show episodes
 
Artwork

1
Radio Antro

AntroBlogi

Unsubscribe
Unsubscribe
Kuukausittain+
 
Tieteen verkkojulkaisu AntroBlogin oma podcast kommentoi elämää ja yhteiskuntaa antropologisesta näkökulmasta. Radio Antrosta löydät artikkelimme kuunneltavassa muodossa. Radio Antron taajuudella julkaistaan myös Suomen Antropologisen Seuran omaa podcast-sarjaa, Antropodia, joka käsittelee ajankohtaisia ja ajattomia antropologisia aiheita, kuten tuoreita tutkimuksia, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ilmiöitä, opetusta ja työelämää. Ohjelmaa julkaistaan yhteistyössä Voiman (https://voima.fi/ ...
  continue reading
 
Loading …
show series
 
Mökki on monelle rakas paikka. Tässä jaksossa kurkistetaan suomalaiseen mökkikulttuuriin: sen historialliseen taustaan, tapakulttuuriin, ekologisuuteen ja erilaisiin yhteiskunnallisiin merkityksiin. Haastattelussa Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija, dosentti Kati Pitkänen.Kirjoittanut Suomen Antropologinen Seura, Kati Pitkänen, Anna Komulainen
  continue reading
 
AntroBlogin uudessa podcastsarjassa ääneen pääsevät romaninuoret. Ensimmäisessä jaksossa Natasha Roth keskustelee Iris Fontellin ja Laura Mäkirinteen kanssa ilosta ja huumorista sekä liittolaisuuden merkityksestä.Kirjoittanut Natasha Roth, Iris Fontell, Laura Mäkirinne
  continue reading
 
Argentiinan sotilasdiktatuurin vuodet ovat kipupiste maan historiassa. Antropologiasta ammentava kirjailija Mariana Enriquez avaa AntroBlogin haastattelussa Yö kuuluu meille -romaaninsa keskeisiä teemoja. Kaunokirjallinen teos on koskettava kuvaus siitä, miten kadonneiden läheisten kaipuu, noituus ja diktatuurin kauhut kietoutuvat yhteen argentiina…
  continue reading
 
Miksi kysymme kysymyksiä? Miten oppia kuuntelemaan? Entä mitä on kohtelias uteliaisuus? Näitä ja monia muita kysymyksiä käsittelevässä jaksossa antaudutaan kuriografisen käsiteparven kanssamatkustajiksi. Oppainamme professori Anu Valtonen ja tutkijatohtori Tarja Salmela.Kirjoittanut Anu Valtonen, Tarja Salmela, Suomen Antropologinen Seura
  continue reading
 
Mittaamisen yksiköillä on erilaisia ominaisuuksia, jotka vaikuttavat sekä siihen, millaisia numeroita niiden avulla saavutetaan, että siihen millaista maailmaa nämä mitta-asteikot auttavat rakentamaan. Ajan mittaaminen on hyvä tapa havainnollistaa sitä, kuinka kauaskantoisia seurauksia yksittäisen mittarin käyttöönotolla voi olla.…
  continue reading
 
Tutkimuseettinen ennakkoarviointi on selvästi yleistynyt, ja sitä tarvitaan yhä useampiin tutkimushankkeisiin. Millaista on laatia eettistä ennakkoarviota isossa kansainvälisessä EU-rahoitteisessa konsortiohankkeessa, jossa on soviteltava yhteen eri maiden erilaisia arviointiprosesseja ja -käytänteitä? Ainakin käy ilmi, että EU:n vaateet tutkimukse…
  continue reading
 
Helsingin Sanomien tiedetoimittaja Annikka Mutasen kolumni Ihminen on yksiavioinen eläin nojaa tieteelliseen auktoriteettiin mutta päätyy toistelemaan moralistisia argumentteja polyamorian luonnonvastaisuudesta. Antropologeina haluamme korjata muutamia Mutasen esittämiä väitteitä, jotka eivät kestä lähempää tarkastelua. Lisäksi haluamme peräänkuulu…
  continue reading
 
This episode takes us on a journey into layered meanings of running, such as a self-discipline, exercise addiction, and class exceptionalism. It especially zooms on the so-called alternative running, fuelled by a quest for novel embodied and environmental experiences. The guest of the episode is Toomas Gross, a senior lecturer at the university of …
  continue reading
 
Turun yliopiston Erica Åberg on tutkinut väitöskirjassaan (2020) suomalaisten ulkonäkönormien sukupuolittuneisuutta. Åberg on myös Ulkonäköyhteiskunta-teoksen (2019, Into Kustannus) kirjoittaja. Tässä jaksossa pohditaan monenlaisia ulkonäköön liittyviä asioita, kuten ulkonäön kommentointia, luonnollisuuden ihannetta, sosiaalista mediaa, tatuointeja…
  continue reading
 
Millaista on länsimaalaisten elämä Intian Varanasissa tai Goalla? Entä kuinka etnografinen elokuva soveltuu tutkimukseen, jossa tarkastellaan kansainvälisen koulun nuorten arkea Suomessa? Haastattelussa Tampereen yliopiston Mari Korpela, jonka tutkijanura on keskittynyt erityisesti ekspatriaattielämän ymmärtämiseen.…
  continue reading
 
Mikrobit ovat kaikkialla ympärillämme – ympäristössä, ihollamme ja sisällämme. Mikrobien tutkimus on perinteisesti ollut bio- ja lääketieteiden alaa. Tässä jaksossa professori Salla Sariola kertoo, mikä on etnografian rooli mikrobien sosiaalitieteellisessä tutkimuksessa. Miksi poikkitieteellisyys ja menetelmälliset kokeilut ovat tässä tutkimuksessa…
  continue reading
 
”Emmä varmaan sitte jos on niinku muutama päivä -- jäljellä, ni kiitä itteeni siitä että mä oon -- siivonnu niin kauheesti, tiäksä, tai että mä oon ollut niin ahkera haravoimaan. Että kyllä sitä miettii niinku ihan muita asioina siinä.”Sairaalapapin työ on muuttunut ajan saatossa ankarasta saarnaajasta ja huonojen uutisten lähettiläästä vierellä ku…
  continue reading
 
Mitä on antropologinen miesten ja maskuliinisuuksien tutkimus? Mitä tarkoittaa hegemoninen maskuliinisuus? Tässä monologijaksossa pohditaan, mitä antropologinen ajattelu voi tarjota kriittiselle miestutkimukselle. Entä miten antropologian kautta voidaan kuvitella uusia maskuliinisuuksia?Kirjoittanut Ilmari Miettunen, Suomen Antropologinen Seura
  continue reading
 
Millainen on suomalaisen suhde marjoihin? Tämän kertaisessa jaksossa perehdytään marjoihin tapojen, merkitysten ja ruokakulttuurin kautta. Jaksossa vieraana on kulttuurihistorian tutkija, dosentti, filosofian tohtori Hannele Klemettilä-McHale.Kirjoittanut Anna Komulainen, Suomen Antropologinen Seura, Hannele Klemettilä-McHale
  continue reading
 
Valtionrajojen jarruttaessa ratkaisuja ekokosmopolitanismi voisi vaikuttaa luontevalta viitekehykseltä ilmastokriisin hillitsemiseksi, mutta se ei ole onnistunut saamaan näkyvyyttä poliittisessa keskustelussa. Löytyisikö luonnon oikeuksia korostavasta ajattelusta sopivampia keinoja koko planeettaamme koskevien haasteiden ratkaisemiseksi?…
  continue reading
 
Helsingin yliopistossa antropologian yliopistonlehtorina toimiva Marianna Keisalo sekoitti aikoinaan työn ja huvin, kun hän alkoi tutkia stand up -komiikkaa. Etnografisessa tutkimuksessaan Keisalo opetteli myös itse koomikoksi. Nyt takana on yli kolmesataa keikkaa ja lukuisia julkaisuja aiheesta. Keisalo onkin yksi harvoja huumoria tutkivista antro…
  continue reading
 
Onko ihminen lajina tuomittu eriarvoisuuteen? Luonnehtivatko hallitsijavalta, väkivallan monopoli ja byrokratia valtioita olennaisella tavalla? Antropologi David Graeberin ja arkeologi David Wengrow'n Alussa oli... Ihmiskunnan uusi historia -teos kritisoi lukuisia ihmiskuntaan ja sen historiaan liittyviä puhetapoja ja itsestäänselvyyksiä. Teos näyt…
  continue reading
 
Mosambikilainen räpartisti Azagaia (6.5.1984–9.3.2023) kuoli maaliskuussa kotonaan Maputossa. Vasta 38-vuotias, erityisesti nuorempien sukupolvien rakastama, Azagaia oli maan tunnetuin räppäri, jota kuunneltiin kaikissa Portugalin entisissä siirtomaissa erityisesti Afrikassa, mutta myös Portugalissa, Brasiliassa ja muualla maailmassa. Hän oli korru…
  continue reading
 
This text was written in Helsinki in the Unioninkatu University meeting room in October 2022, as part of a flash ethnography project. At the time, I was writing a manuscript on multinational engineers based on fieldwork I completed in Israel, where my partner, Teddy, still works as a Chinese engineer at a local hydropower plant. This story came to …
  continue reading
 
Matti Eräsaari on kiinnostunut ajasta, arvosta, mittaamisesta ja muukalaisista. Millainen polku vei hänet antropologiaan, kenttätöihin Fidžille ja lopulta EU-hankkeen johtajaksi tutkimaan arvoa? Mitä on onnellisuus Tyynellämerellä tai Suomessa? Miksi Eräsaaren mielestä antropologian idea kiteytyy ruuassa?…
  continue reading
 
Miten ulkomaalaishallinto ‘muukalaistaa’ myös siirtolaisen suomalaiset perheenjäsenet prosessissamaahanmuutosta kansalaisuuteen? Tutkija Mervi Leppäkorpi havainnollistaa tätä autoetnografisellakuvailulla kumppaninsa kansalaisuuspäätöstä seuranneen vuorokauden kokemuksista. Hän kuvaa,miten rajoittavat käytännöt vaikuttavat koko perheen arjessa.…
  continue reading
 
Työn yksikkö on tunti ja hinnan yksikkö on euro. Mutta miten yhteisöllisyys, hengenpelastus tai onnellisuus muutetaan numeroiksi? Kysymys kuulostaa hölmöltä, koska emme ole tottuneet ajattelemaan sitä yhteensovittavaa tehtävää, joka mittayksiköillä on puhtaiden numeroiden ja ihmisten asuttaman maailman välissä. Mitattavuus samanaikaisesti sekä yksi…
  continue reading
 
This text was written in Helsinki as part of the flash ethnography series. Struggling to pull together the last chapters of my book, “China’s Return to the Village”, this piece came to mind in my effort to dismantle a writer’s block that has developed over the years. This block carries a sort of gender bias, making it difficult to narrate the close…
  continue reading
 
Miltä tuntuu olla osa yliopistoa Suomessa? Millaisia tunteita rationaalisina hallintavälineinä näyttäytyvät tutkimusstrategiat herättävät? Kenen valta ja arvot nyky-yliopistossa painavat? Tässä jaksossa dosentti Tiina Suopajärvi ja tutkijatohtori Johanna Hokka keskustelevat tutkimusprojektistaan "Akateemisten affektien etnografia", ja valaisevat, m…
  continue reading
 
Tunteiden kokeminen ilosta suruun ja häpeästä ärtymykseen yhdistävät ihmisiä. Mutta millaisia kulttuurieroja on tunteissa? Entä miksi ihmisiä kokevat niin paljon ärtymystä arjessaan? Onko turhaltakin vaikuttavalle ärsyyntymiselle hyvä syy?Jaksossa antropologian professori Anni Kajanus kertoo tekemästään ärtymystutkimuksesta ja siitä, mihin antropol…
  continue reading
 
Seksuaalisuus on keskeinen elämän osa-alue, ja tasavertaisen seksuaalikasvatuksen saaminen on kaikkien oikeus. Antropologia tarjoaa välineitä seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolten moninaisuuden ymmärtämiseen sekä vallitsevien normien haastamiseen, jotta seksuaalikasvatus täyttäisi yhdenvertaisen kohtelun vaatimukset koulujen opetussuunnitelmas…
  continue reading
 
Terveyskeskuslääkäri, psykoterapeutti Valentina Oroza tekee työtä pakolaistaustaisten potilaiden sairauksien ja traumojen kanssa Helsingin Kalasataman Pako-tiimissä. Tässä Antropodin jaksossa Kaisa Nissi keskustelee Valentina Orozan kanssa siitä, miten kulttuuri ja erilaiset taustat vaikuttavat terveyteen, hoidon toteutumiseen ja ylipäänsä lääkärin…
  continue reading
 
This text was written around six months after finishing ethnographic fieldwork at an after-school club in Helsinki. I was working on a journal article based on my fieldwork data and spending a lot of time thinking about how the children in the study interacted with each other and the world around them. Overall, my fieldwork experience was wonderful…
  continue reading
 
Ratkaisuja kiihtyvään ilmastokriisiin etsitään kuumeisesti kansainvälisillä ilmastopolitiikan areenoilla. Ilmastoneuvottelujen teknistyvä eetos kätkee alleen kulttuurisia ja eettisiä valintoja siitä, millaisin keinoin kriisiä vältetään ja kenen piikkiin lasku laitetaan. Voisiko vaunuongelmana tunnettu eettinen ajatuskoe antaa eväitä kriittisten tul…
  continue reading
 
Tanssi ja tanssiminen ovat aina olleet osa ihmiselämää, ja usein tanssin eri muodot nähdään osana kansallista kulttuuriperintöä - näin myös Suomessa. Mutta mitä tarkoittaa aitous ja autenttisuus suomalaisessa kansantanssiperinteessä? Miten tämä vertautuu koltansaamelaiseen tanssiperinteeseen?Tässä jaksossa pitkäaikainen tanssintutkija Petri Hoppu p…
  continue reading
 
Feministinen tutkimus on kritisoinut objektiivisen tieteenteon ihannetta jo vuosikymmenet. Silti tutkija voi hämmentyä huomatessaan suhtautuvansa omaan tutkimuskohteeseensa ristiriitaisesti. Moninaiset tunteet on kuitenkin hyvä sanallistaa, jotta niistä voidaan käydä keskustelua ja jopa kääntää ne vahvuudeksi.…
  continue reading
 
Ilmastokriisi etenee ja kietoutuu yhteen edustuksellisen demokratian kriisin kanssa. Voisiko apu löytyä niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin kansalaisten osallistamisesta? Jasmin Immonen pohtii kysymystä yhdessä haastattelemansa Ellun Kanojen johtavan tutkijan Elina Kiiski-Katajan kanssa.Kirjoittanut AntroBlogi, Jasmin Immonen
  continue reading
 
”Joka aamu herään tyytyväisenä ja hyvyys on läsnä kaikessa. Asemani on kohonnut. Minulla on rahaa, haaveita, perhe ja ystäviä. Sitten onni pysähtyy. Tulee kosinta.”Mitä tapahtuu, kun antropologi kirjoittaa tutkimusaiheestaan romaanin? Jakson vieraana on Punaisen Ristin viestintäpäällikkö, antropologi Siru Aura. Hänen tuore esikoisromaaninsa Myötäjä…
  continue reading
 
Suomessa ei ole koskaan ollut pulaa puista. Metsä on ollut tärkeä paikka uskonnon harjoittamiseen, sieltä on pyydetty ja kerätty ruokaa ja myöhemmin puusta on tullut tärkeä taloudellinen hyödyke. Miten nämä seikat ovat vaikuttaneet suomalaisten metsäsuhteeseen? Miten puut kietoutuvat osaksi arkeamme tänä päivänä?Jaksossa antropologi Kaisa Vainio ke…
  continue reading
 
Osa vapaaehtoisesti lapsettomista henkilöistä haluaisi hakeutua pysyvän ehkäisykeinon tarjoavaan sterilisaatiotoimenpiteeseen. Suomen steriloimislaissa määriteltyjen kriteerien vuoksi he joutuvat kuitenkin yleensä odottamaan kolmenkymmenen vuoden ikärajan täyttymistä saadakseen lähetteen toimenpiteeseen. Toimenpiteen tiukka sääntely viestii siitä, …
  continue reading
 
Miten antropologia voi tukea vastuullista liiketoiminnan kehittämistä? Mitä bisnesantropologi tekee? Mistä kyseinen antropologian erikoisala sai alkunsa? Muun muassa näitä kysymyksiä pohditaan tällä kertaa Antropodi-podcastissa vieraamme Annika Lepistön kanssa. Annika on valmistunut sosiaali- ja kulttuuriantropologian maisteriksi Helsingin Yliopist…
  continue reading
 
Keskustelu täydentävistä ja vaihtoehtoisista hoitomuodoista eli CAM-hoidoista on usein kiistanalaista ja polarisoitunutta. Niiden käyttöä on kuitenkin syytä pohtia rakentavasti ja erilaisia näkökantoja huomioiden. Miksi vaihtoehtoiset hoitomuodot puhuttelevat länsimaisen lääketieteen parissa kasvanutta nykyihmistä?…
  continue reading
 
Erityisesti viimeisen 10-15 vuoden aikana pakolais- ja siirtolaisaktivismin kentällä on entistä voimakkaammin tuotu esille valtionrajojen ja rajateknologioiden vahingollista ja syrjivää perusluonnetta. Myös monet tutkijat ovat liittyneet mukaan vaatimuksiin näiden rajojen kaatamisesta.Kirjoittanut Ville Laakkonen, AntroBlogi
  continue reading
 
1800-luvun lopun suomalaislehdistön keskustelukulttuuri oli tunnepitoinen ja riitaisa. Mielipahan ja vihan kaltaiset tunteet räiskyivät yleisönosastokirjoituksissa, joita kynäilivät enimmäkseen keskiluokkaiset miehet. Usein ärtymyksen motiivina oli henkilökohtaisen tai kollektiivisen kunnian loukkaus.…
  continue reading
 
Loading …

Pikakäyttöopas