Doss julkinen
[search 0]
Lisää
Download the App!
show episodes
 
Artwork

1
Väitöksen jälkeen

Johanna Isosävi

Unsubscribe
Unsubscribe
Kuukausittain
 
Dos. Johanna Isosävin ja prof. Camilla Lindholmin 12-osainen podcast. Miten voi toteuttaa unelmiaan akateemisella uralla? Keskustelemme tavoitteista, luovuudesta, rahoituksesta, julkaisemisesta ja kirjoittamisesta, vertaispalautteesta, opettamisesta, jonglöörauksesta, kansainvälistymisestä, hiljaisesta tiedosta, tiedeviestinnästä ja rohkeudesta. Väitöksen jälkeen: opas akateemiselle uralle (2021, Art House) Koodi KARONKKA, 25 euroa 30.6.21 asti: https://arthouse.fi/sivu/tuote/vaitoksen-jalke ...
  continue reading
 
Loading …
show series
 
Kahdennessatoista jaksossa Camilla ja Johanna keskustelevat rohkeudesta ja siitä, miten voi kääntää vastoinkäymiset voitoksi akateemisella uralla. Missä tilanteissa rohkeutta tarvitaan akateemisella uralla? Miten"epämukautujat" ja akateeminen ura liittyvät yhteen? Kannattaisiko pitää epäonnistumisten CV:tä? Miksi pelkäämme puhua epäonnistumisistamm…
  continue reading
 
Yhdennessätoista jaksossa aiheena on tiedeviestintä ja vaikuttaminen. Camilla ja Johanna keskustelevat filosofian tohtori Tuuli Holttisen (Helsingin yliopisto) ja dosentti Salla-Maaria Laaksosen (Helsingin yliopisto) kanssa. Miksi tutkijan kannattaa viestiä somessa? Miten voi päästä alkuun Twitterin käytössä? Voiko kaikesta tutkimuksesta löytää suu…
  continue reading
 
Kymmenennessä jaksossa Camilla ja Johanna keskustelevat opinto- ja uraohjauksen professorin Sanna Vehviläisen (Itä-Suomen yliopisto) kanssa hiljaisesta tiedosta ja mentoroinnista. Miten hiljainen tieto ja erilaiset ohjauskäytänteet liittyvät toisiinsa? Millaisissa tilanteissa tieteentekijä voi hyötyä mentoroinnista? Miten voi löytää itselleen viral…
  continue reading
 
Yhdeksännessä jaksossa Camilla ja Johanna keskustelevat mielenterveyden professori Anna Keski-Rahkosen (Helsingin yliopisto) kanssa kansainvälistymisestä. Mitä hyötyä kansainvälistymisestä on akateemisella uralla? Mitä kannattaa huomioida, kun etsii itselleen sopivaa paikkaa tutkijavaihtoon? Millaista on asua privaattisyistä ulkomailla ja tehdä etä…
  continue reading
 
Kahdeksannessa jaksossa Camilla ja Johanna keskustelevat jonglöörauksesta käännöstieteen professori Kaisa Koskisen (Tampereen yliopisto) kanssa. Akateemisella uralla on yhtä aikaa ilmassa niin monta palloa opetuksen, tutkimuksen ja hallinnon parissa, että jönglööraustaidot ovat tarpeen. Miten uusi opettaja voi selvitä monenlaisesta jonglöörauksesta…
  continue reading
 
Seitsemännessä jaksossa Johanna keskustelee suomen kielen professori Johanna Vaattovaaran (Tampereen yliopisto) kanssa opettamisesta. Miksi opetuksen ja tutkimuksen suhde on usein jännitteinen ja tulisiko asialle tehdä jotain? PItäisikö yliopistossa opettavilta vaatia pedagogista pätevyyttä kuten kouluissa? Miten tutkija-opettaja voi löytää aikaa m…
  continue reading
 
Kuudennessa jaksossa Camilla ja Johanna keskustelevat vertaispalautteesta yliopisto-opettaja, dosentti Kimmo Svinhufvudin (Helsingin yliopisto) kanssa. Miten palautetta kannattaa antaa tutkimusseminaareissa? Millä tavoin tyypilliset ohjeet palautteen antamiseksi voivat olla ongelmallisia? Miten kannattaa toimia, kun saa käsikirjoituksensa vertaisar…
  continue reading
 
Viidennessä jaksossa Camilla ja Johanna keskustelevat kirjoittamisesta valtiotieteen tohtori ja kirjoitusvalmentaja Carol Kiriakoksen (Aalto-yliopisto) kanssa. Miksi kirjoittaminen on niin tärkeä osa akateemista uraa? Mitkä ovat yleisimmät kirjoittamisen esteet? Miten voi kirjoittaa, vaikka olisi vain vähän aikaa käytössä? Millaisia strategioita ka…
  continue reading
 
Neljännessä jaksossa Camillan ja Johannan kanssa keskustelemasa on tuottelias julkaisija, pohjoismaisten kielten professori Jan Lindström (Helsingin yliopisto). Miten julkaisemisen kulttuuri on muuttunut yliopistoissa? Mikä on julkaisuputki ja miten sitä kannattaa suunnitella? Miten yhteiskirjoittamista kannattaa suunnitella ja toteuttaa? Miten voi…
  continue reading
 
Kolmannessa jaksossa Camilla ja Johanna keskustelevat elintarvikehygienian professori Johanna Björkrothin (Helsingin yliopisto) kanssa siitä, millainen on hyvä hankehakemus. Mitä neuvoja kokenut arvioija antaa rahoitushakemusten tekijöille? Miksi hyvä hankehakemus on rinnastettavissa vakuuttavaan tarinaan? Kauanko menestyksekkään rahoitushakemuksen…
  continue reading
 
Toisessa jaksossa Camilla ja Johanna keskustelevat luovuudesta ja ideoista, jotka ovat keskeisiä akateemisella uralla. Millaisia kokemuksia heillä itsellään on ideoiden saamisesta? Mistä tutkija ylipäänsä voi löytää hyviä ideoita? Ja miten voi tunnistaa toimivan idean? Voit lukea lisää kirjastamme Väitöksen jälkeen: opas akateemiselle uralle. Se il…
  continue reading
 
Ensimmäisessä jaksossa Camilla ja Johanna keskustelevat tavoitteiden merkityksestä akateemisella uralla. Millaisia tavoitteita Camilla ja Johanna ovat asettaneet ja miten ne ovat toteutuneet? Miksi kannattaa säännöllisin väliajoin esittää kysymys "Mitä sinä itse haluat tehdä"? Entä mikä on akateeminen missiolause ja mitä hyötyä siitä voi olla? Voit…
  continue reading
 
Murhapäiväkirjojen seitsemännessätoista jaksossa kerron Auringon temppelistä, jonka johtajat uskoivat, että matkustamalla Sirius-tähdelle voi pelastua, ja jaksossa vieraileva ystäväni kertoo Tattarisuon noitapiiristä, joka halusi löytää suosta aarteen tekemällä hieman kyseenalaisia taikoja.Kirjoittanut Murhapäiväkirjat
  continue reading
 
Murhapäiväkirjojen kuudennessatoista jaksossa puhun Kaliforniassa 1980-luvun alussa liikkuneesta sarjamurhaajapariskunnasta, Michael ja Suzan Bear Carsonista. Pariskunta uskoi, että heidän tehtävänsä on puhdistaa maailma (tai ainakin osa Kaliforniaa) noidilta.Kirjoittanut Murhapäiväkirjat
  continue reading
 
Murhapäiväkirjojen viidennessätoista jaksossa kerron David Parker Raysta eli The Toy Box Killerinä tunnetusta raiskaajasta, kiduttajasta ja epäillystä sarjamurhaajasta. Tämä jakso voi olla erityisen järkyttävä ja ahdistava, joten harkitse oman sietokykysi ja jaksamisesi mukaan, voitko kuunnella jaksoa. Taidan myös sanoa jaksossa aika monta kertaa o…
  continue reading
 
Murhapäiväkirjojen neljännessätoista jaksossa on vuorossa Rovaniemellä vuonna 1989 tapahtunut Andrew Kulangan katoaminen. Tosin, Andrewn vaimon Ritva Santanen-Kulangan versio katoamisesta alkoi pian vaikuttaa vähintääkin epäilyttävältä... Katosiko Andrew oikeasti? Jaksossa mainitsemani ohjelma on Rikostarinoita Suomesta, joka löytyy Yle Areenasta. …
  continue reading
 
Murhapäiväkirjojen kolmannessatoista jaksossa käsittelyyn pääsee jälleen kultti, tällä kertaa australialainen sellainen. Anne Hamilton-Byrne oli joogaopettaja, jonka ura otti hieman epätavallisen suunnan - hänestä tuli kulttijohtaja. Mainitsen jaksossa dokumentin nimeltä The Family ja dokumenttisarjan nimeltä The Cult of The Family.…
  continue reading
 
Murhapäiväkirjojen kymmenennessä jaksossa (vau 10 jaksoo jo cool) puhun 16-vuotiaan Debbie Gaman murhasta, joka tapahtui vuonna 1975 Eriessä, Pennsylvaniassa. Mainitsen lopussa dokkarisarjan nimeltä The Lake Erie Murders, jonka jakso High School Horror kertoo tästä Debbien tapauksesta.Kirjoittanut Murhapäiväkirjat
  continue reading
 
Murhapäiväkirjojen yhdeksäs jakso on spessujakso, sillä tässä jaksossa mulla on vieraana Luulopuheita-podcastin tekijä J.P.! Jakson aiheena on Murhapäiväkirjojen ensimmäinen katoamista käsittelevä tapaus ja samalla myös ensimmäinen suomalainen keissi. Tässä jaksossa onkin siis normaalia enemmän höpötystä ja kuuluupa taustalla myös hieman viinilasin…
  continue reading
 
Murhapäiväkirjojen seitsemännessä jaksossa kerron saksalaisen Annaliese Michelin tarinan. Annaliese Michel oli 16-vuotias, kun hän alkoi saada omituisia kohtauksia ja lopulta Annaliese ja hänen perheensä uskoivat Annaliesen olevan riivattu, ja hänen avukseen saatiin kaksi pappia suorittamaan manauksia. Valitettavasti, Annaliesen tarina ei kuitenkaa…
  continue reading
 
Murhapäiväkirjojen kuudennessa jaksossa käsitellään italialaista hevimetallibändiä, joka kuitenkin osoittautui satanistiseksi kultiksi - tai sellaiseksi se ainakin on haluttu nimetä. Jaksossa vilisee hurjasti nimiä, joten kannattaa kuunnella keskittyen!Kirjoittanut Murhapäiväkirjat
  continue reading
 
Murhapäiväkirjojen viidennessä jaksossa kerron englantilaisesta Graham Youngista, joka sai lempinimen Teacup Poisoner eli Teekuppimyrkyttäjä. Graham oli vasta teini, kun murhasi äitipuolensa eikä Grahamin murhanhimo tästä laantunut, päinvastoin.Kirjoittanut Murhapäiväkirjat
  continue reading
 
Loading …

Pikakäyttöopas