Planeettavaluutta - avain kiertotalouteen ja reiluun talousjärjestelmään?

Tiedeykkönen

Maan kantokyky alkaa olla kriittisessä tilassa. Ilmastonmuutos, luontokato ja rehevöityminen uhkaavat muun muassa ruoantuotantoa. Ihmisen elämä planeetallamme alkaa olla vaarassa. Loisiko reilu talousjärjestelmä uuden tien kriisien vaivaamalle ihmiskunnalle? Kestävyystieteen professori Helena Kahiluoto LUT-yliopistosta esittää kollegoidensa kanssa idean planeettavaluutasta, joka pitäisi sisällään kriittisten ravinteiden, typen ja fosforin, oikeudet ja ravinnekaupan. Lisäksi ravinneoikeuksissa huomioitaisiin kunkin maan ravinteiden käyttö 1900-luvulta lähtien. Tämä ehdotus perustellaan Nature Food -tiedelehden artikkelissa. Kasvien kasvulle elintärkeiden ravinteiden typen ja fosforin käyttö on ylittänyt planeetan kantokyvyn globaalissa pohjoisessa, kun taas globaalissa etelässä pellot huutavat ravinteita. Ravinteiden ylijäämä kiihdyttää ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Maaperä ja vesistöt rehevöityvät. Voitaisiinko rikkaiden maiden ravinteiden ylijäämä tiivistää ja kuljettaa tarvitseville maille? Siitä tietää Helena Kahiluoto, joka yhdessä muiden kirjoittajien Will Steffenin ja Kate Pickettin kanssa, uskoo kierto- ja jakamistalouden saavan vauhtia nimenomaan ravinneoikeuksien ja ravinteiden maailmanlaajuisesta kaupasta. Heidän ehdotustaan kommentoi globaalin kehitystutkimuksen apulaisprofessori Markus Kröger Helsingin yliopistosta. Toimittaja on Teija Peltoniemi.