Parhaat Biología Podcastit (2022)

T

Tieteestä tosielämään

1
Keuhkosyövän muuttuva diagnostiikka - vieraana Antti Jekunen 57:04

1M ago57:04

57:04

Syövän diagnostiikka on muuttunut ja muuttuu nopeasti tehden hoidosta entistä kohdennetumpaa ja yksilöllisempää. Miten tulevaisuus voisi muuttaa diagnostiikkaa ja mitä mahdollisuuksia SOTE-uudistus voi tuoda? Podcastissa keskitytään erityisesti keuhkosyöpään. Podcastin vieraana on Turun yliopiston kliinisen onkologian professori ja Vaasan keskussai…

T

Tieteestä tosielämään

1
Vaikuttavuusperusteinen terveydenhuolto - vieraana Paulus Torkki 43:02

3M ago43:02

43:02

Mitä tarkoittaa vaikuttavuusperusteinen terveydenhuolto? Miten terveyspalvelut voidaan tuottaa Suomessa tulevaisuudessa kestävällä tavalla? Miten potilaan kokemaa hyötyä voidaan integroida kustannusvaikuttavuuteen? Miten terveydenhuoltoa voidaan käsitellä kokonaisuutena? Näihin asioihin Podcast-sarjan kahdeksannessa osassa on antamassa vastauksia H…

T

Tieteestä tosielämään

1
Syövän hoito ja syöpätutkimus Suomessa osa 2 - Vieraana Peeter Karihtala 38:37

3M ago38:37

38:37

Podcast-jakson toisessa osassa jatketaan keskusteluja syövän hoidosta Suomessa. Fokuksessa on potilaan perspektiivi. Miten potilas tulisi ottaa huomioon kokonaisvaltaisesti? Miten potilasta tulee kohdella? Mitä innovaatioita voimme odottaa edistämään syövänhoitoa lähitulevaisuudessa? Vieraana HUS Syöpäkeskuksen Tutkimusjohtaja, Helsingin Yliopiston…

T

Tieteestä tosielämään

1
Syövän hoito ja syöpätutkimus Suomessa, osa 1 - Vieraana Peeter Karihtala 36:10

3M ago36:10

36:10

Podcast-sarjan jaksossa vieraana HUS Syöpäkeskuksen Tutkimusjohtaja, Helsingin Yliopiston Kliinisen Onkologian Professori Peeter Karihtala, Minkälaista on toimia syöpälääkärinä Suomessa? Minkälaista syöpätutkimusta Suomessa tehdään ja miksi? Mitkä ovat vahvuutemme ja heikkoutemme tutkimusmaana? Miten syöpätutkimuksia voidaan tulevaisuudessa tehdä v…

T

Tieteestä tosielämään

1
Syöpään sairastumisen kriisi ja psykososiaalinen tuki - Vieraana Jan-Henry Stenberg 55:56

4M ago55:56

55:56

Podcast-jaksossa keskustellaan syöpään sairastumisen kriisistä. Minkälaista tukea sairastunut tarvitsee? Mitä eri vaiheita sairastumiskriisiin liittyy. Miten syöpään sairastunutta voi paremmin auttaa ja ymmärtää. Kuinka tärkeitä ovat vuorovaikutustaidot. Jakson vieraana ja asiantuntijana toimii erikoispsykologi, kouluttajapsykoterapeutti, Helsingin…

T

Tieteestä tosielämään

1
Syövänhoidon tulevaisuus Suomessa, osa 2 - Vieraana Johanna Mattson 40:00

4M ago40:00

40:00

Podcastin toisessa jaksossa keskusteluaiheina mm. Suomen vahvuudet ja ja toisaalta myös kehityskohteet syövän hoidossa. Miten kliinisiä tutkimuksia kannattaa järjestää tulevaisuudessa. Entäpä tosielämän tutkimukset, eli ns. real-world evidence (RWE). Miten rintasyövän hoito kehittyy lähivuosina? Vieraana kliinisen onkologian dosentti, HUS syöpäkesk…

T

Tieteestä tosielämään

1
Syövänhoidon tulevaisuus Suomessa osa 1 - vieraana Johanna Mattson 29:05

5M ago29:05

29:05

Miltä suomalainen syövänhoito näyttää koronapandemian jälkeen? Miten etävastaanotto onnistuu? Psykososiaalinen tuki ja potilaiden arvokas kohtaaminen? Keskusteluaiheena myös lähitulevaisuuden syövänhoidon innovaatiot. Vieraana kliinisen onkologian dosentti, HUS syöpäkeskuksen johtava ylilääkäri, toimialajohtaja Johanna Mattson…

T

Tieteestä tosielämään

1
#2 AL-amyloidoosi (kevytketjuamyloidoosi) - Osa 2: Taudin toteaminen 14:33

8M ago14:33

14:33

Minkälaisilla laboratoriokokeilla kevytketjuamyloidoosi voidaan tunnistaa ja miten sitä hoidetaan ja seurataan? Vieraana kliinisen hematologian ja sisätautien erikoislääkäri Pekka Anttila HUS Syöpäkeskuksesta.Kirjoittanut Pekka Anttila / Sauli Vuoti

T

Tieteestä tosielämään

1
#1 AL-amyloidoosi (kevytketjuamyloidoosi) - Osa 1: Esiintyvyys ja oireet 20:54

8M ago20:54

20:54

Mikä on kevytketjuamyloidoosi ja mistä oireista sen tunnistaa? Vieraana kliinisen hematologian ja sisätautien erikoislääkäri Pekka Anttila HUS Syöpäkeskuksesta.Kirjoittanut Pekka Anttila / Sauli Vuoti

S

Solu ja molekyylibiologian perusteet

1
ENVADAPT Rytmit 10:16

9M ago10:16

10:16

Vuorokausi ja vuosirytmin ylläpitäminen on eläimille keskeinen haaste etenkin tropiikin ulkopuolella. Muuttomatkan, lisääntymiskauden tai höyhenpeitteen vaihtaminen on tehtävä oikeaan aikaan koska muuten vaarantaa sekä oman että jälkeläisten turvallisuuden. Rytmi tehdään pääsääntöisesti hermostollisesti ja hormonaalisesti.…

S

Solu ja molekyylibiologian perusteet

1
ENVADAPT Lampo 13:52

9M ago13:52

13:52

Lämpötilat ja niihin sopeutumiset ovat keskeinen osa vertailevan fysiologian oppikirjoja. Eläimet joko pyrkivät mukauttamaan solutoimintoja muuttuviin ruumiinlämpöihin tai ylläpitämään solujen lämpötilaa tasaisena. Molemmissa tapauksissa lämpötila vaikuttaa runsaasti myös siihen, millaisessa ympäristöön pystymme elämään.…

S

Solu ja molekyylibiologian perusteet

1
ENVADAPT Metabolia 15:21

9M ago15:21

15:21

Eläinten ympäristöönsopeutuminen 2 Metabolia. Energiankulutus on ymmärrettävästi kaikille eläimille välttämätön muuttuja. Mikäli syömme enemmän kuin kulutamme, meille kertyy massaa ja päinvastaisessa tapauksessa on vaarana nälkäkuolema. Mihin energiaa sitten kuluu ja miten energiankulutusta mitataan? Miten jotkin eläimet pystyvät elämään puolet elä…

S

Solu ja molekyylibiologian perusteet

1
ENVADAPT Elainten ymparistoon sopeutuminen 14:15

10M ago14:15

14:15

Eläinten ympäristöön sopeutuminen eli vertaileva fysiologia selittää mekanismit, joiden avulla eläimet pystyvät selviytymään elämästä hengissä. Siinä yhdistyvät lääketieteellisen fysiologian perusperiaatteet eläinten laajaan kirjoon.ENVADAPT podcast sarja on suunnattu erityisesti yliopisto-opiskelijoiden lisämateriaaliksi, mutta se soveltuu kaikill…

S

Solu ja molekyylibiologian perusteet

1
ELFYS Lihakset 12:10

1y ago12:10

12:10

Lihassolujen supistumisen säätely on eräs fysiologian suuria mysteereitä. Lihassolu on pitkälti erikoistunut pumppu, jonka hallittu lyheneminen saa luummel liikkeelle, veren virtaamaan ja myös verisuonten halkaisijan säädeltyä.Vastaavia säätelymekanismeja on itse asiassa myös kaikissa eritävissä soluissa, jolloin lihaksen toiminnan opettelu auttaa …

S

Solu ja molekyylibiologian perusteet

1
Kebi Kantasolut ja kloonaus 10:29

1y ago10:29

10:29

Kantasolututkimuksen kehitys on on ollut ällistyttävän nopeaa ja siksi sen seuraaminen on käytännössä mahdotonta. Tutkimuksella pyritään toisaalta löytämään mahdollisuuksia sairauksien hoitamiseen ja toisaalta kantasolut jatkuvasti jakautuvina mahdollistavat niiden käytön esim. rokotteiden kehitystyössä.Jos elimistössämme on tällaisia erilaistumatt…

S

Solu ja molekyylibiologian perusteet

1
Kebi Kehitysbiologinen Lajiutuminen 10:16

1+ y ago10:16

10:16

Kehitysbiologinen lajiutuminen otuo kehitysbiologian biologian keskelle. Tällöin voimme ymmärtää lajien erilaistumisen säätelytekijöiden muutoksina, mikä saa Darwinin sirkkujen nokat muuttumaan tai lepakon eturaaat kasvamaan.Kirjoittanut Solu ja molekyylibiologian perusteet

S

Solu ja molekyylibiologian perusteet

1
Kebi Alkionkehitys Ja Kemikaalit 8:31

1+ y ago8:31

8:31

Kemialliset aineet voivat vaurioittaa alkion kehittymistä, minkä vuoksi raskauden aikana vältetään esimerkiksi alkoholin käyttöä. Kuitenkin suurin osa kehityshäiriöistä johtuu muista syöstä kuin altistumisesta teratogeeneille.Kirjoittanut Solu ja molekyylibiologian perusteet

S

Solu ja molekyylibiologian perusteet

1
Kebi Keskenmenot ja kehityshairiot 9:12

1+ y ago9:12

9:12

Valitettavasti yksilönkehityksessä ei aina käy kuten Strömsössä vaan melko suuri osa kehittymään lähtevistä alkioista kuolee ennen syntymää. Merkittävin tekijä tälle on kromosomistomutaatiot eli kromosomien väärä määrä hedelmöittyväsäs munasolussa. Mutaatiot voivat myös aiheuttaa monia kehityshäiriöitä.…

S

Solu ja molekyylibiologian perusteet

1
Kebi Hedelmöityksen esteet 15:12

1+ y ago15:12

15:12

Vaikka siittiöitä eritetään runsaasti, ei niistä välttämättä yksikään hedelmöitä munasolua. Hedelmöittymistä estää monet vaiheet, jotka karsivat paitsi toimintakyvyttömiä siittiöitä, myös valitsevat siitiöiden välillä. Seurauksena on, että hedelmällisyyden ongelmat voivat johtua rakenteellisten ongelmien lisäksi naisen elimistön vastustaessa kyseis…

S

Solu ja molekyylibiologian perusteet

1
Kebi Ymparisto ja yksilonkehitys 9:14

1+ y ago9:14

9:14

Yksilönkehityksemme on vain osittain geeneissä olevien ohjeiden määräämää, jolloin kehomme pystyy sopeutumaan erilaisiin ympäristöolosuhteisiin. Tätä kutsutaan fenotyyppiseksi joustavuudeksi ja se ilmenee meissä ihmisissäkin monella tavalla.Kirjoittanut Solu ja molekyylibiologian perusteet

S

Solu ja molekyylibiologian perusteet

1
Uusi Vuosi Uudet Tuotteet 7:16

1+ y ago7:16

7:16

Vuonna 2021 aloitan muiden yliopistolla opettavien ohjaamisen verkko- ja monimuotodedagogiikan haltuun ottamiseksi. Tämä ei vaikuta normaaliin opetustyöhöni eikä edes näiden podcastien tuottamiseen, joissa ensi kevään jaksot ovat jo suunnittelun alla.Kirjoittanut Solu ja molekyylibiologian perusteet

S

Solu ja molekyylibiologian perusteet

1
Kebi Neitseellinen Syntyma 8:07

1+ y ago8:07

8:07

Yksilönkehitys ei aina vaadi kahden sukupuolen läsnäoloa. Monilla selkärangattomilla ja joillain selkärankaisillakin neitseellinen hedelmöittyminen on tavallista. Väitetään sitä esiintyneen myös erilaisissa tarinoissa.Kirjoittanut Solu ja molekyylibiologian perusteet

S

Solu ja molekyylibiologian perusteet

1
Kebi Sukupuolen kehitys 11:17

1+ y ago11:17

11:17

Sukupuolen määräytymistä pidetään itsestään selvyytenä, millä myös perustellaan syrjivää kohtelua. Kuitenkin sukupuolikromosomien roolia ei ole tunnettu kuin reilut sata vuotta ja biologinenkaan sukupuolen määräytyminen on kovin yksinkertaisesti pelkkien X ja Y kromosomien perusteella.Kirjoittanut Solu ja molekyylibiologian perusteet

S

Solu ja molekyylibiologian perusteet

1
Kebi Raajojen kehitys 8:55

1+ y ago8:55

8:55

Jalat ja kädet ovat rakenteita, jotka näkyvät jo varhain esim. ultraäänitutkimuksissa. Lisäksi huomaamme helposti niissä olevia yksilöllisiä eroja. Niiden kehittymisen tarkastelu saa meidät myös ymmärtämään gastrulaatiossa kehittyvän mesodermin kehittymisen.Kirjoittanut Solu ja molekyylibiologian perusteet

S

Solu ja molekyylibiologian perusteet

1
Kebi Hermoston Kehittyminen 9:13

1+ y ago9:13

9:13

Hermoston kehittyminen on eräs varhaisimpia näkyvistä yksilonkehityksen tapahtumista. Kuitenkin sen kehittyminen ei pääty itseasiassa koskaan, mikä mahdollistaa yhtälailla elinikäisen oppimisen kuin unohtamisen.Kirjoittanut Solu ja molekyylibiologian perusteet

S

Solu ja molekyylibiologian perusteet

1
Kebi Solujen Jarjestaytyminen 9:42

1+ y ago9:42

9:42

Yksilönkehityksesä solut järjestäytyvät tarttuessaan toisiinsa liima-aineilla. Tämä yhdessä säätelytekijöiden aiheuttaman ohjauksen kanssa mahdollistaa solukerrosten suuren vyöryn gastrulaatio nimisessä tapahtumassa, jossa kehittyy kolme solukerrosta: ektodermi, mesodermi ja endodermi.Kirjoittanut Solu ja molekyylibiologian perusteet

S

Solu ja molekyylibiologian perusteet

1
Kebi Solujen Vuorovaikutus 10:30

1+ y ago10:30

10:30

Solut viestivät toisilleen yksilönkehityksen aikana pääasiassa erilaisilla liukoisilla säätelytekijöillä. Nämä tekijät savat aikaan solujen erilaistumisen, jolloin erilaiset solutyypit saavat rakennettua mielekkäitä kokonaisuuksia yhdessä.Kirjoittanut Solu ja molekyylibiologian perusteet

S

Solu ja molekyylibiologian perusteet

1
KEBI Solujen Erilaistuminen 10:17

1+ y ago10:17

10:17

Koostumme soluista, jotka ovat erilaistuneet. Tällöin lihassoluissa on proteiineja, joita tarvitaan supistumiseen ja sen säätelyyn, kun taas maksasoluissa on monia molekyylien muokkaamiseen tarvittavia entsyymejä.Erilaistuminen tapahtuu yksilönkehityksen aikana säätelemällä DNA:ssa olevia säätelyalueita, pakkaamalla DNA:ta tiukemmin histoneiden ymp…

S

Solu ja molekyylibiologian perusteet

1
KEBI Hedelmoitys 10:23

1+ y ago10:23

10:23

Lisääntymisessä kaksi haploidia solua muodostaa uudenainutlaatuisen yksilön. Kuitenkin hedelmöityksen onnistumiseen vaikuttavat useat muutkin solut ja elimet siittiön ja munasolun lisäksi.Kirjoittanut Solu ja molekyylibiologian perusteet

S

Solu ja molekyylibiologian perusteet

1
KEBI Kehitysbiologia 10:18

1+ y ago10:18

10:18

Solujen erilaistuminen ja siihen liittyvä signalointi on oleellista yksilönkehitykselle. Tätä tarkastellaan podcast sarjan kehitysbiologiaa tarkastelevissa jaksoissa. jaksot julkaistaan osana Digicampuksella avoinna olevaa UEF: Kehitysbiologia Mooc-kurssia.Kirjoittanut Solu ja molekyylibiologian perusteet

S

Solu ja molekyylibiologian perusteet

1
ELFYS Hermoyhteydet ja aistit 9:47

1+ y ago9:47

9:47

Hermosolun toiminnalle ei riitä, että aktiopotentiaali etenee aksonia pitkin. Solun on myös viestittävä toisille soluille, että aktiopotentiaali on päässyt aksonin päähän saakka.Jaksossa tutustutaan synapsien kemialliseen ja sähköiseen säätelyyn ja hermosolujen toimintaan yhdessä kuuloaistin yhteydessä.…

S

Solu ja molekyylibiologian perusteet

1
ELFYS Hermo 10:35

1+ y ago10:35

10:35

Aivojen toiminnan ymmärtäminen on mahdollista vain ymmärtämällä yksittäisiä hermosoluja ja tämä puolestaan ei onnistu ilman käsitystä sähköfysiologian perusteista.Jaksossa tutustutaan aksonin ja yksittäisten ionikanavien toimintaan ja niiden löytymiseen liittyneisiin tutkimuksiin.Kirjoittanut Solu ja molekyylibiologian perusteet

S

Solu ja molekyylibiologian perusteet

1
ELFYS Eritys 11:36

1+ y ago11:36

11:36

Jos kerran otamme ravintoa, jonka avulla pystymme liikkumaan ja muokkaamaan biomolekyylejä, on meidän myös jotain tehtävä muodostuvalle typpijätteelle. Kuitenkin munuaista tarvitaan urean lisäksi myös moneen muuhun tehtävään - vaikka sen merkityksen usein muistaakin vasta munuaisen toimintahäiriöiden sattuessa.…

S

Solu ja molekyylibiologian perusteet

1
ELFYS Ruoansulatus 11:12

1+ y ago11:12

11:12

Ruoansulatus on fysiologian aiheista perinteisesti helpoimpia ja sitä käydään läpi moneen otteeseen eri oppiasteilla.Kuitenkin ajattelemalla ravintoaineiden hajotusta ja imeytymistä yksittäisen solun toiminnan kannalta, huomataan, että jo pelkkä syljen eritys vaatii pientä osmoosiin ja avustettuun diffuusioon liittyvää aivojumppaa.…

S

Solu ja molekyylibiologian perusteet

1
ELFYS Hengitys 11:13

1+ y ago11:13

11:13

Happi on ravinnon lisäksi välttämätöntä solujen tehokkaalle toiminnalle. Tätä varten verenkierto yhdistyy keuhkoihin, joissa kaasuja vaihdetaan ympäristön ja eläimet välillä.Näidenkin havaintojen vuoksi on useampi koe-eläin ja muutama tieteentekijäkin menettänyt henkensä.Kirjoittanut Solu ja molekyylibiologian perusteet

S

Solu ja molekyylibiologian perusteet

1
ELFYS Verenkierto 12:05

1+ y ago12:05

12:05

Jotta solut saavat raaka-aineita energiantuotantoaan varten, on useimmilla eläimillä tehokas tapa siirtää ravintoaineita ja kaasuja ympäri elimistöä. Tästä esimerkkinä ihmisen suljettu verenkierto, jonka toiminnan ymmärtäminen ei 500 vuotta sitten ollut ihan turvallisimpia harrasteita.Kirjoittanut Solu ja molekyylibiologian perusteet

S

Solu ja molekyylibiologian perusteet

1
ELFYS Ravinto ja energiankulutus 12:19

2y ago12:19

12:19

Solut tarvitsevat kaiken aikaa energiaa pystyäkseen toimimaan. Saamme sitä tarjottua niille joko syömällä ravintoa tai käyttämällä kehomme ravintovarastoja energiantuotannossa.Kuitenkin ravinto voi aiheuttaa meille terveyshaittoja, mikäli sen kulutus ja saanti eivät ole tasapainossa.Kirjoittanut Solu ja molekyylibiologian perusteet

S

Solu ja molekyylibiologian perusteet

1
ELFYS Kemiallinen Saately 13:30

2y ago13:30

13:30

Koska koostumme useista erilaisista soluista, jotka muodostavat erikoistuneita kudoksia ja elimiä, on solujen välinen kommunikaatio välttämätöntä. Tähän tarvitaan kemiallista säätelyä, josta tutuimpia ovat hormonien ja hermovälittäjäaineiden vaikutukset.Solutasolla tarkasteltuna viestimolekyylin tyypillä tai edes sillä, mitä solunsisäistä signaalir…

S

Solu ja molekyylibiologian perusteet

1
ELFYS Histologia ja anatomia 14:02

2y ago14:02

14:02

Fysiologiset toiminnot perustuvat elimiin, jotka koostuvat kudoksista. Siten kudokset ja niissä olevat solut muodostavat näytelmän kulissit, joissa ruumiintoimintomme pystyvät tapahtumaan.Näihin kulisseihin voidaan tutustua tarkastelemalla mikroskooppisia preparaatteja.Kirjoittanut Solu ja molekyylibiologian perusteet

S

Solu ja molekyylibiologian perusteet

1
ELFYS Fysiologia ja solubiologia 10:20

2y ago10:20

10:20

Vuonna 2020 aloitetaan Solu ja molekyylibiologian perusteet podcast-ohjelmassa eläinfysiologiaa käsittelevä sarja. Sarja on luotu tukimateriaaliksi Digicampus-alustalta löytyvälle avoimelle UEF Eläinfysiologia ja histologia 5 op:n kurssille.Uskomme kuitenkin, että varsinkin solutasolla tarkasteltua fysiologian periaatteet eivät oleellisesti eroa so…

S

Solu ja molekyylibiologian perusteet

1
SOMO Molekyylibiologia Laboratoriossa 9:41

2y ago9:41

9:41

Molekyylibiologian menetelmien käytöstä saa parhaiten käsityksen esimerkkien valossa. Selvitin 15 vuotta sitten mysteerin tutkiessani periytyvää sydänsairautta. Lopulta tiesimme tarkkaan, miksi perheenjäsenten sydän ei kestä. Kuitenkaan emme pystyneet heitä auttamaan.Kirjoittanut Solu ja molekyylibiologian perusteet

S

Solu ja molekyylibiologian perusteet

1
SOMO Molekyylibiologia Ja Sairaudet 8:09

2y ago8:09

8:09

Molekyylibiologian menetelmät ovat lisänneett ymmärrystämme esilaisten sairauksien mekanismeista.Sairauksen molekyylibiologiasta keskustelevat Yliopistotutkija Jaakko pohjoismäki ja HY:n molekyylilääketieteen apulaisprofessori Henna TyynismaaKirjoittanut Solu ja molekyylibiologian perusteet

S

Solu ja molekyylibiologian perusteet

1
SOMO Geenisäätely 12:13

2y ago12:13

12:13

98 % perimästämme ei koodaa proteiineja. Kuitenkaan kyse ei ole mistään haaskauksesta vaan tarvitsemme suuren määrän DNA:ta, jotta voimme säädellä, mitä geenejä luetaan ja mitä proteiineja tuotetaan missäkin solussa.Aiheesta keskustellaan yliopistotutkijan Jaakko Pohjoismäen kanssa.Kirjoittanut Solu ja molekyylibiologian perusteet

S

Solu ja molekyylibiologian perusteet

1
SOMO DNA Rakenne Ja Periytyvyys 9:41

2y ago9:41

9:41

Elämä perustuu paitsi erilaisiin hiiliyhdisteisiin myös geneettiseen koodiin ja sen yksinkertaiseen ominaisuuteen, jossa tietyt emäksen ovat aina vastakkain. Ei siis ihme, että DNA:n rakenne on tunnetuin biomolekyyli. DNA:n kopiointi on soluillemme välttämätöntä, minkä lisäksi emme voi käsittää esimerkiksi geenien aktiivisuutta ymmärtämättä DNA:n r…

S

Solu ja molekyylibiologian perusteet

1
SOMO Podcast 7:04

2y ago7:04

7:04

Solu- molekyylibiologian podcast-ohjelma alkoivat syyskuussa 2015, minkä jälkeen ne ovat löytäneet vähitellen laajan joukon aktiivisia kuuntelijoita. Kuunteluiden yhteismäärä lähestyy jo 30 tuhatta. Miten ohjelmasarja sai alkunsa ja miten se on kehittynyt 5 vuoden aikana? Millaiset ohjelmat ovat olleet suosittuja ja mitä sinä haluaisit ohjelmasarja…

S

Solu ja molekyylibiologian perusteet

1
SOMO Biokemialliset Reaktiot Ja Entsyymit 14:21

2y ago14:21

14:21

Biokemialliset reaktiot tapahtuvat termodynamiikan pääsääntöjen ohjaamina, jolloin pystymme uskottavasti erottamaan mahdolliset ja mahdottomat reaktiot toisistaan. Biomolekyylien reaktiohin vaikuttavat kuitenkin yleensä entsyymit, jotka helpottavat reaktion etenemistä fysiologisissa oloissa.Kirjoittanut Solu ja molekyylibiologian perusteet

S

Solu ja molekyylibiologian perusteet

1
SOMO Biomolekyylit 15:49

2y ago15:49

15:49

Biologiset makromolekyylit koostuvat vain muutamasta atomista, mutta ne koostavat mitä mielikuvituksellisimpia toiminnallisia rakenteita esim. proteiineina. Mihin sokereiden ja proteiinien rakenteiden vaihtelu perustuu ja miten proteiinit laskostuvat toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi?Kirjoittanut Solu ja molekyylibiologian perusteet

S

Solu ja molekyylibiologian perusteet

1
SOMO Proteiinien Rakenteen Määritys 15:00

2y ago15:00

15:00

Standardimenetelmä proteiinien rakenteen määrityksessä on röntgensäteiden siroutumiseen perustuva proteiinikristallografia. Menetelmän toiminnasta ja erilaisista rakenteen määritystavoista kertoo podcast-jaksossa professori Juha Rouvinen Itä-Suomen yliopiston kemian laitokselta.Kirjoittanut Solu ja molekyylibiologian perusteet

S

Solu ja molekyylibiologian perusteet

1
SOMO Biomolekyylien Tunnistus 14:23

2y ago14:23

14:23

Biomolekyylit ovat usein erittäin suuria, jolloin niiden määrittäminen ei onnistu yksinkertaisilla toiminnallisten ryhmien analyysillä koeputkesta. Tunnistamiseen parempi tapa on käyttää erilaia spektroskooppisia menetelmiä, joista tutkimuspäällikkö Markku Keinänen Itä-Suomen yliopistolta kertoo podcast-haastattelussa tarkemmin.…

S

Solu ja molekyylibiologian perusteet

1
SOMO Atomeista Biomolekyyleihin 12:37

2y ago12:37

12:37

Usein biologiset molekyylit sisältävät vain kourallisen erilaisia atomiryhmiä, jotka vaikuttavat molekyylien toimintoihin, Siksi on hämmästyttävää, että yksinkertaiset hiiliyhdisteet pystyvät rakentumaan mitä erilaisimmiksi toiminnallisiksi koneiksi, jotka leikkaavat ja liimaavat muita molekyylejä.Kirjoittanut Solu ja molekyylibiologian perusteet

Kuuntelemisen arvoisia podcasteja

SPONSOROITU

Biología podcastit

Download the App!

Kuuntelemisen arvoisia podcasteja

SPONSOROITU

Pikakäyttöopas