show episodes
 
Tieteen verkkojulkaisu AntroBlogin oma podcast kommentoi elämää ja yhteiskuntaa antropologisesta näkökulmasta. Radio Antrosta löydät artikkelimme kuunneltavassa muodossa. Anna Haverisen luotsaama AlterNATIIVI-podcast taasen pureutuu antropologisen osaamisen ytimeen eri soveltamisalueita hyödyntäen.
 
Dos. Johanna Isosävin ja prof. Camilla Lindholmin 12-osainen podcast. Miten voi toteuttaa unelmiaan akateemisella uralla? Keskustelemme tavoitteista, luovuudesta, rahoituksesta, julkaisemisesta ja kirjoittamisesta, vertaispalautteesta, opettamisesta, jonglöörauksesta, kansainvälistymisestä, hiljaisesta tiedosta, tiedeviestinnästä ja rohkeudesta. Väitöksen jälkeen: opas akateemiselle uralle (2021, Art House) Koodi KARONKKA, 25 euroa https://arthouse.fi/sivu/tuote/vaitoksen-jalkeen/2761830 Mus ...
 
Loading …
show series
 
Jeesusta pidetään oletusarvoisesti valkoisena miehenä. Tätä on perusteltu kieliopilla ja evankeliumien kuvauksilla ”Jumalan Pojasta”. Myös hegemoninen käsitys miessukupuolen paremmuudesta on vaikuttanut Jeesus-kuvaan. Mitä tapahtuu, kun tämä kuva kyseenalaistetaan ja Jeesuksen hahmo puretaan miehisistä kahleistaan? Alta paljastuu Jeesus, joka on qu…
 
Covid-19 -pandemia on varjostanut odottavien äitien raskausaikaa ja perheen ensimmäistä vauvavuotta. Sekä pelko viruksen vaikutuksesta äidin ja vauvan terveyteen että koronarajoitukset ovat eristäneet monen äidin sosiaalisista kontakteista ja tehneet odotuksesta yksinäistä. Perheen perustamiseen liittyvien riittien puuttuminen on jättänyt useat van…
 
Marshall Sahlins (1930–1921) oli yksi antropologian kaikkien aikojen merkittävimmistäajattelijoista sekä periaatteitaan tarpeen tullen ärhäkästikin puolustava idealisti ja aktivisti.Teoreetikkona Sahlinsia kiinnostivat erityisesti kulttuurierot, historiallinen muutos, talous javalta. Sahlins tullaan muistamaan tinkimättömästä antropologisesta tuota…
 
Hilma Granqvist on yksi antropologisen kenttätyön uranuurtajista, mutta hänen tutkimuksensa jäi aikanaan vähälle huomiolle. Suomen ruotsalaisen kirjallisuuden seuran ja Suomen Lähi-Idän instituutin järjestämässä tapahtumassa sukellettiin Granqvistin äskettäin digitalisoituun kenttätyöarkistoon, joka nostaa tutkijan perinnön vihdoin sen ansaitsemaan…
 
Miten keravalainen nuoruus 1970- ja 1980-luvuilla liittyy 50-luvun rock ‘n’ rolliin ja Yhdysvaltojen etelävaltioiden lippuun? Lippuun yhdistyy paljon ristiriitaisia merkityksiä, joita joudutaan pohtimaan, kun lipun historiaa ja erilaisia käyttöyhteyksiä esitellään suomalaisen museon kontekstissa 2020-luvulla.…
 
Kuinka monta seksuaalirikosta vaaditaan kriisiin? Kriisit ovat aina määrittelykysymyksiä ja kriisipuhe poliittisten ja taloudellisten motiivien värittämää. Kriisipuhe hyödyttää usein esittäjäänsä, mutta tilanteen kuvaaminen kriisinä voi olla arvokasta myös laajempien yhteiskunnallisten epäkohtien paljastamisessa.…
 
Body suspensionissa haastetaan koukuissa roikkumalla sekä itseä että kehoon ja kipuun liitettyjä kulttuurisia käytäntöjä. Vapaaehtoisesti valittuna kipu näyttäytyy negatiivisen ja sairauteen liitettävän aistimuksen sijaan positiivisena välineenä arkielämästä poikkeavaan keholliseen olemassaoloon. Kivun ja kehollisen leikin välisessä vuorovaikutukse…
 
Kahdennessatoista jaksossa Camilla ja Johanna keskustelevat rohkeudesta ja siitä, miten voi kääntää vastoinkäymiset voitoksi akateemisella uralla. Missä tilanteissa rohkeutta tarvitaan akateemisella uralla? Miten"epämukautujat" ja akateeminen ura liittyvät yhteen? Kannattaisiko pitää epäonnistumisten CV:tä? Miksi pelkäämme puhua epäonnistumisistamm…
 
Yhdennessätoista jaksossa aiheena on tiedeviestintä ja vaikuttaminen. Camilla ja Johanna keskustelevat filosofian tohtori Tuuli Holttisen (Helsingin yliopisto) ja dosentti Salla-Maaria Laaksosen (Helsingin yliopisto) kanssa. Miksi tutkijan kannattaa viestiä somessa? Miten voi päästä alkuun Twitterin käytössä? Voiko kaikesta tutkimuksesta löytää suu…
 
Kymmenennessä jaksossa Camilla ja Johanna keskustelevat opinto- ja uraohjauksen professorin Sanna Vehviläisen (Itä-Suomen yliopisto) kanssa hiljaisesta tiedosta ja mentoroinnista. Miten hiljainen tieto ja erilaiset ohjauskäytänteet liittyvät toisiinsa? Millaisissa tilanteissa tieteentekijä voi hyötyä mentoroinnista? Miten voi löytää itselleen viral…
 
Yhdeksännessä jaksossa Camilla ja Johanna keskustelevat mielenterveyden professori Anna Keski-Rahkosen (Helsingin yliopisto) kanssa kansainvälistymisestä. Mitä hyötyä kansainvälistymisestä on akateemisella uralla? Mitä kannattaa huomioida, kun etsii itselleen sopivaa paikkaa tutkijavaihtoon? Millaista on asua privaattisyistä ulkomailla ja tehdä etä…
 
Kahdeksannessa jaksossa Camilla ja Johanna keskustelevat jonglöörauksesta käännöstieteen professori Kaisa Koskisen (Tampereen yliopisto) kanssa. Akateemisella uralla on yhtä aikaa ilmassa niin monta palloa opetuksen, tutkimuksen ja hallinnon parissa, että jönglööraustaidot ovat tarpeen. Miten uusi opettaja voi selvitä monenlaisesta jonglöörauksesta…
 
Seitsemännessä jaksossa Johanna keskustelee suomen kielen professori Johanna Vaattovaaran (Tampereen yliopisto) kanssa opettamisesta. Miksi opetuksen ja tutkimuksen suhde on usein jännitteinen ja tulisiko asialle tehdä jotain? PItäisikö yliopistossa opettavilta vaatia pedagogista pätevyyttä kuten kouluissa? Miten tutkija-opettaja voi löytää aikaa m…
 
Kuudennessa jaksossa Camilla ja Johanna keskustelevat vertaispalautteesta yliopisto-opettaja, dosentti Kimmo Svinhufvudin (Helsingin yliopisto) kanssa. Miten palautetta kannattaa antaa tutkimusseminaareissa? Millä tavoin tyypilliset ohjeet palautteen antamiseksi voivat olla ongelmallisia? Miten kannattaa toimia, kun saa käsikirjoituksensa vertaisar…
 
Viidennessä jaksossa Camilla ja Johanna keskustelevat kirjoittamisesta valtiotieteen tohtori ja kirjoitusvalmentaja Carol Kiriakoksen (Aalto-yliopisto) kanssa. Miksi kirjoittaminen on niin tärkeä osa akateemista uraa? Mitkä ovat yleisimmät kirjoittamisen esteet? Miten voi kirjoittaa, vaikka olisi vain vähän aikaa käytössä? Millaisia strategioita ka…
 
Neljännessä jaksossa Camillan ja Johannan kanssa keskustelemasa on tuottelias julkaisija, pohjoismaisten kielten professori Jan Lindström (Helsingin yliopisto). Miten julkaisemisen kulttuuri on muuttunut yliopistoissa? Mikä on julkaisuputki ja miten sitä kannattaa suunnitella? Miten yhteiskirjoittamista kannattaa suunnitella ja toteuttaa? Miten voi…
 
Kolmannessa jaksossa Camilla ja Johanna keskustelevat elintarvikehygienian professori Johanna Björkrothin (Helsingin yliopisto) kanssa siitä, millainen on hyvä hankehakemus. Mitä neuvoja kokenut arvioija antaa rahoitushakemusten tekijöille? Miksi hyvä hankehakemus on rinnastettavissa vakuuttavaan tarinaan? Kauanko menestyksekkään rahoitushakemuksen…
 
Toisessa jaksossa Camilla ja Johanna keskustelevat luovuudesta ja ideoista, jotka ovat keskeisiä akateemisella uralla. Millaisia kokemuksia heillä itsellään on ideoiden saamisesta? Mistä tutkija ylipäänsä voi löytää hyviä ideoita? Ja miten voi tunnistaa toimivan idean? Voit lukea lisää kirjastamme Väitöksen jälkeen: opas akateemiselle uralle. Se il…
 
Ensimmäisen jaksossa Camilla ja Johanna keskustelevat tavoitteiden merkityksestä akateemisella uralla. Millaisia tavoitteita Camilla ja Johanna ovat asettaneet ja miten ne ovat toteutuneet? Miksi kannattaa säännöllisin väliajoin esittää kysymys "Mitä sinä itse haluat tehdä"? Entä mikä on akateeminen missiolause ja mitä hyötyä siitä voi olla? Voit l…
 
Suuri osa ihmisistä asuu kaupungistumisen myötä urbaanissa elinympäristössä. Kaupunkien tutkiminen on siten merkittävä osa antropologista tutkimusta. Kaupunkiantropologia tarkastelee urbaanin elämän eri ulottuvuuksia kuten kaupungeissa muodostuvia sosiaalisia verkostoja, tilan käyttöä ja kaupunkisuunnittelun vaikutuksia kaupunkilaisten elämään.…
 
Dokumentaarista elokuvaa ja antropologiaa yhdistää yhteiskunnallisten ilmiöiden tarkastelu heidän näkökulmastaan, joita ilmiöt koskettavat. Työkentällä-haastattelussa elokuvantekijä Elina Talvensaari kertoo, kuinka antropologia on läsnä hänen elokuvallisessa katseessaan. Talvensaaren viimeisin elokuvateos on Jussi-palkintoehdokas Neiti Aika.…
 
Verkossa yhteisöllisesti kehitellyt kauhutarinat pyrkivät vaikuttamaan aidoilta ja hämärtämään fiktion ja todellisuuden rajoja. Kaupalliset tahot ja omaehtoiset yhteisöt ruokkivat toisiaan, ja kysymykset omistajuudesta muuttuvat epäselviksi. Kenelle kauhu kuuluu?Kirjoittanut Toni Saarinen, Antroblogi
 
Toisinaan elämä vetää vastakkaisiin suuntiin. Maija Lassilan uralla yhdistyvät hänen kaksi intohimoaan, kuvataide sekä antropologia. Työkentällä-haastattelussa hän kertoo, miten keskenään erilaiset lähestymistavat kietoutuvat yhteisen teeman ympärille.Kirjoittanut antroblogi, Maija Lassila, Minerva Aalto
 
Kielitieteellinen antropologia tutkii ihmisyhteisöjen tapoja kommunikoida kielen välityksellä. Sen erottaa muista kieltä tutkivista tieteenaloista kielten tarkasteleminen ensisijaisesti osana niiden sosiaalista ja kulttuurista kontekstia. Kielen ja maailman välisen suhteen pohtiminen on yksi alan keskeisistä kysymyksistä.…
 
Kuukautiset olivat häpeällinen ja piilotettava asia vielä silloin, kun ensimmäisiä tehdasvalmisteisia kuukautissiteitä alettiin mainostaa Suomessa 1900-luvun alussa. Kuukautistuotteiden markkinoinnilla on ollut keskeinen rooli kuukautiskäsitysten muokkaamisessa länsimaissa ja kaupallisuus määrittää edelleen julkista puhetta asiasta. Nyt “kuukautisv…
 
Fyysinen antropologia on ihmisen biologisen variaation ja evoluution tutkimusta. Ihmisen näkyviä ja toisaalta piileviä eroja tutkimalla fyysinen antropologia pyrkii selvittämään ja ymmärtämään, millainen ihminen on lajina, mikä synnyttää näitä eroja saman lajin edustajien välillä ja millaisia nämä kehityskulut ovat olleet.…
 
Edustuksellinen demokratia sai alkunsa Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen kritiikistä eurooppalaista yhteiskuntaa kohtaan yli 300 vuotta sitten. Edesmennyt antropologi David Graeber ja arkeologi David Wengrow jäljittivät kritiikin alkujuuria ja asettivat kyseenalaiseksi olettamukset, joiden perusteella kertomus ihmisen kulttuurievoluutiosta on laa…
 
Oikea-aikaisen ja luotettavan viestinnän merkitys korostuu nopeaa reagointia vaativissa kriisitilanteissa, joita Punaisen Ristin viestintäpäällikkö, antropologi Siru Aura kohtaa työssään. Työkentällä-haastattelussa hän kertoo, millaista on työskennellä viestinnän parissa globaalia auttamistyötä tekevässä järjestössä.…
 
Suomiräpin yksi kantavista teemoista, paikallisuus, kuuluu räppäreiden sanoituksissa ja vilahtelee musiikkivideoilla. 1980-luvulla Suomeen rantautunut räp on noussut pienistä piireistä soittolistojen suosikkigenreksi. Miten keskiluokkaisen Espoon mielikuvat valjastetaan käyttöön usein vastarinnasta energiaa saavassa musiikissa? Miten esityksissä ra…
 
Unien näkeminen ja muistaminen kiehtovat meitä niin arkisten unikertomusten kuinunien tutkimuksen tasolla. Unien yhteisölliset merkitykset ovat yhä keskeisempiätutkimuskohteita. Kansainvälisellä kentällä suomalainen unitutkimus näyttäytyymonipuolisena ja omaleimaisena.Kirjoittanut antroblogi, Silja Heikkilä
 
Suomen Antropologinen Seura järjesti joulukuussa 2020 virtuaalitapahtuman, jossa keskusteltiin covid-19-pandemian vaikutuksista antropologiseen kenttätyöhön. Mitä tapahtuu, kun kentällä ei voi fyysisesti oleilla? Entä miten tutkittavien kanssa voidaan luoda luottamuksellinen suhde, kun vuorovaikutus ottaa uusia muotoja?…
 
Antropologiaa on alettu hyödyntää autenttisuuden lähteenä luovilla aloilla elokuvateollisuudesta gastronomiaan. Työkentällä-haastattelussa tutustutaan turkkilaiseen ruoka-antropologi Tangör Taniin ja siihen, mitä hän tekee istanbulilaisen huippuravintola Miklan taustajoukoissa.Kirjoittanut Sonja Tiitola, AntroBlogi, Tangör Tan
 
On taas terveiden elämäntapojen aika – tipaton tammikuu, uusi kunto-ohjelma tai päivittäinen meditaatio. Ihminen, joka huolehtii omasta hyvinvoinnistaan näyttäytyy terveenä, vastuullisena kansalaisena. Millaisiin arvoihin hyvinvointiin keskittyminen pohjaa? Mitä tapa puhua hyvinvoinnista voi kertoa meille itsestämme?…
 
Rahaa ei keksitty vaihtokaupan helpottamiseksi. Antropologit, historiantutkijat ja taloustieteilijät ovat tienneet tämän jo ainakin sadan vuoden ajan. Silti monelle on yhä itsestäänselvyys, että raha täytyi keksiä, koska tavaroiden vaihtokauppa kävi liian vaivalloiseksi. Miksi virheellinen käsitys rahan alkuperästä elää niin sitkeästi?…
 
Mielenterveyden ongelmat mielletään nykyään ainakin länsimaissa kansantaudiksi. Länsimaiseen sielunhoitoon, psykologiaan ja psykiatriaan perustuva diagnosointi, lääkitseminen ja terapiamenetelmät ovat integroituneet osaksi terveydenhuoltoa. Yksilön ja yhteisöjen eheytymistä ja hyvinvointia tarkastellaan yhä enemmän myös vaihtoehtoisista näkökulmist…
 
Koronavirustapausten määrä on jälleen kääntynyt kasvuun. Tilanne on tutumpi kuin keväällä, mutta aiheuttaa edelleen huolta ja epävarmuutta. Julkisessa keskustelussa koronaviruksesta puhutaan näkymättömänä vihollisena, joka tulee päihittää. Henkisen hyvinvointimme kannalta saattaisi olla parempi suhtautua virukseen kutsumattomana vieraana vihollismi…
 
Jalkoihin voidaan kiinnittää monenlaista teknologiaa eri ympäristöjä varten, ja niitä voidaan käyttää luovasti apuna niin arkisissa askareissa kuin urheilusuorituksissa. Jalkojen roolin ymmärtäminen pelkkinä ihmistä liikuttavina mekaanisina laitteina voi paitsi muokata jalkojen toimintaa ja fyysistä rakennetta, myös vaikuttaa taustaoletuksina tiete…
 
Autoetnografinen tutkimus haastaa tarkastelemaan kriittisesti kentän ja tietämisen kysymyksiä kulttuurintutkimuksessa. Koronapandemian seurauksena etnografista kenttätyötä tehdään entistä enemmän verkkoympäristössä, jolloin tutkimuskentän rajat piirtyvät eri tavalla kuin fyysisissä kohtaamisissa. Samalla posthumanistiset teoriat ovat siirtämässä ih…
 
Suomessa on runsaasti kyliä, joita kuvaillaan kuoleviksi. Niistä näyttävät kadonneet sekä asukkaat että perinteiset maaseutuelinkeinot. Moni lomamatkalainen painaa näiden kylien kohdalla mieluusti kaasua, sillä niiden ei oleteta tarjoavan kauniita maisemia saati muita elämyksiä. Kylään pysähtyvä ja sitä läheltä tarkasteleva etnografi tietää kuitenk…
 
Ilman työsuhdetta työskentelevän toimittajan työ on paikoin epävarmaa, mutta usein palkitsevaa. Työkentällä-haastattelussa freelancetoimittaja ja järjestöviestijä Lea Pakkanen kertoo uusimmasta inkerinsuomalaisuutta käsittelevästä näyttely- ja tietokirjahankkeestaan, joka vei hänet matkalle sukunsa historiaan.…
 
Loading …

Pikakäyttöopas

Tekijänoikeudet 2021 | Sivukartta | Tietosuojakäytäntö | Käyttöehdot
Google login Twitter login Classic login