Helsingin tuomiokirkossa lokakuussa 2024 järjestetty Kestävä tulevaisuus -tapahtumakuukausi piti sisällään taidetta, keskusteluja ja hartauksia. Nyt pääset palaamaan keskustelusarjan äärelle uudessa podcastissa. Tässä jaksossa keskustelijoina kansanedustaja Pekka Haavisto ja Sitran yliasiamies Atte Jääskeläinen. Fasilitaattorina vs. kirkkoherra, do…

Helsingin tuomiokirkossa lokakuussa 2024 järjestetty Kestävä tulevaisuus -tapahtumakuukausi piti sisällään taidetta, keskusteluja ja hartauksia. Nyt pääset palaamaan keskustelusarjan äärelle uudessa podcastissa. Tässä jaksossa keskustelijoina professori Heikki Hiilamo ja taloustieteilijä, professori Mika Maliranta. Fasilitaattorina vs. kirkkoherra,…

Helsingin tuomiokirkossa lokakuussa 2024 järjestetty Kestävä tulevaisuus -tapahtumakuukausi piti sisällään taidetta, keskusteluja ja hartauksia. Nyt pääset palaamaan keskustelusarjan äärelle uudessa podcastissa. Tässä jaksossa keskustelijoina akateemikko Markku Kulmala ja pääjohtaja, professori Mika Salminen Fasilitaattorina pääsihteeri, dosentti H…

Helsingin tuomiokirkossa lokakuussa 2024 järjestetty Kestävä tulevaisuus -tapahtumakuukausi piti sisällään taidetta, keskusteluja ja hartauksia. Nyt pääset palaamaan keskustelusarjan äärelle uudessa podcastissa. Tässä jaksossa keskustelijoina eetikko, toimitusjohtaja Anna Savonen (née Seppänen), väitöskirjatutkija Henrikki Salo-Pöntinen ja ilmastod…

Helsingin tuomiokirkossa lokakuussa 2024 järjestetty Kestävä tulevaisuus -tapahtumakuukausi piti sisällään taidetta, keskusteluja ja hartauksia. Nyt pääset palaamaan keskustelusarjan äärelle uudessa podcastissa. Tässä jaksossa keskustelijoina luontovaikuttaja Saara Kankaanrinta, professori Mikael Ehn ja piispa emeritus, TT Ilkka Kantola Fasilitaatt…

Tekoäly - uhka vai mahdollisuus? Vieraaksi studioon saapuu toimitusjohtaja Anna Seppänen ja väitöskirjatutkija Henrikki Salo-Pöntinen.Kirjoittanut Helsingin tuomiokirkkoseurakunta

Vieraaksi studioon saapuu Kirkkohallituksen asiantuntija, Ilkka Sipiläinen. Mikä on kirkon rooli kestävän tulevaisuuden äärellä?Kirjoittanut Helsingin tuomiokirkkoseurakunta

Tapakristillisyys antaa tilaa etsiä Jumalaa, joka ei painosta tai pakota meitä mihinkään. Tavat ja perinteet antavat turvaa ja iloa muutoksen keskellä. Säännölliset ja toistuvat tavat auttavat tuntemaan Jumalaa syvemmin.Kirjoittanut Hyvän toivon kappeli, Helsingin tuomiokirkkoseurakunta

Uskoa voi ja saa ymmärtää syvällisesti, mutta lopulta se on lapsenkaltaista luottamusta Jumalaan. Ehtoollisella voi antautua tuntemaan Jumalan läsnäolon, joka yltää sanojen taakse.Kirjoittanut Hyvän toivon kappeli, Helsingin tuomiokirkkoseurakunta

Kristittynä vaeltaminen on elämistä nykyhetkessä, askelen kerrallaan ottamista Kristuksen kanssa. Usko ei ole oikeassa olemista, vaan avoimuutta elämän mysteerin edessä. Kristus on maailman valo, koska hän tuntee ihmisen elämän pohjaan saakka. Katsomalla häntä voin nähdä maailmassa toivoa sielläkin, missä toivoa ei ole.…

Nykyhetkessä elämiseen tarvitaan menneen kohtaamista. Kun kohtaan mennyttä kärsivällisesti Jumalan ja toisten ihmisten avulla, juureni voivat vahvistua ja voin kasvaa kohti valoa. Voin elää sydän auki, kuunnella Jumalaa rukoukseen pysähtymällä.Kirjoittanut Hyvän toivon kappeli, Helsingin tuomiokirkkoseurakunta

Maailmassa tarvitaan sekä konkreettisten siltojen rakentajia että heitä, jotka rakentavat siltoja ihmisten välille. Jumala on hyvä rakentaja, jonka kanssa voimme rakentaa omaa ja yhteistä elämäämme.Kirjoittanut Hyvän toivon kappeli, Helsingin tuomiokirkkoseurakunta

Jumalan rakkaus Jeesuksessa antaa voimaa tuoda valoa toisille.Kirjoittanut Hyvän toivon kappeli, Helsingin tuomiokirkkoseurakunta

Maria on meille suuri esirukoilija. Hänen kauttaan voimme olla yhteydessä Jumalan naiselliseen ulottuvuuteen. Maria oli myös historian muutosvoima, kevätpuro josta kasvoi suuri koski.Kirjoittanut Hyvän toivon kappeli, Helsingin tuomiokirkkoseurakunta

Lapsen ja vanhuksen tunteminen sisällämme tekee meistä kokonaisia. Tarvitsen sekä lapsen avoimuutta ja luovuutta että vanhuksen viisautta. Kun ne kohtaavat sisälläni, pääsen tasapainoon itseni kanssa. Nuorikin ihminen voi etsiä viisautta, vanhakin ihminen voi kokea sisäistä avoimuutta.Kirjoittanut Hyvän toivon kappeli, Helsingin tuomiokirkkoseurakunta

Kirjoittanut Taija Tiilikka ja Tommi Vehmas

Kirjoittanut Taija Tiilikka ja Tommi Vehmas

Kirjoittanut Taija Tiilikka ja Tommi Vehmas

Kirjoittanut Taija Tiilikka ja Tommi Vehmas

Kirjoittanut Taija Tiilikka ja Tommi Vehmas

Kirjoittanut Taija Tiilikka ja Tommi Vehmas

Jumala ei ota pois elämän kipua, mutta sen voi kohdata Kristuksen kanssa.Kirjoittanut Hyvän toivon kappeli, Helsingin tuomiokirkkoseurakunta

Jumala tuli Kristuksessa ihmiseksi, että voisimme olla vapaita. Usko on pukeutumista uuteen ihmisyyteen, jossa sisäinen valvonta on muuttunut sisäiseksi vapaudeksi.Kirjoittanut Hyvän toivon kappeli, Helsingin tuomiokirkkoseurakunta

Tämä saarna herättelee ajattelemaan taloutta Raamatun valossa. Kristittyjen tehtävä on nähdä näkyjä ja ajatella toisin. Kommunismilla ja kapitalismilla on kummallakin annettavaa talouden uudelle ymmärtämiselle, jota maailmassa tarvitaan suurten ongelmiemme ratkaisemiseksi. Kapitalismin yritteliäisyyttä ja riskinottoa tarvitaan, samoin kommunismin v…

Yksinkertainen rakkauden sanoma luo valoa arjen majaan. Avoimuus on matkaa kivun kautta kohti kirkkautta. Minun ei tarvitse luoda kirkkautta ja rakkautta, vaan Jumala luo sen sisälleni.Kirjoittanut Hyvän toivon kappeli, Helsingin tuomiokirkkoseurakunta

Tarvitsemme yksilökeskeisten menestystarinoiden rinnalle yhteisöjen menestystarinoita. Yhteisöissä menestystä tapahtuu siellä, missä heikoimmat yhteisön jäsenet voivat tuntea itsensä kauniiksi ja tärkeäksi. Jumalan valtakunnassa suurin menestyjä ei ole se, joka kerää eniten omaisuutta. Menestyjä on se, joka tuntee heikkoutensa ja antaa omastaan. Me…

Satakielen laulun läpi voimme tuntea suurta yhteyttä luomakuntaan. Kaikessa ihmisen musiikissa on muisto lintujen laulusta. Jumala puhuu ja lohduttaa lintujen laulun läpi. Kurkien huudossa ja tanssissa on luomisvoimaa, joka virtaa Kolmiyhteisen Jumalan persoonien tanssista. Syksyn kurjet muistuttavat luopumisen viisaudesta.…

Jumala on valinnut jokaisen ihmisen syntymään tähän maailmaan. Jumalalle kukaan ei ole turha, vaan Jumala tuntee jokaisen sydäntä myöten. Jokainen on Jumalalle ”sinä”. Jumalan aurinko paistaa kaikille ihmisille, ja Jumalan sade lankeaa kaikkien ylle. Hän on valinnut jokaisen, hän on valinnut koko ihmiskunnan. Ihmiskunta on Jumalan valittu kansa. Me…

Uskon tie ei ole suoraa moottoritietä, jossa kyltit opastavat minua aina eteenpäin. Uskon tie on polku, jota Magdalan Maria hämärässä kulkee Jeesuksen haudalle. Kristus on itse kulkenut hämärän läpi. Hän kulkee polulla kanssamme ja kantaa meidät ylösnousemuksen valoon ja kirkkauteen.Kirjoittanut Hyvän toivon kappeli, Helsingin tuomiokirkkoseurakunta

Usko on Jumalan hyvien tekojen vastaanottamista sekä niiden välittämistä eteenpäin. Se on Jumalaan turvaamista ja luottamista. Sen hyväksymistä, ettei Jumalan suurta salaisuutta voi ymmärtää järjellä. Jos pidämme silmämme ja sydämemme auki, Jumala ei anna silmiemme sulkeutua tai sydämemme paatua.Kirjoittanut Hyvän toivon kappeli, Helsingin tuomiokirkkoseurakunta

Raamattu on syvästi inhimillinen, pitkän historian aikana syntynyt kirja. Tiede auttaa ymmärtämään Raamattua ja sen moniulotteisuutta. Jumalallisuus ja inhimillisyys ovat kietoutuneet Raamatussa yhteen. Raamatun hengellinen lukeminen on märehtimistä, meditaatio, jossa sanoista tulee hengellistä ruokaa. Saarnan lopussa on esimerkki meditaatiosta. Sa…

Saarnan sisällä myös seurakuntalaisten puheenvuoroja sekä kuorokerho Varpusten ja Arvidi Baltzarin laulua Meissä on niin paljon hyvää, niin vahvaa valoa. Meidän on tunnistettava se, annettava se vahvistua, itsessämme ja toisissamme. Suomen, maailman on muututtava. Rakkauden vallan on vahvistuttava. Kukaan muu ei muuta maailmaa kuin sinä ja minä. Ja…

Tämän päivän evankeliumiteksti jatkaa suoraan siitä, mihin viime pyhänä jäätiin. Jeesus on matkoillaan päätynyt Samarian kaupunkiin ja siellä saanut samarialaisen naisen uskomaan, vaikka juutalaisten ja samarialaisten välinen kanssakäyminen oli siihen aikaan käytännössä olematonta. Nainen palaa Jeesuksen kanssa käymänsä keskustelun jälkeen kaupunki…

Kaste muistuttaa meistä jokaiseen piirretystä Jumalan kuvasta, joka rikkinäisenäkin heijastaa Jumalan rakkautta.Kirjoittanut Hyvän toivon kappeli, Helsingin tuomiokirkkoseurakunta

Saarna Hyvän toivon kappelissa 11.12.2022 3. adventtisunnuntai, Matt. 11: 11-19 Johdanto: Syömisen ja juomisen evankeliumia Johannes Kastaja ei syönyt eikä juonut. Jeesus söi ja joi. Mitä minun pitäisi syödä ja juoda? Evankeliumi vie meidät ihmisenä olemisen peruskysymyksiin. Kaikkien meidän täytyy syödä ja juoda. En anna tässä saarnassani suoria v…

Anu Rask Saarna Hyvän toivon kappelissa 20.11.2022 Tuomiosunnuntai (Kristuksen kuninkuuden sunnuntai) Evankeliumista Matteuksen mukaan, luvusta 25 Jeesus sanoi opetuslapsille: ”Kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan kaikkien enkeliensä kanssa, hän istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle. Kaikki kansat kootaan hänen eteensä, ja hän erottaa ihmiset toi…

Toivo kaikkien pelastumisesta Kristuksen kautta on yksi kristillinen oppi, jolla elämän ja kuoleman mysteeriä lähestytään. Jumala on rakkauden todellisuus, jonka syvyyttä voimme vain aavistella. Pelastus on heräämistä kohtaamaan tuo todellisuus nykyhetkessä, niin että rakkaus voi kasvaa ja laajeta. Se on myös luottamusta siihen, että Jumalan rakkau…

Saarna Hyvän toivon kappelissa 6.11.2022 Reformaation päivä, Room. 1: 16-17 Johdanto: hengellistä heviä urkuharmoonilla Yksi lämmin muisto lapsuuteni luterilaisuudesta liittyy urkuharmooniin, jolla soitettiin hengellistä heviä. Ala-asteella luokassamme oli harmooni, johon piti jaloilla polkea ilmaa, että siitä lähti ääntä. Harmoonin säestyksellä la…

Usko ei ole suoritus vaan lahja. Uskon teitä on monia, eikä meidän tehtävämme ole tuomita toistemme uskoa tai epäilyä. Jeesuskaan ei tee niin: hän on tullut pelastamaan maailman.Kirjoittanut Hyvän toivon kappeli, Helsingin tuomiokirkkoseurakunta

Anu Rask Saarna Hyvän toivon kappelissa 4.9.2022 13. sunnuntai helluntaista Jeesus, parantajamme Evankeliumista Markuksen mukaan, luvusta 7 Jeesus lähti sitten taas Tyroksen seudulta ja tuli Sidonin ja Dekapoliin alueen kautta Galileanjärvelle. Siellä hänen luokseen tuotiin kuuro mies, joka ei pystynyt kunnolla puhumaan, ja häntä pyydettiin panemaa…

Luuk. 19:41–48 Evankeliumista Luukkaan mukaan, luvusta 19 Kun Jeesus tuli lähemmäksi ja näki kaupungin, hän puhkesi itkuun sen tähden ja sanoi:”Kunpa sinäkin tänä päivänä ymmärtäisit, missä turvasi on! Mutta nyt se on sinun silmiltäsi kätketty. Vielä tulet näkemään ajan, jolloin viholliset rakentavat ympärillesi vallin, saartavat sinut ja käyvät ki…

Saarna Hyvän toivon kappelissa 14.8.2022, Luuk. 10: 1-9 Johdanto: Epärehellinen taloudenhoitaja - saarnaajan painajainen Ei oo helppoa! Kertomus epärehellisestä taloudenhoitajasta on yksi vaikeimmista Jeesuksen vertauksista. Se on todellinen saarnaajan painajainen. Missä siinä on vapauttava evankeliumi tai eettinen opetus? Missä on sen pihvi? Raama…

Anna-Kaisa Inkalalta rukouksesta keskustelemassa Annmari Salmela. Mitä tehdä, jos ei tee mieli rukoilla?Kirjoittanut Helsingin hiippakunta

Oikeudenmukaisuuden filosofisiin kysymyksiin Olli-Pekka Vainion kanssa uppoutuu Laura Huovinen.Kirjoittanut Helsingin hiippakunta

Pauliina Kainulaisen kanssa tämän ajan epätoivosta ja ilmastokriisistä keskustelemassa Anna-Maija Viljanen-Pihkala. Podcast on nauhoitettu etäyhteyksien päästä.Kirjoittanut Helsingin hiippakunta

Kati Jansaa eriarvoisuuden ja hyvinvoinnin kysymyksistä haastattelee Mari Mattsson.Kirjoittanut Helsingin hiippakunta

Mari-Anna Auvisen kanssa pelastuksesta globaalissa kontekstissa keskustelemassa Kari Kanala.Kirjoittanut Helsingin hiippakunta

Isto Peltomäeltä taivaasta kysyy Kaisa Kariranta. Mikä taivas on?Kirjoittanut Helsingin hiippakunta

Kaisa Aitlahden kanssa kasteesta puhumassa Päivi Pulakka. Mitä kaste tarkoittaa ja mitä se merkitsee?Kirjoittanut Helsingin hiippakunta

Elina Hellqvistiä haastattelemassa Teemu Laajasalo. Millaisia merkityksiä ihmisten henkisyys ja uskonnollisuus saa tänä aikana?Kirjoittanut Helsingin hiippakunta