Kertomuksia maailmankaikkeuden ääristä ihmiskehon syövereihin. Toimittajina Pirjo Koskinen, Leena Mattila, Teija Peltoniemi ja Riikka Suikkari. Ohjelmaa avustavat tiedetoimittajat Mari Heikkilä, Sisko Loikkanen ja Jari Mäkinen. Tuottajana Maija Kaipainen.
Science
julkinen
[super 7]
Parhaat Science podcastit, jotka löysimme
Parhaat Science podcastit, jotka löysimme
People's thirst for knowledge and exploring the unknown is responsible for the development of our civilisation. New breakthroughs are announced on a daily basis and new planets are discovered, which might be difficult to follow. Podcasts can help you expand your gray matter and learn new facts, regardless of how busy you are as they are portable, easy to follow from any location, most of them free. Thanks to podcasts, people can fetch the latest science news and be among the first ones to find out about the latest breakthroughs, planets, and the latest research results. In this catalog you can find podcasts which cover all aspects of science, ranging from the tiniest microbes in our bodies to the outer reaches of space. There are podcasts where people can learn more about the mysteries which still puzzle us all, accompanied by people who devote their lives to solving them. Some podcasts cover interviews with the world's top scientists, answers to people's science questions and offer safe science experiments to try at home.
Podcast by Duodecim-lehti
Kvanthopp - det du inte visste att du ville veta! Universum i dina öron med Marcus Rosenlund. Begripligt om allt från pyttesmå partiklar till världsalltets vidaste vyer. Ett nytt avsnitt på Yle Arenan varje lördag.
Kertomuksia maailmankaikkeuden ääristä ihmiskehon syövereihin. Toimittajina Pirjo Koskinen, Leena Mattila, Teija Peltoniemi ja Riikka Suikkari. Ohjelmaa avustavat tiedetoimittajat Mari Heikkilä, Sisko Loikkanen ja Jari Mäkinen. Tuottajana Maija Kaipainen.
Tiedepodcastit kertovat isoja ja pieniä asioita tieteestä ja sen reunoilta. Tiedeykkönen Extraa toimittavat Leena Mattila, Jaana Sormunen, Teija Peltoniemi ja Jussi Nygren. Tuottaja Maija Kaipainen.
Areiopagi: luonnontieteen, teologian ja filosofian risteys
K
Kvanthopp


1
Vargavintern kommer när polarvirveln kollapsar
28:55
28:55
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
28:55
Galet är det nya normala. En varmare värld betyder inte nödvändigtvis ett varmare Vasa. Eller Vanda. Eller var du än bor. Inte hela tiden, åtminstone. I det här avsnittet av Kvanthopp tittar vi på mekanismerna som påverkar vårt vinterväder. Vad är jetströmmen? Vad innebär polarvirveln, den där karusellen av kall arktisk luft som snurrar ovanför Nor…
T
Tiedeykkönen


1
Naisen piilovalinta - miksi toisensa valinneet mies ja nainen eivät saa lapsia?
48:49
48:49
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
48:49
Kuka on se oikea – siittiö? Kumppanin ulkonäkö, tuoksu, tapa puhua ja ajatella, mihin me oikein ihastumme? Lisääntyminen on biologisesti evoluution ytimessä, mutta kuka valikoituu jälkeläisen isäksi? Puolisoa valitessa tiedostamme joitakin syitä ihastukseemme, mutta osa tekijöistä on pysynyt tieteeltäkin piilossa pitkään. Vasta aivan viime aikoina …
T
Tiedeykkönen


1
Naisen piilovalinta - miksi toisensa valinneet mies ja nainen eivät saa lapsia?
48:49
48:49
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
48:49
Kuka on se oikea – siittiö? Kumppanin ulkonäkö, tuoksu, tapa puhua ja ajatella, mihin me oikein ihastumme? Lisääntyminen on biologisesti evoluution ytimessä, mutta kuka valikoituu jälkeläisen isäksi? Puolisoa valitessa tiedostamme joitakin syitä ihastukseemme, mutta osa tekijöistä on pysynyt tieteeltäkin piilossa pitkään. Vasta aivan viime aikoina …
Viisi kuukautta rytmihäiriötahdistimen asennuksesta potilas otti kuitenkin yhteyttä tahdistinpoliklinikkaan, koska kahden viikon ajan oli tuntunut nykimistä oikealla pallean seudussa sydämen sykkeen tahdissa, aivan kuin olisi jatkuva hikka.Kirjoittanut Duodecim-lehti
Oikein hyvää uutta vuotta, toivoo Duokkari!Kirjoittanut Duodecim-lehti
K
Kvanthopp


51
När de blågröna algerna nästan tog kål på allt liv på jorden
34:30
34:30
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
34:30
Vi människor kan beskyllas för mycket ont som har hänt den här planeten och livet på den. Men den värsta ekokatastrofen någonsin var inte vårt fel, den inträffade mer än två miljarder år innan vi ens kom till som art. De skyldiga är en gammal bekant till oss: cyanobakterierna eller de blågröna algerna. Hör om den där gången för länge sedan då de ut…
T
Tiedeykkönen


1
Musta aukko on kuin vatkain, joka pyörittää aika-avaruutta ympärillään
48:45
48:45
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
48:45
Mustia aukkoja pidettiin pitkään matemaattisina kuriositeetteina, mutta nykyisin tutkijat eivät enää epäile niiden olemassaoloa. Jo 1960-luvulla tähtitieteilijät havaitsivat avaruudessa kirkkaita kvasaareja ja muita kohteita, jotka pian tulkittiin mustiksi aukoiksi. Viime vuosina mustien aukkojen olemassaoloa ovat vahvistaneet sekä gravitaatioaalto…
T
Tiedeykkönen


1
Musta aukko on kuin vatkain, joka pyörittää aika-avaruutta ympärillään
48:45
48:45
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
48:45
Mustia aukkoja pidettiin pitkään matemaattisina kuriositeetteina, mutta nykyisin tutkijat eivät enää epäile niiden olemassaoloa. Jo 1960-luvulla tähtitieteilijät havaitsivat avaruudessa kirkkaita kvasaareja ja muita kohteita, jotka pian tulkittiin mustiksi aukoiksi. Viime vuosina mustien aukkojen olemassaoloa ovat vahvistaneet sekä gravitaatioaalto…
T
Tiedeykkönen


1
Epätarkkuusperiaatteen kehittäjä Werner Heisenberg johti natsi-Saksan ydintutkimusta. Sabotoiko hän sitä?
48:40
48:40
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
48:40
Werner Heisenberg oli fyysikko, joka kehitti Saksassa 1920-luvulla nimeään kantavan epätarkkuus- tai epämääräisyysperiaatteen, joka on olennainen osa kvanttimekaniikan teoriaa. Hänet palkittiin fysiikan Nobel-palkinnolla vuonna 1932. Heisenbergin toiminta natsien johtamassa Saksassa on herättänyt kysymyksiä ja kummastusta. Miksi hän ei monien muide…
T
Tiedeykkönen


1
Epätarkkuusperiaatteen kehittäjä Werner Heisenberg johti natsi-Saksan ydintutkimusta. Sabotoiko hän sitä?
48:40
48:40
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
48:40
Werner Heisenberg oli fyysikko, joka kehitti Saksassa 1920-luvulla nimeään kantavan epätarkkuus- tai epämääräisyysperiaatteen, joka on olennainen osa kvanttimekaniikan teoriaa. Hänet palkittiin fysiikan Nobel-palkinnolla vuonna 1932. Heisenbergin toiminta natsien johtamassa Saksassa on herättänyt kysymyksiä ja kummastusta. Miksi hän ei monien muide…
T
Tiedeykkönen


1
Hagia Sofia – kirkko, museo, moskeija, 1500 vuotta vanha ainutlaatuinen rakennus on nähnyt paljon
44:17
44:17
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
44:17
Turkin presidentti Erdoğan päätti heinäkuussa 2020 muuttaa vuosikymmeniä museona toimineen, alun perin kirkoksi rakennetun, Istanbulissa sijaitsevan Hagia Sofian moskeijaksi. Muutos aiheutti vastalauseiden vyöryn. Mikä Hagia Sofia on ja miksi se on tärkeä? 1500-vuotisen historiansa aikana rakennus on toiminut paitsi ortodoksien pääkirkkona myös kat…
T
Tiedeykkönen


1
Hagia Sofia – kirkko, museo, moskeija, 1500 vuotta vanha ainutlaatuinen rakennus on nähnyt paljon
44:17
44:17
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
44:17
Turkin presidentti Erdoğan päätti heinäkuussa 2020 muuttaa vuosikymmeniä museona toimineen, alun perin kirkoksi rakennetun, Istanbulissa sijaitsevan Hagia Sofian moskeijaksi. Muutos aiheutti vastalauseiden vyöryn. Mikä Hagia Sofia on ja miksi se on tärkeä? 1500-vuotisen historiansa aikana rakennus on toiminut paitsi ortodoksien pääkirkkona myös kat…
T
Tiedeykkönen


1
Maapallo syntyi rytinällä ja se elää edelleen – aikoinaan Etelä-Suomen yli kulki korkea poimuvuoristo
48:52
48:52
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
48:52
Miten Maa muodostui? Millainen on sen rakenne? Kuinka se toimii? Mitä virkaa on Maata uskollisesti kiertävällä Kuulla? Mihin suuntaan mantereet ovat oikein menossa ja koska meille tulee taas geologisessa mielessä paha tilanne päälle?Helsingin yliopiston geologian professori Tapani Rämö paljastaa maapallon syvimmät salaisuudet ja maalaa ohjelmassa i…
T
Tiedeykkönen


1
Maapallo syntyi rytinällä ja se elää edelleen – aikoinaan Etelä-Suomen yli kulki korkea poimuvuoristo
48:52
48:52
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
48:52
Miten Maa muodostui? Millainen on sen rakenne? Kuinka se toimii? Mitä virkaa on Maata uskollisesti kiertävällä Kuulla? Mihin suuntaan mantereet ovat oikein menossa ja koska meille tulee taas geologisessa mielessä paha tilanne päälle?Helsingin yliopiston geologian professori Tapani Rämö paljastaa maapallon syvimmät salaisuudet ja maalaa ohjelmassa i…
T
Tiedeykkönen


1
Suomi sijaitsi katolisen maailman äärilaidalla, mutta keskiajalla täältäkin lähdettiin pitkille pyhiinvaelluksille
54:02
54:02
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
54:02
Kristinuskossa vakiintui jo hyvin varhain ajatus siitä, että erityisen pyhää elämää viettäneet ihmiset pystyisivät toimimaan välittäjinä ihmisen ja Jumalan välillä. Koettiin, että vierailu näiden pyhien ihmisten haudoilla teki osalliseksi heidän pyhästä voimastaan ja tällä tavoin paransi sairauksia ja auttoi hädässä. Niinpä pyhimysten hautapaikat v…
T
Tiedeykkönen


1
Suomi sijaitsi katolisen maailman äärilaidalla, mutta keskiajalla täältäkin lähdettiin pitkille pyhiinvaelluksille
54:02
54:02
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
54:02
Kristinuskossa vakiintui jo hyvin varhain ajatus siitä, että erityisen pyhää elämää viettäneet ihmiset pystyisivät toimimaan välittäjinä ihmisen ja Jumalan välillä. Koettiin, että vierailu näiden pyhien ihmisten haudoilla teki osalliseksi heidän pyhästä voimastaan ja tällä tavoin paransi sairauksia ja auttoi hädässä. Niinpä pyhimysten hautapaikat v…
T
Tiedeykkönen


1
Kukaan ei tiedä miten maapallo toimii, siksi massasukupuuton kulkua on vaikea ennustaa
48:54
48:54
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
48:54
Maapallolta puuttuu käyttöohje! Ihminen on monella tavalla riippuvainen luonnosta ja siitä, että maapallo pysyy runsaslajisena. Meitä varoitetaan koko ajan siitä, että lajeja kuolee sukupuuttoon kiihtyvään tahtiin ja jossain kohtaa tulee piste, jolloin tärkeät ekosysteemit maapallolla romahtavat. Sukupuuttojen kaavaa etsitään menneistä sukupuuttoaa…
T
Tiedeykkönen


1
Kukaan ei tiedä miten maapallo toimii, siksi massasukupuuton kulkua on vaikea ennustaa
48:54
48:54
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
48:54
Maapallolta puuttuu käyttöohje! Ihminen on monella tavalla riippuvainen luonnosta ja siitä, että maapallo pysyy runsaslajisena. Meitä varoitetaan koko ajan siitä, että lajeja kuolee sukupuuttoon kiihtyvään tahtiin ja jossain kohtaa tulee piste, jolloin tärkeät ekosysteemit maapallolla romahtavat. Sukupuuttojen kaavaa etsitään menneistä sukupuuttoaa…
Ja tapahtui niinä päivinä, kun Kekkonen oli Suomen presidenttinä, että joulun alla nuoren naisen aika synnyttämän tuli, ja hän synnyttiesikoisensa.Kirjoittanut Duodecim-lehti
Duokkari toivottaa sinulle hyvää joulua!Kirjoittanut Duodecim-lehti
K
Kvanthopp


1
Det hårda paketet: kung under julgranen
30:11
30:11
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
30:11
I Kvanthopps julklappsvaka minns vi de bästa hårda paketen från gångna jular. Leksaksbilar, freestylestereo, spelkonsoler... Julen har ju alltid varit lite som ett smörgåsbord där det dukas upp det hetaste inom respektive tids tekniska utveckling. Det i sin tur säger något om vem vi är och vad vi eftersträvar som civilisation. Och så är det ju ett …
D
Duodecim-lehti


1
Taivaallisia kosketuksia: lääkärin kuva elokuvassa
24:03
24:03
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
24:03
135-vuotisjuhlavuoden kunniaksi artikkeleita vuosien varrelta ääneen luettuna. Tällä kertaa vuorossa Taivaallisia kosketuksia: lääkärin kuva elokuvassa vuodelta 2000!Kirjoittanut Duodecim-lehti
T
Tiedeykkönen


1
Atomikellot tikittävät tarkkaa aikaa - pörssi, sähköverkot ja satelliittipaikantaminen tarvitsevat sitä
48:20
48:20
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
48:20
Otaniemessä VTT Mikesissä tarkat atomikellot tikittävät Suomen virallista aikaa. Kellojen tarkkuus on alle sekunnin tuhannesbiljoonasosan eli 10 potenssiin -15 luokkaa. Mikesin erikoistutkija Anders Wallini kertoo mihin näin äärimmäisen tarkkaa aikaa tarvitaan ja miten sitä mitataan? Aika on nykyisin rahaa — ja kansallinen turvallisuustekijä. Lisäk…
T
Tiedeykkönen


1
Atomikellot tikittävät tarkkaa aikaa - pörssi, sähköverkot ja satelliittipaikantaminen tarvitsevat sitä
48:20
48:20
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
48:20
Otaniemessä VTT Mikesissä tarkat atomikellot tikittävät Suomen virallista aikaa. Kellojen tarkkuus on alle sekunnin tuhannesbiljoonasosan eli 10 potenssiin -15 luokkaa. Mikesin erikoistutkija Anders Wallini kertoo mihin näin äärimmäisen tarkkaa aikaa tarvitaan ja miten sitä mitataan? Aika on nykyisin rahaa — ja kansallinen turvallisuustekijä. Lisäk…
D
Duodecim-lehti


1
Duokkari ekstra: Suomen kieli
43:13
43:13
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
43:13
Kari Hevossaari ja Antti Karhuaho keskustelevat muun muassa suomen kielen tämänhetkisistä ilmiöistä ja omakielisen termistön tarpeellisuudesta.Kirjoittanut Duodecim-lehti
K
Kvanthopp


1
Den missförstådda Murphy och hans lag: Nej, allt går inte åt fanders!
31:08
31:08
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
31:08
Om det finns två eller fler sätt att göra något, och ett av dessa sätt leder till en katastrof, då kommer någon att göra det på det sättet." Så lyder den så kallade Murphys lag. Men Murphy var de facto ingen pessimist och dysterkvist! Hör om vad han egentligen menade, och vad det innebär för corona- och klimatkriserna. Redaktör: Marcus Rosenlund. E…
T
Tiedeykkönen


1
Ollaanko nyt itseään ruokkivassa kuumassa kierteessä vai ollaanko puolioptimisteja ilmaston lämpenemisen suhteen?
48:50
48:50
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
48:50
Näyttää siltä, että nyt ollaan kiihtyvässä kierteessä, missä maasto palaa ja jäätiköt sulaa. Venäjällä, Kanadassa ja Australiassa palaa valtavia alueita joka vuosi. Miksi palot toistuvat ja mitä tekemistä niillä on meidän tai pohjoisten jäätiköiden kanssa? Myös Ruotsissa oli suuria metsäpaloja 2018. Miksi siellä palaa, mutta meillä ei, vaikka metsä…
T
Tiedeykkönen


1
Ollaanko nyt itseään ruokkivassa kuumassa kierteessä vai ollaanko puolioptimisteja ilmaston lämpenemisen suhteen?
48:50
48:50
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
48:50
Näyttää siltä, että nyt ollaan kiihtyvässä kierteessä, missä maasto palaa ja jäätiköt sulaa. Venäjällä, Kanadassa ja Australiassa palaa valtavia alueita joka vuosi. Miksi palot toistuvat ja mitä tekemistä niillä on meidän tai pohjoisten jäätiköiden kanssa? Myös Ruotsissa oli suuria metsäpaloja 2018. Miksi siellä palaa, mutta meillä ei, vaikka metsä…
Keliakiaa ja migreeniä sairastava 50-vuotias nainen kaatui kauniina syysiltana polkupyörällä ja sai takaraivoonsa vertavuotavan haavan.Kirjoittanut Duodecim-lehti
Duokkari toivottaa oikein hyvää joulun odotusta!Kirjoittanut Duodecim-lehti
T
Tiedeykkönen


1
Arecibossa työskentelevä suomalaistutkija toivoo uutta radioteleskooppia tuhoutuneen tilalle
48:43
48:43
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
48:43
Arecibon legendaarinen radioteleskooppi on romuna – suomalaistutkija kertoo paikan päältä mitä tapahtui ja mikä on romahduksen merkitys tieteelleSuomalainen tähtitieteilijä Anne Virkki on ollut jo viiden vuoden ajan työssä maailman kenties tunnetuimmalla radioteleskoopilla. Hän kertoo Tiedeykkösessä mitä Puerto Ricossa, Arecibossa oikein tapahtui j…
T
Tiedeykkönen


1
Arecibossa työskentelevä suomalaistutkija toivoo uutta radioteleskooppia tuhoutuneen tilalle
48:43
48:43
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
48:43
Arecibon legendaarinen radioteleskooppi on romuna – suomalaistutkija kertoo paikan päältä mitä tapahtui ja mikä on romahduksen merkitys tieteelleSuomalainen tähtitieteilijä Anne Virkki on ollut jo viiden vuoden ajan työssä maailman kenties tunnetuimmalla radioteleskoopilla. Hän kertoo Tiedeykkösessä mitä Puerto Ricossa, Arecibossa oikein tapahtui j…
K
Kvanthopp


1
Kampen mot farsoterna - och vaccinerna
34:08
34:08
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
34:08
Det har snart gått trehundra år sedan den första lyckade vaccinationskampanjen i större skala. Cotton Mather hette den amerikanske predikanten som inledde kriget mot smittkopporna. Men precis som numera var "skeptikerna" inte sena med att höra av sig. Och kampen fortsätter, både mot de smittsamma sjukdomarna - och mot vaccinerna. Redaktör: Marcus R…
T
Tiedeykkönen


1
Arkeologiaa kivikaudelta toiseen maailmansotaan – Suomen maaperä kätkee muistoja molemmista
46:56
46:56
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
46:56
Arkeologi Jan Fast oli vasta opiskelija, kun hän johti ensimmäisiä kaivauksiaan kivikautisella asuinpaikalla Vantaan Jokiniemessä. Maasta paljastui rikas tarina tuhansien vuosien takaisesta elämästä työkaluineen, astiansirpaleineen ja jopa taiteineen.Fast on varma, että ensi kesänä, kolme vuosikymmentä ensimmäisten kaivausten jälkeen, löytyy jällee…
T
Tiedeykkönen


1
Arkeologiaa kivikaudelta toiseen maailmansotaan – Suomen maaperä kätkee muistoja molemmista
46:56
46:56
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
46:56
Arkeologi Jan Fast oli vasta opiskelija, kun hän johti ensimmäisiä kaivauksiaan kivikautisella asuinpaikalla Vantaan Jokiniemessä. Maasta paljastui rikas tarina tuhansien vuosien takaisesta elämästä työkaluineen, astiansirpaleineen ja jopa taiteineen.Fast on varma, että ensi kesänä, kolme vuosikymmentä ensimmäisten kaivausten jälkeen, löytyy jällee…
A
Areiopagi podcast


1
Areiopagin podcast #27: Onko jumalausko järkevää ilman perusteita?
24:32
24:32
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
24:32
Areiopagin podcastin tuoreimmassa jaksossa Lari Launonen ja Ilmari Hirvonen keskustelevat siitä, missä määrin kristilliset uskomukset voivat olla perususkomuksia. Ja lisäksi jättiläisjänisten teologiasta. Kuuntele uusin jakso alta ja tilaa podcast myös iTunesista tai kuuntele Spotifyssa, Stitcheristä tai Internet Archivesta. Jos pidit lukemastasi, …
T
Tiedeykkönen


1
Psykologian tutkijalle koko maailma on nyt iso koeasetelma - kolme tapaa selvitä pandemiasta järjissään
48:03
48:03
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
48:03
Pandemia on paitsi inhimillinen katastrofi, myös poikkeuksellisen hedelmällinen tutkimuskohde. Psykologiaa, sosiaalipsykologiaa ja kansanterveystiedettä yhdistelevälle tutkimukselle koko maailma näyttäytyy nyt jännittävien luonnollisten koeasetelmien uusina mahdollisuuksina.Nykyaikaiselle psykologian tutkimukselle ihmismielen matka pandemian läpi a…
T
Tiedeykkönen


1
Psykologian tutkijalle koko maailma on nyt iso koeasetelma - kolme tapaa selvitä pandemiasta järjissään
48:03
48:03
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
48:03
Pandemia on paitsi inhimillinen katastrofi, myös poikkeuksellisen hedelmällinen tutkimuskohde. Psykologiaa, sosiaalipsykologiaa ja kansanterveystiedettä yhdistelevälle tutkimukselle koko maailma näyttäytyy nyt jännittävien luonnollisten koeasetelmien uusina mahdollisuuksina.Nykyaikaiselle psykologian tutkimukselle ihmismielen matka pandemian läpi a…
K
Kvanthopp


1
Vem tänder stjärnorna: Svar på popmusikens stora frågor
29:45
29:45
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
29:45
Vem tänder stjärnorna? Vad är kärlek? Vem är du? Popmusiken älskar att lämna frågan hängande i luften, och sedan ligger vi där sömnlösa och funderar. Men nu kan du sova lugnt, för här är några svar på de största existentiella pop-frågorna. Redaktör: Marcus Rosenlund. E-post: kvanthopp@yle.fi
T
Tiedeykkönen


1
Mitä hyötyä on voimaharjoittelusta? Jalkakyykyn anatomia
49:01
49:01
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
49:01
Ihminen tarvitsee riittävän vahvoja lihaksia, jotta arkipäivän toimet sujuvat hyvin ja meillä on reserviä tiukan paikan tullen. Voimaharjoittelu edesauttaa myös erilaisissa liikunta- ja urheilulajeissa. Miten pitäisi harjoitella, että voima ja kestävyys lisääntyvät ja vältytään vammoilta? Ihmisellä on hitaita ja nopeita lihassoluja. Mikä merkitys e…
T
Tiedeykkönen


1
Mitä hyötyä on voimaharjoittelusta? Jalkakyykyn anatomia
49:01
49:01
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
49:01
Ihminen tarvitsee riittävän vahvoja lihaksia, jotta arkipäivän toimet sujuvat hyvin ja meillä on reserviä tiukan paikan tullen. Voimaharjoittelu edesauttaa myös erilaisissa liikunta- ja urheilulajeissa. Miten pitäisi harjoitella, että voima ja kestävyys lisääntyvät ja vältytään vammoilta? Ihmisellä on hitaita ja nopeita lihassoluja. Mikä merkitys e…
T
Tiedeykkönen


1
Mitä psykoterapiassa tapahtuu?
48:41
48:41
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
48:41
Psykoterapia voi parantaa suhdetta itseen ja sitä kautta myös toisiin ihmisiin. Moni psykoterapiaan hakeutuva kärsii jatkuvasta syyllisyydestä ja huonommuudentunteesta, ja ne vievät voimia. Kun kaikki voimat eivät kulu selviämiseen, jää energiaa esimerkiksi työssä jaksamiseen. Mutta mitä psykoterapiassa tapahtuu? Haastateltavana kliinisen psykologi…
T
Tiedeykkönen


1
Mitä psykoterapiassa tapahtuu?
48:41
48:41
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
48:41
Psykoterapia voi parantaa suhdetta itseen ja sitä kautta myös toisiin ihmisiin. Moni psykoterapiaan hakeutuva kärsii jatkuvasta syyllisyydestä ja huonommuudentunteesta, ja ne vievät voimia. Kun kaikki voimat eivät kulu selviämiseen, jää energiaa esimerkiksi työssä jaksamiseen. Mutta mitä psykoterapiassa tapahtuu? Haastateltavana kliinisen psykologi…
K
Kvanthopp


1
Kvantdatorn, framtidens hyperdator, använder själva atomerna som kulram
34:24
34:24
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
34:24
Finland ska bygga sin första egna kvantdator, framtidens superhyperdator som får alla den nuvarande superdatorerna att se ut som brödrostar i jämförelse. Men vad är en kvantdator egentligen, vad gör den och hur skiljer den sig från en vanlig dator? Och vad betyder “kvant”? Redaktör: Marcus Rosenlund. E-post: kvanthopp@yle.fi…
T
Tiedeykkönen


1
Antiikin Rooman satamakaupungissa Ostiassa köydenpunoja kohtasi laivanvarustajan ja kamelienhoitaja orjien kiinniottajan
48:05
48:05
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
48:05
Millaista elämää vietettiin Ostiassa, antiikin Rooman satamakaupungissa? Mahtavan valtakunnan loisteliaaseen pääkaupunkiin virtasi Ostian kautta viiniä, viljaa, oliiviöljyä ja lisäksi myös villieläimiä, joita tarvittiin jatkuvalla syötöllä Colosseumin gladiaattorinäytöksiin. Keisarien ajan Ostia kuhisi merimiehiä, laivanvarustajia, kauppiaita, kame…
T
Tiedeykkönen


1
Antiikin Rooman satamakaupungissa Ostiassa köydenpunoja kohtasi laivanvarustajan ja kamelienhoitaja orjien kiinniottajan
48:05
48:05
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
48:05
Millaista elämää vietettiin Ostiassa, antiikin Rooman satamakaupungissa? Mahtavan valtakunnan loisteliaaseen pääkaupunkiin virtasi Ostian kautta viiniä, viljaa, oliiviöljyä ja lisäksi myös villieläimiä, joita tarvittiin jatkuvalla syötöllä Colosseumin gladiaattorinäytöksiin. Keisarien ajan Ostia kuhisi merimiehiä, laivanvarustajia, kauppiaita, kame…
D
Duodecim-lehti


1
Duodecim ekstra: Kirurgian kehitys
50:37
50:37
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
50:37
Kari Hevossaari haastattelee Erkki Tukiaista ja Ville Sallista.Kirjoittanut Duodecim-lehti
T
Tiedeykkönen


1
Jännittäminen on tuttu tunne esiintyjälle. Häpeä löytyy usein voimakkaan ramppikuumeen taustalta
46:31
46:31
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
46:31
Esiintymisen ammattilaiset kuten muusikot ja kokeneet puhujat käyttävät apunaan erilaisia tekniikoita itsensä rauhoittamiseen. Näitä menetelmiä voi opetella kuka vain. Sibelius Akatemiassa jännityksen hallintaa valmentava Päivi Arjas kertoo jännittämisen taustoista ja esittelee keinoja, joilla saa ramppikuumeen terän katkaistua.Mielen syvyyksistä l…
T
Tiedeykkönen


1
Jännittäminen on tuttu tunne esiintyjälle. Häpeä löytyy usein voimakkaan ramppikuumeen taustalta
46:31
46:31
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
46:31
Esiintymisen ammattilaiset kuten muusikot ja kokeneet puhujat käyttävät apunaan erilaisia tekniikoita itsensä rauhoittamiseen. Näitä menetelmiä voi opetella kuka vain. Sibelius Akatemiassa jännityksen hallintaa valmentava Päivi Arjas kertoo jännittämisen taustoista ja esittelee keinoja, joilla saa ramppikuumeen terän katkaistua.Mielen syvyyksistä l…
Kroonista eteisvärinää, nivelreumaa ja epävakaata persoonallisuushäiriötä sairastava 75-vuotias nainen ajautui vanhusneuvolan kautta geriatrin arvioon moninaisten ongelmienvuoksi.Kirjoittanut Duodecim-lehti