailman ruokatuotanto mullistuu tulevaisuudessa. Sen on pakko, koska väestö lisääntyy, mutta ruuan tuottamista ei voida kasvattaa samassa suhteessa. Maapallon kestävyyden rajat paukkuvat jo nyt. Ratkaisuja on jo liuta kehitteillä. Ruokalautasemme anti saattaa näyttää vuosikymmenien päästä kutakuinkin samanlaiselta kuin nyt, mutta raaka-aineet on valmistettu ilman eläimiä solumaatalouden avulla. Myös erilaiset kasvisproteiinit yleistyvät. Solar Foods on suomalainen yritys, joka on tehnyt mullistavan keksinnön: se valmistaa ilmasta proteiinia. Panimolaitteen kaltaisessa reaktorissa mikrobit alkavat lisääntyä, kun niille annetaan ilmasta saatuja kolmea kaasua eli vetyä, happea ja hiilidioksidia. Tuloksena on ravinteikas proteiinijauhe, josta voi valmistaa mitä tahansa ruokaa. VTT:llä kehitellään monenlaisia ruokaan liittyviä innovaatioita. Kaupalliseen kehittelyyn on jo lähtenyt munanvalkuainen, joka valmistetaan ilman kanaa. Tutkimuksen alla on myös metsätaloudessa syntyvät sivuvirrat, joiden kautta voitaisiin saada solumaatalouteen ainesosia. Ruokatalouden on uudistuttava, mutta miten nopeasti kuluttajien asenteet muuttuvat? Keskustelijoina Solar Foodsin toimitusjohtaja Pasi Vainikka ja VTT:n tutkimuspäällikkö Emilia Nordlund.