Pitch julkinen
[search 0]
Lisää
Download the App!
show episodes
 
Artwork
 
Pasi Heikuran isännöimä Aristoteleen kantapää on hiuksiahalkova pilkun viilaus- ja höyläysohjelma sitaattien, lentävien lauseiden ja sananparsien maailmasta. Aristoteleen kantapää odottaa sinunkin vihjettäsi Viikon sitaatiksi ja Viikon fraasirikokseksi. Toimittajat Pasi Heikura, Tina Cavén ja Lasse Nousiainen Graafikko Heidi Gabrielsson Tuottaja Marjo Harju
  continue reading
 
Loading …
show series
 
Huumori on usein kulttuurisidonnainen asia. Aristoteleen kantapäässä pohditaan, onko huumorilla rajoja ja miten kielellinen huumori kääntyy kieleltä toiselle. Vieraana on stand up -koomikko Ismo Leikola, joka on onnistunut naurattamaan ihmisiä myös ulkomailla. Ovatko kielelliset jutut olleet aina Ismon ohjelmistossa? Eroavatko suomalainen ja amerik…
  continue reading
 
Suomeksi kissa naukuu ”miau", mutta miten kissa sanoo ruotsissa, englannissa ja saksassa? Entä miten hevonen hirnahtaa eri kielillä? Ja miksi täytyy olla varovainen, jos imitoi kanoja Saksassa? Aristoteleen kantapään oppaina eläinten kielten ja lähikieltemme välillä ovat ruotsalaissyntyinen, paljon suomesta ruotsiin kääntänyt Marjut Hökfelt, saksal…
  continue reading
 
Maailmassa on verrattain paljon erilaisia mansikkalajikkeita. Aristoteleen kantapäässä perehdytään tällä kertaa mansikkalajikkeiden herkulliseen nimistöön. Pasi Heikuran vieraana on Luonnonvarakeskuksen puutarhateknologioiden tutkimusprofessori Saila Karhu, joka kertoo, miten mansikoita nimetään, miksi mansikkalajikkeita tulee koko ajan lisää ja ku…
  continue reading
 
Englannin kieli tunkee suomen tilalle monessa paikassa, ja erityisesti nuorison puhekielessä esiintyy usein sanoja englannin kielestä. Aristoteleen kantapäässä vertaillaan nuorison nykykieltä amerikansuomeen. Ohjelman vieraina ovat kielentutkija, professori emerita Maisa Martin sekä kielentutkija ja yliopiston lehtori Heini Lehtonen. Kuulostaako mo…
  continue reading
 
Aristoteleen kantapäässä sukelletaan propagandan syövereihin. Vieraana on valtioneuvoston kanslian erityisasiantuntija Saara Jantunen, joka on tutkinut propagandaa ja sen moderneja ilmenemismuotoja. Löytyykö propagandasta tiettyjä retorisia kaavoja? Miten hybridivaikuttaminen ja infosota eroavat propagandasta? Millaisia taitoja disinformaation tunn…
  continue reading
 
Suomi on tuhansien järvien maa, mutta mikä on järvi? Ja mikä on vesitase? Aristoteleen kantapäässä tutkitaan järven olemusta pinnalta ja pintaa syvemmältä, kun vieraana on emeritusprofessori ja vesien geofysiikan asiantuntija Matti Leppäranta. Hän osaa kertoa, kuinka paljon vettä voi haihtua järvestä kesän aikana. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi He…
  continue reading
 
Moni varmasti muistelee pitkän eristyksen jälkeen, miten ihmisten kesken käyttäydytään erilaisissa perhe- ja kesäjuhlissa. Onneksi juhlien vaivattomalle sujumiselle on olemassa perinteitä ja kaavoja, joista voi ottaa mallia. Aristoteleen kantapään vieraana on tietokirjailija ja tapakouluttaja Helena Valonen. Miten pidetään hyvä tervetuliaispuhe, mi…
  continue reading
 
Aristoteleen kantapäässä ihmetellään, miksi kielemme sanonnat yhä kyntävät talonpoikaista sarkaa. Puheessamme puidaan, lypsetään ja kylvetään. Miksi kaupungistuneetkin ihmiset käyttävät edelleen talonpoikaisia sanontoja? Vieraana on sananlaskujen ja sanontojen tutkija, filosofian tohtori dosentti Liisa Granbom-Herranen. Ohjelman ovat toimittaneet P…
  continue reading
 
Tällä kertaa Aristoteleen kantapäässä muistellaan Maamme-laulun innostunutta ensiesitystä Kukan päivänä 174 vuotta sitten. Vieraana on musiikin tutkija ja musiikin tohtori Sakari Ylivuori. Mikä Paciuksen säveltämässä laulussa sytytti kuulijat välittömästi isänmaalliseen hurmokseen? Ohjelmassa pohditaan myös, miten töitä tehdään kotoa käsin. Ohjelma…
  continue reading
 
Kun orkesteri soittaa yhdessä, myös katseet auttavat soittajia ajoituksen kanssa. Sinfonia Lahden pasuunan äänenjohtaja ja filosofian tohtori Vesa Kaleva Lehtinen kertoo Pasi Heikuran haastattelussa sinfoniaorkesterin muusikoiden kommunikoinnista konsertin aikana. Mitä kaikkea kapellimestarin ilmentää lyönnillään, millainen rooli on konserttimestar…
  continue reading
 
Lauri Tahko Pihkala kehitti Suomen kansallispelin eli pesäpallon. Tällä kertaa Aristoteleen kantapäässä selvitetään tämän satavuotiaan kansallispelimme termejä. Vieraana on pesäpallon historian harrastaja Pekka Jyrkiäinen. Hän kertoo mm. mistä tulee sana hutunkeitto ja miksi pesäpallossa on ollut niin sotaisia termejä. Ohjelman ovat toimittaneet Pa…
  continue reading
 
Aristoteleen kantapäässä perehdytään lastenlorujen karmiviin taustoihin. Vieraana on kirjallisuuden tutkija ja dosentti Sakari Katajamäki. Miten julmat asiat ovat olleet esillä loruissa? Ohjelmassa mitataan myös päiväsakon pituutta ja pohditaan, mistä tulee sana ruinata. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.…
  continue reading
 
Verkossa pelattavat sanapelit kuten Wordle ja Sanuli ovat olleet viime aikoina hyvin suosittuja. Aristoteleen kantapäässä mietitään, mikä sanapeleissä kiehtoo ja koukuttaa. Pasi Heikuran vieraana on tamperelainen ohjelmoija Jaakko Husso, joka kehitti Wordlen suomenkielisen version eli Sanulin. Husso kertoo, mistä Sanulin nimi tulee ja miten siinä o…
  continue reading
 
Aristoteleen kantapäässä tutustutaan tällä kertaa tilastotieteeseen ja sen termeihin. Vieraana on tilastotieteilijä ja yliopisto-opettaja Pekka Pere, joka on ollut mukana kirjoittamassa uutta tilastotieteen ajanmukaista sanastoa. Vaikka tilastotieteestä puhutaan paljon englanniksi, kotimaisessa termistössä on runsaasti kiehtovia sanoja. Mutta mikä …
  continue reading
 
Suomen kielen puhuttu versio muuttuu nopeasti, mutta mielenkiintoisia muutoksia on tapahtunut myös aiemmin. Aristoteleen kantapäässä perehdytään suomen kielen kehityksen tutkimiseen. Vieraana on professori ja vapaa tutkija Janne Saarikivi. Miltä suomen kielen esimuodot kuulostivat? Ja miten hyvin nykyihminen ymmärtäisi kantasuomen sanastoa? Ohjelma…
  continue reading
 
Aristoteleen kantapäässä mietitään laihdutuskeinoja pitkässä juoksussa ja kysytään, mistä tulee sana jenkkakahvat. Ohjelman pääaiheena on tällä kertaa ukrainan kieli. Pasi Heikuran vieraana on Uppsalan yliopiston slaavilaisten kielten emeritusprofessori Jussi Nuorluoto. Millainen on ukrainan kieli ja miten se on kehittynyt?…
  continue reading
 
Monet kokevat Kalevalan tylsäksi teokseksi. Pasi Heikura ja tietokirjailija Raimo Jussila ehdottavat, että Kalevalaa kannattaisi lukea kuin ihmissuhdetragediaa tai -komediaa. Eihän suuri tietäjä Väinämöinen onnistu kosima-aikeissaan kertaakaan! Ohjelmassa tutkitaan myös millaista on olla jalkapuolen asemassa ja kysytään mitä on säänmuokkaus. Ohjelm…
  continue reading
 
Perinneruokien historia yllättää monin tavoin. Esivanhempamme elivät pääosin kasvisruoan voimin, tietävät Pasi Heikuran vieraina olleet Anniina Ljokkoi ja Liisa Kaski. He ovat tutkineet Itämeren ympäristön ruokaperinteitä ja koonneet tietoa ja reseptejä yhteiseen kirjaansa Perinnevegeä. Muinaisvegaaninen sanasto ja monet ruokalajit olivat suurelta …
  continue reading
 
Lapset oppivat puhumaan kuuntelemalla ja kokeilemalla. Alussa he tekevät hassuja virheitä, mutta vähitellen he omaksuvat kielen rakenteen ja sen säännöt ja epäsäännöllisyydet. Pasi Heikuran vieraana on Tampereen yliopiston suomen kielen professori Klaus Laalo ja aiheena miten lapsi oppii kieliopin. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Ca…
  continue reading
 
Kieleen tulee jatkuvasti uusia sanoja ja rakenteita, jotka alkavat elää vanhojen rinnalla tai hautaavat ne alleen. Toisaalta kieli myös paljastaa miten ennen on eletty ja mikä milloinkin on ollut tärkeää. Suomalais-ugrilaisten kielten tutkija Lotta Jalava ja kielenhuoltoon erikoistunut toimittaja, tietokirjailija Ville Eloranta ovat Pasi Heikuran v…
  continue reading
 
Suomalaisuusaate innosti 1900-luvun alussa antamaan lapsille esikristillisiä nimiä, kuten Ihalempi. Sittemmin ne vaipuivat jälleen unholaan. Nyt muinaiset nimet taas kiinnostavat, mutta niistä on säilynyt hyvin vähän tietoa. Pasi Heikura kysyi historiantutkija Jaakko Raunamaalta, mitä esikristillisen ajan nimistä ja nimeämisestä tiedetään. Ohjelman…
  continue reading
 
Lämpötilat sahaavat, talvi on liukkaimmillaan. Sopii toivoa, että jalkakäytäviä hiekoitetaan ahkerasti, etteivät kansalaiset ruuhkauta ensiapuasemia. Pasi Heikura luo katseensa maa-aineksiin, ja kysyy geotekniikan tohtori Juho Mansikkamäeltä, mikä on oikea nimitys liukkauden torjuntaan käytetylle hiekoitteelle. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heiku…
  continue reading
 
Muuallakin osataan olla kuin kala vedessä. Millaisia ihmisen toimintaa kuvaavia eläinaiheisia ilmauksia on ruotsin, saksan ja englannin kielessä? Ruotsinkieliset eläinaiheiset sanonnat tuntee kääntäjä Janina Orlov. Saksankielisen kielialueen puolesta vastaa Tampereen yliopiston saksan kielen lehtori ja kirjailija Dieter Hermann Schmitz. Englanninki…
  continue reading
 
Suomalainen joulupöytä perustuu makumuistoihin. Aristoteleen kantapäässä tutkaillaan jouluruokien alkuperää ja merkityksiä. Mikä on suomalaisen joulupöydän kaikkein perinteisin ruokalaji? Kuuluuko joulupuuro joulupöydän kovaan kolmikkoon? Ruokahistorioitsija Ritva Kylli kertoo myös joulukinkun suosion salaisuudesta ja rosollin alkuperästä. Ohjelman…
  continue reading
 
Milloin viimeksi kuulit vitsin? Sellaisen pienen tarinan, jossa on hauska loppu. Suullisesti kerrotut vitsit ovat vähentyneet ja meemit ovat muuttaneet vitsinkerronnan tyyliä. Miten digitaalinen murros on vaikuttanut vitsien dramaturgiaan? Vieraana on kulttuurintutkija Laura Hokkanen. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.…
  continue reading
 
Iho säätää meidän lämpötilaamme hikoilemalla. Tähän luonnolliseen asiaan suhtaudutaan jostain syystä paljon neuroottisemmin kuin esimerkiksi hengittämiseen. Hikoilevaa ihmistä saatetaan pitää jopa epäluotettavana. Mikä saa meidät hikoilemaan ja mikä on hien merkitys? Hikeen liittyvistä viesteistä kertoo Oulun yliopiston kehitysbiologian professori …
  continue reading
 
Tuhannet suomalaiset ovat menettäneet nettihuijareille miljoonia euroja. Suuri osa sähköpostilla tulevasta roskapostista sisältää jonkinlaista huijausta, ja nykyään huijausviestit ovat levinneet myös sosiaalisen median alustoille sekä älypuhelimiin. Tietojenkalastelukielentutkija Annaleena Haapasalo kertoo, millaista on nettihuijausten kieli ja mit…
  continue reading
 
Aristoteleen kantapäässä keskustellaan 700 vuotta vanhasta italian kirjakielestä ja Dante Alighierin klassikkorunoelmasta Jumalainen näytelmä. Pasi Heikuran vieraana on italian kielen sekä kulttuurin opettaja ja kääntäjä Elina Suolahti. Mikä ihmisiä on viehättänyt Danten kuuluisassa tekstissä, joka sisältää myös tarkasti kuvailtua väkivaltaa? Miten…
  continue reading
 
Pasi Heikura kysyy, pitääkö osata pääosin ranskankielinen viinisanasto voidakseen nauttia hyvästä viinistä. Master of Wine Heidi Mäkinen tuntee viinien lisäksi myös rypäleiden nimet ja taustat. Ohjelmassa pohditaan myös mihin suuntaan uidaan, jos uidaan luotisuoraan.Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.…
  continue reading
 
Äidinkielien osaaminen on tärkeä asia. Moni kuitenkin tuskailee kieliopin kiemuroiden kanssa. Pasi Heikura kutsui Aristoteleen kantapään vieraaksi äidinkielen opettajat Suvi Kaipaisen ja Annamari Sauren. He ovat kirjoittaneet aikuisten puuhakirjan, jonka tehtävät viihdyttävät ja opettavat samalla. Sen avulla oppiminen sujuu kuin leikki. Ohjelman to…
  continue reading
 
Aristoteleen kantapää paneutuu tällä viikolla perusteellisesti suomalaisen ruokakulttuurin historiaan. Ruokahistorioitsija Ritva Kylli tietää, miksi ruokailu on Suomessa ollut aina viime aikoihin asti nopea ja vakava toimitus. Pasi Heikura haluaa tietää, olemmeko aina arvostaneet vieraiden kulttuurien ruokaa enemmän kuin omaamme. Ja mitä se perinte…
  continue reading
 
Sudenpennut, seikkailijat, tarpojat, samoajat ja vaeltajat ovat aina valmiina, ainakin partiossa. Pasi Heikura kysyy historiantutkija Marko Paavilaiselta mistä partiossa käytössä olevat termit ovat peräisin ja mihin yli satavuotias nuorisojärjestö toiminnallaan pyrkii.Ohjelmassa mietitään myös yllätyshullun diagnoosia ja lopuksi ihmetellään ikiaika…
  continue reading
 
Seitsenpäiväinen viikko perustuu kuunkierron neljänneksiin uudesta kuusta puolikuun kautta täysikuuhun. Almanakkatoimiston erikoissuunnittelija Asko Palviainen ja Pasi Heikura paneutuvat tämän viikon ohjelmassa viikonpäivien nimiin eri kielissä. Mukana myös terveydenhuollon asiakkaat munasolusta mummoon ja pyyn fraasihistoriallinen paikka ja tila.O…
  continue reading
 
Kirjailija, teatteriohjaaja ja -käsikirjoittaja Juha Hurme tuntee Aleksis Kiven, koska on tulkinnut tämän tekstejä jo neljän vuosikymmenen ajan. Surukseen hän on havainnut Kiven 150 vuotta sitten käyttämän kielen loitontuneen ratkaisevasti nykylukijan todellisuudesta. Siksi hän tarttui Kiven Seitsemään Veljekseen ja käänsi sen nykysuomeksi ja selit…
  continue reading
 
Nuori kääntämisen opiskelija ei osannut aavistaa, mikä onnenpotku häntä kohtasi, kun hän sattuman kautta sai käännettäväkseen J. R. R. Tolkienin Taru sormusten herrasta -fantasiaromaanin. Pasi Heikuran tekemässä haastattelussa merkittävän uran englanninkielisen kirjallisuuden kääntäjänä tehnyt Kersti Juva tunnustaa, että koko hänen uransa seisoo To…
  continue reading
 
Neljä vuotta sitten äidinkielen ylioppilaskoe muuttui. Nyt kaksiosaisen kokeen nimet ovat lukutaidon koe ja tekstitaidon koe. Samalla koe muuttui digitaaliseksi eli se toteutetaan kokonaan tietokoneella. Äidinkielen kokeesta on keskustelemassa Pasi Heikuran kanssa ylioppilastutkintolautakunnan äidinkielen jaoksen puheenjohtaja Minna-Riitta Luukka. …
  continue reading
 
Nightwish-yhtyeen säveltäjä, sanoittaja ja kosketinsoittaja Tuomas Holopainen viihdyttää itseään sanaristikoita ratkomalla ja laatimalla myös itse kiperiä ristikoita. Holopainen paljastaa Pasi Heikuralle mistä mielekäs ristikko koostuu.Aristoteleen kantapäässä mietitään myös, mitä eroa on pullilla ja velleillä ja tutkitaan, voiko munaskuillaan juos…
  continue reading
 
Lintujen äänten tunnistaminen on vaativaa touhua, jota varten tarvitaan tarkan silmän ja korvan lisäksi hyvä lintukirja. Aristotoleen kantapää selvittää, laulavatko linnut oikeasti niin kuin kirjoissa sanotaan. Biologi ja tietokirjailija Lasse J. Laine kertoo, kuinka lintujen äänet voi kirjoittaa kirjaan kirjaimilla. Keskustelussa selviää myös, mit…
  continue reading
 
Aristoteleen kantapää selvittää, mistä ruusut saavat nimensä. Vieraana on historiantutkija ja ruusuharrastaja Tiina Miettinen. Ketkä ovat saaneet nimikkoruusuja ja millaisia käännekohtia ruusujen historiassa on ollut? Ja onko ruusun jalostaminen mennyt jo liian pitkälle? Ohjelmassa käsitellään myös kuukauden sana ja pohditaan, onko kuiva kesä vesit…
  continue reading
 
Leikkaako ruotsissa, saksassa ja englannissa lanttu silloin, kun ihmisen hoksottimet toimivat? Tätä pohditaan Aristoteleen kantapään erikoisjaksossa. Ruotsinkielisten lanttujen asiantuntijana toimii kääntäjä Janina Orlov, Englannin lantunleikkaajana on lavarunoilija Laura Eklund Nhaga ja Saksan lanttunleikkaustilanteesta vastaa Tampereen yliopistos…
  continue reading
 
Aristoteleen kantapää -ohjelmassa kuljetaan ahon laitaa juhannustunnelmissa ja pohditaan ihmisen muovaamia maisemia. Mitä ovat aho, keto ja niitty? Ja mikä on huhta? Pasi Heikuran vieraana on Opas perinnemaisemiin -kirjan kirjoittaja Ari-Pekka Huhta. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.…
  continue reading
 
Skeittaajat tekevät trikkejä ja rikastavat suomen kieltä. Aristoteleen kantapäässä opetellaan tuoreen olympialajin alkeet kielen tasolla. Rullalautailun erikoistoimittaja Pentti Järvelin kertoo Pasi Heikuralle verttiskeittauksen ja street-skeittauksen eroista. Miten skeittauksen termistö on kehittynyt, ja mitä ovat flippi, ollie ja hipari? Ohjelman…
  continue reading
 
Identiteettipolitiikka, kuplat ja brändääminen olivat olemassa jo Urho Kekkosen aikaan, ja Kekkonen oli loistava puhuja. Aristoteleen kantapäässä mietitään, miten Kekkosen tapa tehdä politiikkaa näkyisi ja kuuluisi nykypäivänä. Olisiko hän Twitterissä ja laittaisiko itse omat twiittinsä? Vieraana on politiikan tutkija ja mediatutkimuksen dosentti J…
  continue reading
 
Aristoteleen kantapäässä pohditaan vaalikoneisiin liittyviä kysymyksiä. Onko vaalikoneilla merkitystä kansalaisten äänestämiseen ja ketkä niitä käyttävät? Pelkistävätkö vaalikoneet liikaa politiikan asiakysymyksiä? Vieraana on politiikan tutkija Sami Borg. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.…
  continue reading
 
Aristoteleen kantapäässä perehdytään magiaan ja Mustaan raamattuun, kun vuorossa on ohjelman 666. lähetys. 666 ei ole mikään tasaluku, mutta sillä on maine pedon lukuna. Miten Musta Raamattu ja 666 liittyvät toisiinsa? Vieraana on uskontotieteilijä ja vapaa tutkija Tomas Mansikka. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.…
  continue reading
 
On taas Euroviisujen aika! Aristoteleen kantapään erikoisjaksossa ruoditaan euroviisukappaleiden tekstejä ja niiden muutoksia vuosikymmenten varrella. Toivo kuuluu edelleen viisuissa ja shokeeraavuus on riski. Millaiseen sanoitukseen on helppo samaistua ja millainen teksti menestyy Euroviisuissa? Pasi Heikuran vieraana on euroviisutietäjä Anna Muur…
  continue reading
 
Mainosalalla puhutaan sloganeista eli iskulauseista, joiden tarkoitus on kiteyttää brändin ainutlaatuinen lupaus helposti muistettavaan muotoon. Minkälaisia haasteita digitaalisuus on synnyttänyt iskulauseille? Onko niillä enää väliä digitaalisena aikana? Aristoteleen kantapään vieraana on kolumnisti ja taiteellinen johtaja Anssi Järvinen. Ohjelman…
  continue reading
 
Puhetta tulee toisinaan suusta nopeammin kuin aivomme ehtivät sitä tuottaa. Silloin tarvitaan ylimääräisiä sanoja tai äänteitä täyttämään sanojen väliset tauot. Suusta tulee silloin esimerkiksi niinkuin, tota tai silkkaa öötä.Ylenmääräinen niinkuttelu ärsyttää monia, ja siksi Pasi Heikura kysyy partikkeleihin perehtyneeltä tutkijatohtori Heidi Veps…
  continue reading
 
Mitä yhteistä on astronomialla ja kielitieteellä? Sen tietää Oulun yliopiston saamen kielen professori Jussi Ylikoski, joka vertaa eräitä epätavallisesti käyttäytyviä suomen kielen sijamuotoja avaruuden kappaleisiin. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
  continue reading
 
Aristoteleen kantapäässä kurkataan suuhun ja pohditaan hampaiden nimiä. Hammaslääketieteen professori Timo Peltomäki kertoo, mistä tulee nimitys maitohampaat, miten hampaat numeroidaan ja miksi viisaudenhammas on viisaudenhammas. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.
  continue reading
 
Loading …

Pikakäyttöopas