Artwork

Sisällön tarjoaa Liikuntatieteellinen Seura. Liikuntatieteellinen Seura tai sen podcast-alustan kumppani lataa ja toimittaa kaiken podcast-sisällön, mukaan lukien jaksot, grafiikat ja podcast-kuvaukset. Jos uskot jonkun käyttävän tekijänoikeudella suojattua teostasi ilman lupaasi, voit seurata tässä https://fi.player.fm/legal kuvattua prosessia.
Player FM - Podcast-sovellus
Siirry offline-tilaan Player FM avulla!

Ajatusliikuntaa Juha Hurmeen kanssa 2: Kansallismuseon näyttelyn kirjoittaksi

15:27
 
Jaa
 

Manage episode 318565003 series 3163460
Sisällön tarjoaa Liikuntatieteellinen Seura. Liikuntatieteellinen Seura tai sen podcast-alustan kumppani lataa ja toimittaa kaiken podcast-sisällön, mukaan lukien jaksot, grafiikat ja podcast-kuvaukset. Jos uskot jonkun käyttävän tekijänoikeudella suojattua teostasi ilman lupaasi, voit seurata tässä https://fi.player.fm/legal kuvattua prosessia.

Jan Erolan ajatuskävely Juha Hurmeen kanssa jatkuu toisessa podcast-jaksossa.

Kaksi vuotta sitten Nämä kirja hankkeet johtivat Hurmeen erittäin mielenkiintoisen projektiin: Kansallismuseon uuden päänäyttelyn pääkäsikirjoittajaksi. Toki näyttelyä on ollut tekemässä 70 museoalan ammattilaista ja 40 tutkijaa. Näyttelyn nimi on Toista maata. ”Idea on nimeen hankkeen vetäjän Päivi Roivaisen.” Näyttelyn aika haarukka on välillä 1100-1917. Eli suomalaisen keskiajan avusta itsenäisyyden alkuun. ”Sillä välillä tämä tontti, tämä niemi oli koko ajan toista maata. Ensin alue pikkuhiljaa integroitui vain Ruotsiin ja sitten Venäjään”, Hurme muistuttaa.

”Napoleonin sodan vähän suttuista jälkimainingeissa Venäjän ja Ruotsin erimielisyydet johtivat siihen, että Venäjä oikeastaan vailla minkäänlaisia taisteluita miehitti tämän alueen. Siitä syntyi ensimmäistä kertaa valtiollinen yksikkö nimeltä Suomi, autonomisena Venäjän osana.

Vailla taistelua? Entä Koljonvirran taistelut? Halveeraako Hurme Suomen sotilaita?

Topeliuksen väärät tulkinnat Suomen sodasta ovat samalla tavalla estäneet analyysejä kuin Väinö Linnan Tuntematon sotilas on vääristänyt tulkintoja jatkosodasta. Johan Ludvig Runebergin Stoolin tarinat on hieno kirja, mutta sen täysin väärät tulkinnat Suomen sodasta ovat johtaneet sankarimyytteihin. ”Kun oikeasti lukee Vänrikki Stolin tarinat, niin sehän on hirmuinen eepos. Mutta siinä on lähes tasapuolisesti sankareina myös Venäjän armeijan upseeristoa ja sotilaita”, Hurme toteaa.

Runeberg kuvasi tarinansa ajan muodin mukaisesti sotaa ihannoivasti. Mutta hän ei ole erityisesti Suomen puolella. ”Hänhän sai tälle teokselle merkittäviä palkintoja nimenomaan venäläisiltä Pietarista”, Hurme muistuttaa.

Toista maata oli Hurmeen ensimmäinen museoalan työnäyte. Nyt hän kirjoittaa Metsämuseo Lustossa suomalaisen metsän mytologiasta. Luusto sijaitsee Punkaharjulla, suomalaisessa kansallismaisemassa. Mutta mitä kansallismaisema oikein on? ”Zacharis Topelius nosti Punkaharjun. Hän viihtyi siellä. Oli tärkeää, että Topelius, joka oli luonnonsuojelija ja luonnon ystävä, pystyi sanoilla kuvaamaan Punkaharjun maiseman”, Hurme kertoo. ”Alue ei suinkaan 1800-luvun suomalaisen silmin ollut välttämättä kaunis. Punkaharjun kaltainen kapeaa mäkinen maasto oli pikemminkin hankalaa. Ja huonoa viljelymaata.”

Jan Erola vie Ajatusliikuntaa -podcastissa kävelylle kiinnostavia vieraita. Yhdessä nostetaan esiin korona-ajan myönteisiä kävely- ja lähiliikuntakokemuksia. Aina kun se on suinkin mahdollista, ajomatka vaihtuu kävelyyn, kelaamiseen tai muuhun soveltavaan liikuntaan. Podcast on osa Kävelybuumi-hanketta, joka toteutetaan Liikuntatieteellisen Seuran, FCG Finnish Consulting Group Oy:n, Kravat Oy:n sekä Lahden ja Tampereen kaupunkien yhteishankkeena, jota rahoittavat Traficom sekä kaupungit.

kävelybuumi

  continue reading

43 jaksoa

Artwork
iconJaa
 
Manage episode 318565003 series 3163460
Sisällön tarjoaa Liikuntatieteellinen Seura. Liikuntatieteellinen Seura tai sen podcast-alustan kumppani lataa ja toimittaa kaiken podcast-sisällön, mukaan lukien jaksot, grafiikat ja podcast-kuvaukset. Jos uskot jonkun käyttävän tekijänoikeudella suojattua teostasi ilman lupaasi, voit seurata tässä https://fi.player.fm/legal kuvattua prosessia.

Jan Erolan ajatuskävely Juha Hurmeen kanssa jatkuu toisessa podcast-jaksossa.

Kaksi vuotta sitten Nämä kirja hankkeet johtivat Hurmeen erittäin mielenkiintoisen projektiin: Kansallismuseon uuden päänäyttelyn pääkäsikirjoittajaksi. Toki näyttelyä on ollut tekemässä 70 museoalan ammattilaista ja 40 tutkijaa. Näyttelyn nimi on Toista maata. ”Idea on nimeen hankkeen vetäjän Päivi Roivaisen.” Näyttelyn aika haarukka on välillä 1100-1917. Eli suomalaisen keskiajan avusta itsenäisyyden alkuun. ”Sillä välillä tämä tontti, tämä niemi oli koko ajan toista maata. Ensin alue pikkuhiljaa integroitui vain Ruotsiin ja sitten Venäjään”, Hurme muistuttaa.

”Napoleonin sodan vähän suttuista jälkimainingeissa Venäjän ja Ruotsin erimielisyydet johtivat siihen, että Venäjä oikeastaan vailla minkäänlaisia taisteluita miehitti tämän alueen. Siitä syntyi ensimmäistä kertaa valtiollinen yksikkö nimeltä Suomi, autonomisena Venäjän osana.

Vailla taistelua? Entä Koljonvirran taistelut? Halveeraako Hurme Suomen sotilaita?

Topeliuksen väärät tulkinnat Suomen sodasta ovat samalla tavalla estäneet analyysejä kuin Väinö Linnan Tuntematon sotilas on vääristänyt tulkintoja jatkosodasta. Johan Ludvig Runebergin Stoolin tarinat on hieno kirja, mutta sen täysin väärät tulkinnat Suomen sodasta ovat johtaneet sankarimyytteihin. ”Kun oikeasti lukee Vänrikki Stolin tarinat, niin sehän on hirmuinen eepos. Mutta siinä on lähes tasapuolisesti sankareina myös Venäjän armeijan upseeristoa ja sotilaita”, Hurme toteaa.

Runeberg kuvasi tarinansa ajan muodin mukaisesti sotaa ihannoivasti. Mutta hän ei ole erityisesti Suomen puolella. ”Hänhän sai tälle teokselle merkittäviä palkintoja nimenomaan venäläisiltä Pietarista”, Hurme muistuttaa.

Toista maata oli Hurmeen ensimmäinen museoalan työnäyte. Nyt hän kirjoittaa Metsämuseo Lustossa suomalaisen metsän mytologiasta. Luusto sijaitsee Punkaharjulla, suomalaisessa kansallismaisemassa. Mutta mitä kansallismaisema oikein on? ”Zacharis Topelius nosti Punkaharjun. Hän viihtyi siellä. Oli tärkeää, että Topelius, joka oli luonnonsuojelija ja luonnon ystävä, pystyi sanoilla kuvaamaan Punkaharjun maiseman”, Hurme kertoo. ”Alue ei suinkaan 1800-luvun suomalaisen silmin ollut välttämättä kaunis. Punkaharjun kaltainen kapeaa mäkinen maasto oli pikemminkin hankalaa. Ja huonoa viljelymaata.”

Jan Erola vie Ajatusliikuntaa -podcastissa kävelylle kiinnostavia vieraita. Yhdessä nostetaan esiin korona-ajan myönteisiä kävely- ja lähiliikuntakokemuksia. Aina kun se on suinkin mahdollista, ajomatka vaihtuu kävelyyn, kelaamiseen tai muuhun soveltavaan liikuntaan. Podcast on osa Kävelybuumi-hanketta, joka toteutetaan Liikuntatieteellisen Seuran, FCG Finnish Consulting Group Oy:n, Kravat Oy:n sekä Lahden ja Tampereen kaupunkien yhteishankkeena, jota rahoittavat Traficom sekä kaupungit.

kävelybuumi

  continue reading

43 jaksoa

Kaikki jaksot

×
 
Loading …

Tervetuloa Player FM:n!

Player FM skannaa verkkoa löytääkseen korkealaatuisia podcasteja, joista voit nauttia juuri nyt. Se on paras podcast-sovellus ja toimii Androidilla, iPhonela, ja verkossa. Rekisteröidy sykronoidaksesi tilaukset laitteiden välillä.

 

Pikakäyttöopas