Freude podcastit

Brittiläinen matemaatikko Alan Turing oli yksi 1900-luvun merkittävimmistä tiedemiehistä, kertoo tekniikan tohtori Teemu Leppänen. Turing muun muassa kehitti nykyaikaisen tietokoneen periaatteen ja pohti tekoälyä yli puoli vuosisataa sitten, sekä mursi saksalaisten salakirjoitusjärjestelmät toisen maailmansodan aikana. Vain 41-vuotiaana kuolleen Tu…

Nuorisokulttuurin katsotaan usein syntyneen 1950-luvulla Yhdysvalloissa, mutta nuorisokulttuuria on ollut jo paljon ennen Elvistä, kertoo tutkija Janne Poikolainen Nuorisotutkimusseurasta. Kaupallinen nuorisokulttuuri teki Yhdysvalloissa sotien jälkeen läpimurtonsa ja levisi maailmanlaajuisesti, mutta jo sotien välissä oli koettu muun muassa swing-…

Modernin termi liitetään usein Euroopassa 1700-luvulla alkaneeseen teollistumis- ja kapitalisoitumisprosessiin, ja tämän kehityksen tuomiin mullistuksiin eri elämänaloilla. Taidehistorian ja -teorian professori Anita Seppä Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta toteaa, että elämme yhä modernia aikaa, koska modernin piirissä luodut rakenteet ohjaavat …

Moderni eurooppalainen anarkismi syntyi 1800-luvulla yhteiskunnan murroksessa teollisen vallankumouksen sivutuotteena. Anarkismi syntyi työväenliikkeestä, mutta anarkistien ja kommunistien tiet erosivat 1800-luvun lopulla, koska anarkistit vastustivat valtiota toisin kuin kommunistit. Avantgarde voidaan puolestaan nähdä anarkismin eräänlaisena este…

Ranskalainen historioitsija ja filosofi Michel Foucault oli yksi 1900-luvun merkittävimmistä ajattelijoista. Filosofian tutkija Kai Alhanen kertoo, että Foucault´n vaikutus on ollut suuri muun muassa sosiologiaan, historiantutkimukseen ja filosofiaan, ja hänen keskeisistä käsitteistään kiistellään yhä. Michel Foucault kiinnostui valtavirran filosof…

Eksistentialismi alkoi kehittyä jo ennen ranskalaista filosofia ja kirjailijaa Jean-Paul Sartrea, kertoo estetiikan professori Arto Haapala Helsingin yliopistosta. Sartreen vaikutti muun muassa saksalainen filosofi Martin Heidegger, joka puhuu ihmisen pysyvän minuuden sijasta eksistentiaaleista, jotka määrittelevät ihmistä. Ranskalaiset eksistentia…

Ranskalainen Louis Lumière järjesti vuonna 1895 Pariisin Grand Caféssa ensimmäisen kaupallisen elokuvaesityksen, jossa nähtiin kymmenen elokuvaa. Elokuvat olivat alle minuutin mittaisia näkymiä arkipäivän elämästä. Ihmisen halu nähdä liikkuvaa kuvaa oli kuitenkin synnyttänyt jo 1600- ja 1700-luvuilla erilaisia optisia laitteita kuvien katselemista …

Ooppera syntyi, kun antiikin näyttämötaide luotiin uudelleen Firenzessä 1600-luvulla. Yksinkertaisimmillaan oopperan tarina on tenorin, sopraanon ja baritonin kolmoisdraama. On kuitenkin paljon oopperoita, jotka luotaavat inhimillisen olemisemme ulottuvuuksia monipuolisesti ja taidokkaasti, toteaa professori Henry Bacon Helsingin yliopistosta. Elit…

Ensimmäisen jälkimaailmalle säilyneen valokuvan valotus 1800-luvun alkupuolella kesti kahdeksan tuntia, nyt digikameran muistikortille mahtuu tuhansia kuvia. Tekniikan kehittyessä 1800-luvun loppupuolella alettiin ottaa muotokuvia tavallisista ihmisistä, syntyi kuvajournalismi sekä mainos- ja muotikuvaus. Lisäksi tavalliset ihmiset alkoivat valokuv…

Länsimaisen teatterin juuret löytyvät Ateenan Dionysos-juhlista. Juhlissa esitettiin sankarilauluja, joista syntyi tragedia 480-luvulla eaa, kertoo teatterintutkija, dosentti Pentti Paavolainen. Osa teatterin historiasta on kuitenkin hämärän peitossa, sillä vain muistiin kirjoitetut näytelmät ovat säilyneet. Keskiajalla teatteritaide oli kiertävien…

Funktionalismi tuli Suomeen 1920-luvun lopulla, mutta vaikutti merkittävästi asumiseen vasta toisen maailmansodan jälkeen, kertoo taidehistorian professori Kirsi Saarikangas Helsingin yliopistosta. Selvimmin ajatukset modernista asunnosta näkyivät rintamamiestaloissa sodan jälkeisessä jälleenrakentamisessa ja lähiörakentamisessa. Ihanneasunnossa ol…

Länsimainen kuvataide on saanut monia muotoja aikojen saatossa, ja nyt se pitää sisällään kaikkea lyijykynäpiirustuksista videotaiteeseen ja performansseihin. 1800-luvulta lähtien on pohdittu, mikä erottaa taiteen muusta tekemisestä, kertoo taidehistorian professori Ville Lukkarinen Helsingin yliopistosta. Antiikin perinnöllä on ollut merkittävä va…

Englantilaisen matemaatikon Lewis Carrollin kirja "Liisan seikkailut ihmemaassa" on lastenkirjallisuuden kuolematon klassikko ja yksi kirjallisuushistorian siteeratuimmista teoksista heti Raamatun jälkeen. Ilmestyessään vuonna 1865 se parodioi ajan kulttuuria ja lastenkirjallisuutta, jossa lapsille haluttiin antaa opetuksia sormi pystyssä. Filosofi…

Länsimaisen musiikin jäljet johtavat Babyloniaan nykyisen Irakin seudulle. Keskiajalla kirkolla oli tärkeä rooli musiikin kehittämisessä, koska musiikkia kirjoitettiin muistiin nimenomaan kirkon piirissä. Suurin osa musiikista on kuitenkin aina ollut suullista perinnettä, kertoo musiikinhistorian professori Vesa Kurkela Taideyliopiston Sibelius-Aka…

Länsimaisen arkkitehtuurin alkutaival tarjoaa ikuisia arvoituksia. Professori Markus Hiekkasen mukaan esimerkiksi Knossoksen raunioista Kreetan saarella on vaikea sanoa, oliko rakennukset alun perin tehty ihmisiä vai jumalia tai jumalien palvelemista varten. Antiikin arkkitehtonisia saavutuksia on aikojen saatossa sovellettu niin, että ne sopivat p…

Länsimainen sananvapausajattelu syntyi 1500-luvulla vastareaktiona erilaisille rajoituksille. Maailman ensimmäinen julkisuuslaki, painovapausasetus, säädettiin Ruotsi-Suomessa vuonna 1766. Lain takana oli valistusajan viimeiseen aaltoon kuulunut Sotkamossa syntynyt pappi Anders Chydenius. Sananvapauden voi määritellä monella eri tavalla, sanoo julk…

Idea kollektiivisesta turvallisuudesta synnytti Kansainliiton ensimmäisen maailmansodan jälkeen, kertoo valtiotieteen tohtori Pekka Visuri. Kansainliitto onnistui ratkaisemaan muun muassa pakolaiskysymyksen sekä Suomen ja Ruotsin välisen kiistan Ahvenanmaan asemasta, mutta liitto menetti merkityksensä jo ennen toisen maailmansodan syttymistä. Myös …

Berliinin muurin murtuminen vuonna 1989 päätti kylmän sodan, joka oli alkanut toisen maailmansodan jälkeen, kun länsivaltojen ja Neuvostoliiton sodanaikainen liittolaisuus muuttui vastakkainasetteluksi. Kylmän sodan vuosikymmeniin mahtui erilaisia vaiheita Kuuban ohjuskriisistä 1960-luvulla jännityksen lievenemiseen 1970-luvulla. Kylmässä sodassa o…

Kymmeniä miljoonia kuolonuhreja vaatineen toisen maailmansodan jälkeen Eurooppa oli raunioina ja miljoonat ihmiset kodittomia. Rauhan varmistamiseksi Euroopassa perustettiin sodan jälkeen muun muassa EU:n edeltäjä Euroopan hiili- ja teräsyhteisö, kertoo poliittisen historian professori Kimmo Rentola Helsingin yliopistosta. Toisen maailmansodan kauh…

Vuosisadanvaihteen “La Belle Epoque” - “kaunis aika” päättyi Euroopassa, kun ensimmäinen maailmansota alkoi vuonna 1914. Itse sota syttyi kuin vahingossa, kun Itävalta-Unkarin kruununperillinen Ferdinand puolisoineen salamurhattiin Sarajevossa. Asetelma oli kuitenkin valmis suursodalle, sillä Euroopassa oli alkanut muodostua suurvaltojen liittoumia…

Siirtolaisia ja pakolaisia koskevat kysymykset puhuttavat nyt paljon, mutta ihmiset ovat aina siirtyneet paikasta toiseen paremman elämän toivossa. Aikaisemmin eurooppalaiset lähtivät sankoin joukoin asuttamaan Amerikan mannerta ja Australiaa, nyt Eurooppa on maahanmuuton kohde. Pakolaispolitiikan suuntaviivat muotoutuivat toisen maailmansodan koke…

Britanniasta 1700-luvulla alkanut teollinen vallankumous synnytti muun muassa työväestön, nykyaikaisen kapitalismin ja talouskasvun, joka on jatkunut näihin päiviin asti, kertoo taloushistorian professori Sakari Heikkinen Helsingin yliopistosta. Lisäksi Pohjois-Amerikan talous yhdentyi osaksi Eurooppa- keskeistä maailmantaloutta. Samaan aikaan ihmi…

Kolonialismi alkoi 1500-luvulla, kun maailma jaettiin löytöretkien jälkeen Espanjan ja Portugalin kesken. Kolonialismin toinen vaihe alkoi 1800-luvun lopulla eikä se ole ehkä vieläkään päättynyt, sanoo yleisen historian dosentti Janne Lahti Helsingin yliopistosta. Kolonialismia on ollut monenlaista ja sitä ovat harjoittaneet niin yksilöt, kauppakom…

Euroopasta lähdettiin 1400-luvulla löytöretkille sekä taloudellisista että uskonnollisista syistä, kertoo yleisen historian yliopistonlehtori Risto Marjomaa Helsingin yliopistosta. Löytöretket johtivatkin Euroopan herruuteen maailmankaupassa ja samalla alkoi maailman eurooppalaistaminen. Löytöretkistä seurasi myös ihmiskunnan historian suuri katast…

Kansainvaellukset alkoivat Euroopassa 300-luvulla, kun hunnien hyökkäys länteen sai gootit liikkeelle kohti Rooman valtakuntaa. Kansainvaellusten aikana piirrettiin jo pohjaa Euroopan kartalle, vaikka liikkeelle lähteneet ryhmät eivät olleetkaan kansoja siinä mielessä kuin me ne tänä päivänä ymmärrämme. Suomen Akatemian tutkijatohtori Jesse Keskiah…

Fyysikko Albert Einsteinin oivallukset näkyvät monissa nykypäivän sovelluksissa. Esimerkiksi laser, ydinvoima ja GPS-paikannus hyödyntävät Einsteinin teorioita, kertoo teoreettisen filosofian yliopistonlehtori Paavo Pylkkänen. Albert Einstein on symboli uudelle aikakaudelle, jolloin muun muassa aika, avaruus ja materia jouduttiin ajattelemaan uudel…

Sveitsiläinen psykiatri Carl Gustav Jung tunnetaan analyyttisen psykologian perustajana. Jung oli Sigmund Freudin kollega, josta Freud toivoi työnsä jatkajaa, mutta heidän yhteistyönsä päättyi välirikkoon. Tästä alkoivat psykoterapia-alan yhä jatkuvat eri koulukuntien väliset riidat, mitä dramaturgi, psykoanalyytikko Harri Virtanen pitää valitettav…

Itävaltalainen lääkäri ja tutkija Sigmund Freud mullisti käsityksiä ihmisen psyykestä 1800-luvun lopussa. Uutta oli muun muassa Freudin ajatus siitä, että tietoisuutemme on vain pieni osa mielemme toimintaa, kertoo dosentti, psykoanalyytikko Jussi Kotkavirta. Freudin ajattelussa tärkeitä ovat uni- ja seksuaaliteoria sekä ajatus oidipuskompleksista.…

Saksaksi ajatellut filosofi Friedrich Nietzsche on sekä filosofian että kirjallisuuden klassikko, jonka seurassa aika ei käy pitkäksi, sanoo filosofi Jarkko S. Tuusvuori. Nietzschen vaikutus oli mittaamaton 1800-luvun lopusta ensimmäiseen maailmansotaan asti, ja hän on kestänyt aikaa hyvin. Nietzsche tiesi rakentavansa arvoituksia ja ymmärsi, että …

Charles Darwin ymmärsi jo ennen evoluutioteoriansa julkaisemista, että teoria mullistaisi 1800-luvun maailmankuvan. Lajien synty -teos oli yleisömenestys, mutta sai osakseen arvostelua sekä tiedeyhteisön että kirkon taholta. Darwinin teoriat evoluutiosta ja luonnonvalinnasta loivat pohjaa nykyaikaiselle evoluutioteorialle, vaikka perinnöllisyystied…

Sosialismin romahdus heikensi Karl Marxin aatteiden suosiota 1990-luvulla, mutta meneillään oleva talouskriisi on taas lisännyt kiinnostusta Marxia kohtaan, kertoo valtiotieteiden tohtori Pertti Honkanen. Marxin ajatukset ovat vaikuttaneet merkittävästi ihmiskunnan historiaan 1800-luvun lopulta lähtien. Marxilaisessa ajattelussa kommunismi on utopi…

Saksalainen filosofi Georg Wilhelm Friedrich Hegel on vaikuttanut monien tuntemiemme filosofien ajatteluun, vaikka on itse jäänyt suurelle yleisölle melko tuntemattomaksi. Hegelin ajatuksilla oli suuri vaikutus muun muassa marxismiin. Väitöskirjatutkija Lauri Kallio Helsingin yliopistosta kuvailee Hegeliä ristiriitojen filosofiksi, joka yhdisti vas…

Sirpaloitunut Eurooppa tarjosi Napoleon Bonapartelle oivan tilaisuuden valloittaa ja yhdistää maanosaa, kertoo Euroopan historian professori Laura Kolbe Helsingin yliopistosta. Valistuksen ja vallankumouksen hengessä Napoleon myös edisti yhteistä hyvää muun muassa uudistamalla lainsäädäntöä ja koulujärjestelmää sekä rakentamalla sairaaloita. Profes…

1700-luvulla lopulla Euroopassa alkoi vaikuttaa uusi taiteellinen ja älyllinen suuntaus - romantiikka. Romantiikka korosti järjen sijasta tunteita, vapautta ja mielikuvitusta, kertoo filosofian tohtori Markku Kekäläinen. Ihmisen pimeät puolet alkoivat kiinnostaa ja taiteilijasta tuli luova nero, joka oli välittäjä jumalallisen luovuuden ja inhimill…

Englannissa 1500-luvulla syntynyt William Shakespeare elää vahvasti keskuudessamme näytelmillään ja lausahduksillaan, vaikka koko hänen olemassaolonsa on kyseenalaistettu. Shakespearella oli eläessään hyvin kiinteä ja elävä yhteys teatteriin ja teatterintekijöihin sekä muihin kirjailijoihin, kertoo yleisen kirjallisuustieteen professori Hannu K. Ri…

Ranskan vallankumoukseen johtaneet ajatukset ihmisten tasa-arvosta ja ihmisarvosta loivat pohjaa myös naisliikkeelle, kertoo sukupuolentutkimuksen professori Tuija Pulkkinen Helsingin yliopistosta. Feminismin ensimmäisen aallon katsotaan kuitenkin alkaneen vasta sata vuotta myöhemmin 1800-luvun lopussa. 1960-luvulla syntyneen feminismin toisen aall…

Nationalismi syntyi Euroopassa 1700-luvulla, levisi laajalti 1800-luvulla ja vaikutti hyvin dramaattisella tavalla Euroopan 1900-luvun historiaan. Eri ideologioista nationalismin merkitys Euroopan kehitykselle on ollut suurin, sanoo historian professori Henrik Meinander Helsingin yliopistosta. Jos kansallisvaltio joutuu jostain syystä vaikeuksiin t…

Liberalismin määritteleminen yksiselitteisesti on mahdotonta, sillä termillä on tarkoitettu monia erilaisia asioita 1800-luvulta lähtien. Näin sanoo yleisen historian professori Kari Saastamoinen Helsingin yliopistosta. Liberalismista ovat peräisin muun muassa ajatuksemme yksilön itsemääräämisoikeudesta ja mahdollisuudesta itsensä toteuttamiseen. U…

Ajatukset ihmisten tasa-arvosta ja ihmisoikeuksista syntyivät 1700-luvun valistuksen ja Ranskan vallankumouksen ansiosta. Vaikutukset naisten asemaan olivat sitä vastoin ristiriitaisia, kertoo akatemiatutkija, Euroopan historian dosentti Charlotta Wolff Helsingin yliopistosta. Tieteellinen vallankumous loi pohjaa valistukselle, joka korosti tiedon …

Italian kaupunkivaltioissa syntynyt renessanssi jätti mittavan perinnön läntisen maailman kulttuuriin. Kirjapainotaidon ansiosta renessanssin humanistien tekstit myös levisivät nopeasti laajalle alueelle. Filosofian tohtori Timo Joutsivuo kertoo, että yksi keskeinen renessanssin jälki nykypäivään on yleistiedon merkityksen kasvaminen. Keskiajan sko…

Luostarit säilyttivät ja ylläpitivät antiikin sivistystä varhaiskeskiajalla, jota on pidetty pimeänä aikakautena Euroopan historiassa. Toisaalta suuri merkitys läntisen kristikunnan kehitykseen oli myös arabi- ja juutalaissivilisaatioilla. Euroopan historian dosentti Tuomas Lehtonen Helsingin yliopistosta kertoo, että Euroopassa oli jo sydänkeskiaj…

Jeesuksen persoonassa ja opetuksissa oli jotain hyvin erityistä, koska se teki suuren vaikutuksen ihmisiin. Näin sanoo kirkkohistorian professori Kaarlo Arffman Helsingin yliopistosta. Kristinusko tarjosi syntyessään vaihtoehdon Rooman viralliselle kultille, joka oli alistajien uskonto. Kristinusko on yksi Rooman valtakunnan pysyvimmistä vaikutuksi…

Euroopan ja Euroopan unionin voidaan sanoa syntyneen Rooman valtakunnan raunioihin. Rooman perintö elää myös monella tavalla kulttuurissamme valtiomuodosta lakeihin ja oikeuteen, arkkitehtuurista kirjallisuuteen ja taiteeseen, kertoo latinan kielen ja Rooman kirjallisuuden dosentti Maijastina Kahlos Helsingin yliopistosta. Roomalaisen mytologian mu…

Raamattu on avain länsimaisen kirjallisuuden, taiteen ja musiikin ymmärtämiseen. Näin sanoo eksegetiikan tutkija, emeritaprofessori Raija Sollamo, jonka mukaan Raamatun tuntemus on viime vuosikymmenien aikana heikentynyt. Raamattu on myös muokannut esimerkiksi ihmiskäsitystämme ja naiskuvaamme, halusimme sitä tai emme. Raamattu on säilyttänyt asema…

Kreikkalaisen mytologian mukaan härän hahmossa esiintynyt ylijumala Zeus toi Lähi-idästä nuoren neidon nimeltä Europe Kreetan saarelle. Myöhemmin aikojen saatossa monien vaiheiden kautta syntyi Eurooppa, joka sai nimensä tämän Foinikian kuninkaan tyttären mukaan. Antiikin Kreikan perintö elämällemme ja kulttuurillemme on valtava, kertoo kreikan kie…