Pasi Heikuran isännöimä Aristoteleen kantapää on hiuksiahalkova pilkun viilaus- ja höyläysohjelma sitaattien, lentävien lauseiden ja sananparsien maailmasta. Aristoteleen kantapää odottaa sinunkin vihjettäsi Viikon sitaatiksi ja Viikon fraasirikokseksi. Toimittajat Pasi Heikura, Tina Cavén ja Lasse Nousiainen Tuottaja Marjo Harju
A
Aristoteleen kantapää


1
Maitohampaista viisaudenhampaisiin - mistä hampaiden nimet tulevat?
23:29
23:29
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
23:29
Aristoteleen kantapäässä kurkataan suuhun ja pohditaan hampaiden nimiä. Hammaslääketieteen professori Timo Peltomäki kertoo, mistä tulee nimitys maitohampaat, miten hampaat numeroidaan ja miksi viisaudenhammas on viisaudenhammas. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.
A
Aristoteleen kantapää


1
Bach ujutti sävellyksiinsä kiinnostavia piiloviestejä
24:05
24:05
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
24:05
Johan Sebastian Bachin Matteus-passiossa on tiettyihin psalmeihin viittaava piilosanoma, joka on tehty nuottien ryhmittelyn avulla. Bachia on sanottu myös viidenneksi evankelistaksi. Kuinka yleisiä piilosanomat ovat sävellyksissä? Helsingin barokkiorkesterin taiteellinen johtaja Aapo Häkkinen keskustelee Pasi Heikuran kanssa musiikkiin kätketyistä …
A
Aristoteleen kantapää


1
Jäällä on monta muotoa – jäätyyppien nimet ahtojäistä suppojäihin
23:59
23:59
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
23:59
Vaikka ilmasto lämpenee, talvella liikkuvien merenkulkijoiden on edelleen syytä tuntea kielemme runsas jääsanasto. Aristoteleen kantapää selvittää, mikä on ajo- ja ahtojään ero. Ilmatieteen laitoksen polaarioseanografia ja merijää -tutkimusryhmän päällikkö Eero Rinne paljastaa Pasi Heikuralle, miksi merijää voi olla hauraampaa kuin saman paksuinen …
A
Aristoteleen kantapää


1
Minna Canth kukoisti Kuopiossa – Helsinki ei edelläkävijää houkuttanut
24:22
24:22
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
24:22
Minna Canth oli ensimmäinen suomenkielinen sanomalehtinainen, koulutuksen edelläkävijä ja monien eurooppalaisten uusien aatteiden esittelijä 1800-luvun Suomessa. Harva kuitenkaan tietää, että hän asui ja toimi Kuopiossa. Millainen paikka oli Kuopio Minna Canthin aikaan ja mikä oli Minnan salonki? Aristoteleen kantapään vieraana on filosofian tohtor…
A
Aristoteleen kantapää


1
Aku Ankan kieli menee monen mankelin läpi
23:59
23:59
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
23:59
Aku Ankka -lehti täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Alussa pelkkänä lasten viihteenä pidetty sarjakuva on myöhemmin nähty myös omana taidemuotonaan ja sillä on ollut vaikutusta kieleemme. Lehden kieli onkin ansainnut palkintoja. Aristoteleen kantapäässä on vieraana Aku Ankka -lehden päätoimittaja Aki Hyyppä, joka on tehnyt tutkimuksen nimeltään Nauran …
A
Aristoteleen kantapää


1
Ajattelu ei tarvitse kieltä, mutta se auttaa
24:23
24:23
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
24:23
Yliopistolehtori Annika Svedholm-Häkkisen mukaan suuri osa ajattelusta on ei-kielellistä, mutta erityisesti abstraktien asioiden ajattelussa sanoista on hyötyä. Kieltä tarvitaan myös ajatusten ilmaisemiseen. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
A
Aristoteleen kantapää


1
Aino ja Wilhelm – sukupuolitetut elintarvikkeiden nimet pitävät pintansa
24:23
24:23
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
24:23
Monella makealla herkulla on naisen nimi. Vastaavasti suolainen syötävä on usein nimetty todellisen tai keksityn miehen mukaan. Pasi Heikura haastatteli filosofian maisteri, opettaja ja toimittaja Hanna Hietikkoa, joka on tutkinut sukupuolittuneita elintarvikkeiden nimiä.Ohjelman toimittivat Pasi Heikura ja Tina Cavén.…
A
Aristoteleen kantapää


1
Riitely on taitolaji - kiistelyn keinoja voi harjoitella
24:22
24:22
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
24:22
Aristoteleen kantapäässä puhutaan eristiikasta eli riitelyopista. Vieraana on vapaa tutkija ja filosofi Jarkko S. Tuusvuori, joka keskustelee Pasi Heikuran kanssa riitelyn taidosta. Aihetta pohditaan saksalaisen ajattelijan Arthur Schopenhauerin teorian ja kiinnostavien käytännön esimerkkien kautta. Mutta kuka on keksinyt eristiikan ja mikä on sen …
A
Aristoteleen kantapää


1
Suomen kuukausien nimet tulevat kaukaa menneisyydestä
24:23
24:23
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
24:23
Suomen kielessä kuukausilla on täysin omankieliset nimet, jotka viittaavat luonnonilmiöihin ja maatalouden tehtäviin. Pasi Heikura kysyi erikoissuunnittelija Asko Palviaiselta, mikä on helmikuun helmi ja marraskuun marras. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
A
Aristoteleen kantapää


1
Visiirit, ratsut ja elefantit – shakkitermien nimet kertovat kielen ja pelin historiasta
24:20
24:20
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
24:20
Itämainen lautapeli shakki on kansainvälinen peli ja sen nappuloilla ja muilla termeillä on joka maassa omat nimensä, jotka kertovat sekä maan että shakin historiasta. Mutta miten Matti on joutunut ikivanhaan persialaiseen peliin? Vieraana on shakin kansainvälinen mestari Mika Karttunen. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.…
A
Aristoteleen kantapää


1
Mitä tehdä kun kaveri polarisoi - vastakkainasettelua voi purkaa muuttamalla ajattelua
24:06
24:06
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
24:06
Konfliktinratkaisija ja yhteisösovittelija Miriam Attias on ollut kehittämässä menetelmää naapurustojen ja ryhmittymien välisten jännitteiden purkamiseksi. Attias tietää, että polarisoitumiseen ei voi vaikuttaa faktoilla, koska kyse ei ole tiedosta, vaan siitä miltä asiat tuntuvat. Pasi Heikura kysyi Miriam Attiakselta, miten polarisaatiota voidaan…
A
Aristoteleen kantapää


1
Vatsastapuhuminen perustuu ihmisen aistien sosiaalisuuteen
24:24
24:24
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
24:24
Aristoteleen kantapäässä tutustutaan vatsastapuhumisen tekniikkaan ja historiaan. Vieraana on suomalainen vatsastapuhuja Sari Aalto, joka on löytänyt sosiaalisesta mediasta uuden areenan perinteisten estradien oheen. Ohjelmassa selviää, mikä on vaikein äänne vatsastapuhujalle. Sari Aalto kertoo myös, onko vatsastapuhuminen lahja vai opeteltavissa o…
A
Aristoteleen kantapää


1
Ovatko ruotsalaiset, saksalaiset ja englantilaiset pirteitä kuin peipponen?
24:22
24:22
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
24:22
Aristoteleen kantapää sukeltaa suomalaisten eläinaiheisten sanontojen rikkaaseen perinteeseen ja kysyy onko Ruotsissa, Saksassa ja Englannissa vastaavia kielikuvia. Haastateltavina ovat Janina Orlov Tukholmassa, Dieter Hermann Schmitz Ylöjärven Vuorentaustalla ja Paul Westlake Helsingin Lauttasaaressa. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tin…
A
Aristoteleen kantapää


1
Kuukauden sana esittelee ajankohtaisia uusia sanoja
24:24
24:24
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
24:24
Kotimaisten kielten keskuksen Kotuksen kuukauden sana täyttää 10 vuotta. Kuukauden sana on lähes alkuhetkistään saakka soinut myös Aristoteleen kantapäässä. Kielitoimiston sanakirjan toimittaja Minna Pyhälahti kertoo, mistä idea kuukauden sanaan tuli, kuka sanan valitsee ja mikä on joulukuun sana 2020. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Las…
A
Aristoteleen kantapää


1
Sanaselityspeli Aliaksessa pärjää, jos tuntee sanat – ja osaa selittää ne
24:22
24:22
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
24:22
Alias on suomalainen sanaselityspeli, jossa pelaajan on saatava parinsa arvaamaan kortista luettu sana vihjeiden ja kiertoilmauksien avulla. Tactic Games’in sisällöntuottaja ja tarinankertoja Elina Adams muistelee 30-vuotiaan menestyspelin vaiheita. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén…
A
Aristoteleen kantapää


1
Juustojen nimet vievät kiertomatkalle Eurooppaan
24:19
24:19
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
24:19
Aristoteleen kantapäässä lähdetään seikkailulle juustojen nimien maantietoon. Ohjelmassa keskustellaan juuston historiasta sekä juustojen nimiin liittyvästä kulttuuriperinnöstä. Oltermanni on Suomen suosituin juusto, mutta mistä sen nimi on peräisin? Milloin Suomessa alettiin valmistaa juustoja? Ja onko Edam maailman ensimmäinen juusto? Juustomesta…
A
Aristoteleen kantapää


1
Sähkön yksiköiden nimet kertovat sähkön historiasta ja suurmiehistä
24:23
24:23
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
24:23
Pasi Heikura kysyy sähkötekniikan professori Ari Sihvolalta, minkälaisia tarinoita sähkön yksiköiden nimien takana piilee. Mistä tulevat nimet Voltti ja Ampeeri? Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
A
Aristoteleen kantapää


1
Monipuolinen partitiivi on suomensukuisten kielten erikoisuus
24:04
24:04
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
24:04
Kielen sijamuodot ilmaisevat ihmiselämän erilaisia ulottuvuuksia. Vuosituhansien aikana kaikkiin kieliin on muodostunut erilaisia tapoja ilmaista erilaisia tekemisiä. Missään muissa maailman kielissä kuin suomessa ja sen sukukielissä ei ole sijamuotoa nimeltään partitiivi. Mutta mistä suomalainen tietää, käyttääkö partitiivia vai partitiivin? Pasi …
A
Aristoteleen kantapää


1
Kaikki latinasta ja kreikasta juontuvat sanamme eivät tule antiikista
24:14
24:14
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
24:14
Aristoteleen kantapäässä pohditaan sanojen historiaa ja tarinoita niiden takana. Vieraana on latinan kielen dosentti ja tietokirjailija Reijo Pitkäranta, joka tuoreessa Fata verborum -kirjassaan käy läpi antiikista lähtöisin olevien sanojen alkuperää ja historiaa. Pasi Heikuran haastattelussa Pitkäranta kertoo mm. miten glamour-sana liittyy kieliop…
A
Aristoteleen kantapää


1
Muinaisen Egyptin kulttuuri heräsi eloon, kun hieroglyfien salaisuus ratkesi
24:24
24:24
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
24:24
Egyptologi ja tietokirjailija Mia Meri vieraili Aristoteleen kantapäässä Pasi Heikuran haastateltavana. Selvisi muun muassa miksi hieroglyfien tulkinta on niin vaikeaa. Vokaalien puuttumisen lisäksi tekstin kirjoitussuunnat vaihtelevat, välimerkit puuttuvat ja monet kirjurit laittoivat merkkien sekaan omiaan. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura…
A
Aristoteleen kantapää


1
Hiisi kertää Hornaa – eksoplaneetta sai suomalaisen nimen
23:33
23:33
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
23:33
Hiisi kertää Hornaa – eksoplaneetta sai suomalaisen nimenEksoplaneetat ovat planeettoja, jotka kiertävät jotain muuta tähteä kuin Aurinkoa. Koska planeetat ovat kaukana, pimeitä, pieniä ja lähellä kirkasta tähteään, niiden löytäminen on erittäin vaikeaa. Siitä huolimatta tunnettujen eksoplaneettojen lukumäärä kasvaa kiihtyvää vauhtia. Kansainväline…
A
Aristoteleen kantapää


1
Hyvän väittelyn vuosituhantiset periaatteet eivät kaadu yhteen presidenttiin
24:24
24:24
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
24:24
Donald Trumpin ja Joe Bidenin vaaliväittelyt ovat herättäneet kysymyksen, onko hyvän väittelyn määritelmä vanhentunut. Tarvitseeko hyvän väittelijän enää puhua totta, antaa toisen puhua ja kuunnella toista? Aristoteleen kantapäässä pohditaan klassisen retoriikan keinoja. Vieraana on tutkija Tuukka Tomperi. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja…
A
Aristoteleen kantapää


1
Uuden testamentin uusin käännös on suunnattu erityisesti diginatiiveille
24:23
24:23
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
24:23
Tänä vuonna julkaistun Uuden testamentin käännöksen kieli on testattu nuorilla käyttäjäryhmillä. Tekstissä on muun muassa luovuttu sanasta vanhurskas. Pasi Heikuran haastattelussa kuullaan, millä osuvimmilla sanoilla kääntäjät Niko Huttunen ja Tuomas Juntunen ovat korvanneet hankalaksi kokemansa sanan. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tin…
A
Aristoteleen kantapää


1
Jos numerot ja niiden suhteet eivät aukea, kysymyksessä voi olla dyskalkulia
24:24
24:24
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
24:24
Dyskalkulia on synnynnäinen ominaisuus, jota ei voi kokonaan parantaa, mutta ahkeralla harjoittelulla lukujen logiikka aukeaa ja niiden käyttö alkaa sujua. Pasi Heikura kysyi erityispedagogiikan professori Pirjo Auniolta miten laskutaidottomia voidaan parhaiten auttaa.Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.…
A
Aristoteleen kantapää


1
Aleksis Kiven olutnäytelmästä tuli farssi
23:28
23:28
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
23:28
Syksyllä monessa maassa järjestetään oluen juomiseen keskittyviä Oktoberfest-tempauksia baijerilaisen esikuvan mukaan. Kun Aleksis Kivi syntyi lokakuussa 1834, Suomessa ei vielä juhlittu Oktoberfestia. Alkoholijuomat kuitenkin liittyvät kirjailijan maineeseen ja hänen tuotannostaan löytyy hyvin oktoberfestmainen näytelmä Olviretki Schleusingenissä.…
A
Aristoteleen kantapää


1
Tyynykirjoja, päiväkirjoja, instagram-päivityksiä – omasta elämästä kertominen hakee aina uusia tapoja
23:49
23:49
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
23:49
Päiväkirja ovat edelleen suosituin kirjoittamisen muoto. Rakkaalle päiväkirjalle voi vuodattaa synkimmät ja ihanimmat sydämen salat. Samalla tulee tallentaneeksi paljon tietoa ajasta ja ympäröivästä todellisuudesta. Aristoteleen kantapäässä vieraillut päiväkirjatutkija Karoliina Sjö kertoo päiväkirjojen historian ulottuvan lähes kahden tuhannen vuo…
A
Aristoteleen kantapää


1
Suomalaiset kirjaintyypit ovat harvinaisia
24:24
24:24
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
24:24
Aristoteleen kantapäässä pohditaan kotimaisia kirjaintyyppihankkeita. Miksi Suomessa tiekyltit on kirjoitettu suuraakkosilla ja mikä on autojen rekisterikilpien fontti? Kuinka kävi Akseli Gallen-Kallelan unelmalle suomalaisesta kirjaintyypistä? Vieraana on typograafikko Markus Itkonen, joka on kirjoittanut teoksen Kadonneet kirjaintyypit. Ohjelman …
A
Aristoteleen kantapää


1
Kolmioriipukki vai kolmioriippuhämähäkki? - hämähäkkien nimet myllerryksessä
24:03
24:03
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
24:03
Suomessa elää yli 650 hämähäkkilajia. Millainen kahdeksanjalkainen mahtaa olla tuohinopsakki, entä seeprahypykki? Hämähäkeistä ja niiden nimeämisestä tietää Aristoteleen kantapään vieras hämähäkkiharrastaja Markku A. Huttunen. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén
A
Aristoteleen kantapää


1
Suomen kieli on syntynyt monen muuttoliikkeen seurauksena
24:16
24:16
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
24:16
Mistä suomen kieli ja suomalaiset ovat oikeastaan tulleet? Kielemme syntyyn ovat vaikuttaneet monet muuttoliikkeet. Aristoteleen kantapään vieraana on Tarton yliopiston historian ja arkeologian instituutin johtaja Valter Lang. Hän on juuri julkaissut massiivisen teoksen nimeltään Homo Fennicus – Itämerensuomalaisten etnohistoria, joka kokoaa yhteen…
A
Aristoteleen kantapää


1
Miksi ymmärrämme toisiamme väärin?
24:19
24:19
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
24:19
Joka päivä kaikkialla maailmassa väärinymmärrykset aiheuttavat hankalia, huvittavia tai jopa kohtalokkaita seurauksia. Voimme kehittää kommunikointia vain, jos ymmärrämme miksi emme ymmärrä tai tule ymmärretyksi. Haastateltavana emeritusprofessori, tietokirjailija Arto Mustajoki.Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.…
A
Aristoteleen kantapää


1
Koneet tarvitsevat puhettamme oppiakseen ymmärtämään meitä
24:16
24:16
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
24:16
Kommunikointi tietokoneiden kanssa ei aina suju ainakaan suomen kielellä. Koneita varten tarvitaan mallia suomenkielisestä puheesta. Lahjoita puhetta -hanke on tarttunut tähän haasteeseen. Aristoteleen kantapäässä mietitään, oppiiko kone ymmärtämään puhetta sana sanalta? Vieraana on Lahjoita puhetta hankkeen kielimies, Turun yliopiston dosentti Tom…
A
Aristoteleen kantapää


1
Perunalajikkeen nimen keksiminen ei ole helppoa
23:54
23:54
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
23:54
Yksi kielellisiä ihmeitä on se, miten nykyisen Perun tienoilta maailmalle lähtenyt juures on saanut Suomessa nimen peruna. Kesällä Suomessa ylistetään uusia perunoita, joiden lajikkeesta ollaan kovin kiinnostuneita. Mutta kun Timot ja Siiklit on nautittu, kuka muistaa onko tänään syöty Melodya, Solistia vai Annabellea? Perunatutkija Paavo Ahvenniem…
A
Aristoteleen kantapää


1
Tulilla on varoitettu hyökkääjästä, ohjattu laivoja ja karkotettu pahoja henkiä
24:01
24:01
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
24:01
Suuret tulet ovat aina olleet merkkejä ja viestinnän välineitä. Ovatko kokot olleet alun perin viestitulia ja sukua rantojen majakoille? Aristoteleen kantapäässä pohditaan, miten tulella on kautta aikain viestitty. Vieraana ovat Åbo Akademin tutkijatohtori Sonja Hukantaipale ja arkeologi Jasse Tiilikkala. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja …
A
Aristoteleen kantapää


1
Stadin s on ärsyttänyt jo yli sadan vuoden ajan
24:24
24:24
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
24:24
Yksi suomen kielen maineikkaimmista ja vihatuimmista s-äänteistä on Helsingin murteeseen liitetty tapa lausua s-kirjain, eli niin sanottu stadi-s. Nyt tuo kuuluisa sihahdus on saanut oman kirjansa, Stadin syntinen s. Aristoteleen kantapäässä pohditaan, mitä syntistä tuossa viattomassa kirjaimessa on? Vieraana on yksi kirjan kirjoittajista, Suomen k…
A
Aristoteleen kantapää


1
Leivontaa ja hyttysiä – Suomen kielen pro gradu -työt sisältävät yllättäviä aiheita
24:24
24:24
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
24:24
Helsingin Yliopistossa on suomen kielen oppiaineessa tehty lähes kolmetuhatta suomen kieleen syventyvää lopputyötä. Helsingin yliopiston tutkimuskoordinaattori ja Kotikielen seuran puheenjohtaja Mari Siiroinen osaa kertoa näiden mielenkiintoisten pro gradujen aiheista ja tekijöistä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.Kuva:Y…
A
Aristoteleen kantapää


1
Luovuus kukkii lehmien nimissä
24:24
24:24
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
24:24
Monelle meistä tulee lehmän nimistä ensimmäisenä mieleen perinteinen Mansikki, mutta nimeämiskäytäntö on varsin luovaa. Suomessa on lähes 300 000 lypsylehmää, joilla kaikilla on oma nimi. Suomen maatalousmuseo Saran näyttelyamanuenssi Maria Vanha-Similä kertoo, vietetäänkö lehmien nimipäiviä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiai…
A
Aristoteleen kantapää


1
Suomalaiselle tieteen kielelle on oma pankki
24:24
24:24
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
24:24
Suomalaiset tieteen tekijät tarvitsevat termejä kotimaisella kielellä, vaikka kansainvälisessä yhteistyössä toimitaan usein englannin kielellä. Nettisivusto Tieteen termipankki pyrkii pitämään suomen kielen myös tieteen kielenä. Tieteen termipankin vastuullinen johtaja suomen kielen professori Tiina Onikki-Rantajääskö kertoo lisää termityöstä. Ohje…
A
Aristoteleen kantapää


1
Aivohöyryssä, hokmannissa, latauksen tarpeessa – humalan monet synonyymit kertovat humalan muutoksesta
24:26
24:26
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
24:26
Työväen, ylioppilaiden ja kaikkien keväästä iloitsevien yhteisenä juhlapäivänä eli vappuna perinteisesti syödään ja erityisesti juodaan hyvin. Pasi Heikura kysyi valtiotieteiden tohtori Antti Maunulta vapun kunniaksi, mitä humalan sadat synonyymit kertovat suomalaisesta juomakulttuurista.
A
Aristoteleen kantapää


1
Äitiyspakkauksen ensikirja paljastaa eri aikakausien kasvatustrendit
24:15
24:15
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
24:15
Suomessa arvostetaan lukutaitoa ja kirjallisuutta. Sen voi päätellä siitä, että jokaiselle vastasyntyneelle annetaan ensimmäinen kirja jo äitiyspakkauksen mukana. Kirjallisuuden dosentti ja kirjailija Pirjo Suvilehto on tutkinut äitiyspakkauksen kirjoja ja kirjoittanutkin muutaman sellaisen. Hän tietää, miten ensikirja on muuttunut kautta vuosikymm…
A
Aristoteleen kantapää


1
Kuolemalla on kymmeniä kiertoilmauksia
24:24
24:24
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
24:24
Kuolema on tuntematon ja pelottava asia. Siksi siitä puhutaan kiertoilmauksin. Vainaja on nukkunut pois tai siirtynyt taivaalliseen soittokuntaan. Aristoteleen kantapää kysyy kuolemantutkimuksen seuran puheenjohtaja Ilona Pajarilta, miten kuoleman kiertoilmaisut ovat syntyneet ja missä tilanteissa niitä käytetään. Ohjelman on toimittanut Pasi Heiku…
A
Aristoteleen kantapää


1
Ravintola ja seurustelu ovat kirkkoherran kehittämiä sanoja
24:20
24:20
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
24:20
Suomalaisesta papistosta löytyy historian varrelta monipuolisuusmiehiä. Yksi heistä on rovasti Antero Warelius, joka tunnetaan ensimmäisen suomenkielisen tietokirjan kirjoittajana. Hän oli myös yksi Suometar-lehden perustajista ja auttoi ystäväänsä Elias Lönnrotia sanakirjan teossa. Kustantaja ja poliisikoulun äidinkielen lehtori Marko Vesterbacka …
A
Aristoteleen kantapää


1
Tatuoinneilla tunnistetaan ja tunnustetaan
24:19
24:19
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
24:19
Moni haluaa ulkonäöllään kertoa olevansa ainutlaatuinen ja erityinen. Yksi itseilmaisun keino on ottaa tatuointi. Nykytatuointien viestit eivät yleensä avaudu ilman selityksiä. Aristoteleen kantapää kysyi tietokirjailija Mikko Helseniukselta ja kulttuurintutkija Jari Ruotsalaiselta, mitä entisaikojen tatuoinnit kertoivat kantajistaan. Ohjelman ovat…
A
Aristoteleen kantapää


1
Stadin slangi oli nuorten työläismiesten ja rikollisten katukieli
24:20
24:20
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
24:20
Stadin slangi ei alunperin sopinut naisten suuhun, sitä puhuivat nuoret työläismiehet ja rikolliset. Professori Heikki Paunonen on tutkinut muun muassa helsinkiläisten puhekieltä ja puhekielen muuttumista. Hän tietää miten slangi syntyi ja ketkä sitä puhuivat pääkaupungissa. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.…
A
Aristoteleen kantapää


1
Tekaistu tekstiviesti voi paljastaa rikollisen
23:47
23:47
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
23:47
Kielitiede voi olla apuna kun vakavia rikoksia ratkaistaan. Yhdysvalloissa pitkään etsitty Unabomberiksi kutsuttu sarjamurhaaja tunnistettiin lopulta kirjoittamiensa viestien perusteella. Suomessakin on kielitieteilijän neuvoa kysytty niin liikemies Carl J. Danhammerin kuin Ulvilan surmatapauksen selvittelyissä. Miten kielitieteen avulla ratkaistaa…
A
Aristoteleen kantapää


1
Lapsille ei tarvitse lukea vain hempeitä turvasatuja
24:17
24:17
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
24:17
Lukemalla nuoren ihmisen sanavarasto kasvaa, empatiakyky ja keskittymiskyky paranevat. Iltakirjan lukeminen voi tehdä paljon, mutta mitä kannattaa lukea lapselle? Väestöliiton pari- ja perhesuhteiden asiantuntija Minna Jaakkola kertoo, pitääkö lapsilta sensuroida pelottavia kohtia iltasaduista. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousi…
A
Aristoteleen kantapää


1
Rivo sana on tehokeino tai välimerkki
24:20
24:20
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
24:20
Aristoteleen kantapää -ohjelmassa ruma sana sanotaan niin kuin se on. Pasi Heikura kysyy suomen kielen professori emerita Kaisa Häkkiseltä muun muassa, onko runoilija Pentti Saarikoski vastuussa naisen sukupuolielintä kuvaavan v-sanan yleistymisestä.
A
Aristoteleen kantapää


1
Älä huoli, taksissa ei ole pakko jutella
24:10
24:10
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
24:10
Taksimatka on kuin sosiaalinen media. Kevyt small talk voi hetkessä muuttua ikäväksi möläyttelyksi. Aristoteleen kantapäässä pohditaan, voiko taksimatka olla myös matka sielun syövereihin ja onko taksinkuljettajilla salassapitovelvollisuus? Vieraana on tamperelainen taksinkuljettaja Jere Lokio, joka on ajanut taksia 14 vuoden ajan. Ohjelman ovat to…
A
Aristoteleen kantapää


1
Jokaisella hädällä on oma koodinsa
24:17
24:17
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
24:17
Kun me soitamme hätänumeroon ja hätäkeskuksesta ilmoitetaan asia eteenpäin, hädällemme on jo annettu oma koodikielinen numeronsa. Hätäkeskuslaitoksen laatupäällikkö Tommi Hopearuoho kertoo, mitä nuo koodit ovat, montako niitä on ja mistä koodikieli on saanut alkunsa. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.Kuva: YLE…
A
Aristoteleen kantapää


1
Uuden Guinean sadat kielet
24:21
24:21
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
24:21
Maailmassa puhutaan noin 6000 kieltä, niistä yli 800 Uuden Guinean saarella, Australian pohjoispuolella. Uusia kieliä ja kulttuureja löydetään edelleen vaikeakulkuisen saaren viidakoista ja vuorilta. Kielentutkija ja raamatunkääntäjä Liisa Berghäll on viettänyt pitkiä aikoja Papua-Uusi-Guineassa. Hän osaa kertoa, miksi kieliä on niin paljon ja mikä…
A
Aristoteleen kantapää


1
Game of Thronesin vaikutus näkyy jo suomalaisessa nimipäiväkalenterissa
24:20
24:20
Toista myöhemmin
Toista myöhemmin
Listat
Tykkää
Tykätty
24:20
Suomalaisten nimipäiväkalenterissa näkyy nyt keskiaika, kekseliäisyys ja pyhimykset.Yhä useampi haluaakin nimetä lapsensa luovasti, vanhaa muunnellen ja kansainvälisiä vaikutteita hakien. Nimipäiväkalenterin uusista nimistä keskustelee Pasi Heikuran kanssa almanakkatoimiston johtaja Minna Saarelma-Paukkala.Kuva: Yle/Petteri Sopanen…