Download the App!
show episodes
 
Loading …
show series
 
Yhden kerran tapahtui ihme. Aurinko muutti ahvenet kullaksi ja ne tarttuivat syötteihimme kyltymättömällä ruokahalulla. Ne olivat valtavan suuria, ja näin, kuinka ne uidessaan saavissa jalkojeni juuressa täyttivät veden kimaltavalla pölyllä. Monta siimaa katkesi, mutta yhtään kalaa ei päässyt karkuun. Muistelemme sitä vieläkin joka kesä. Runo on os…
  continue reading
 
Lähettäkää minut Saimaalle. Riisukaa yltäni vaatteet, joiden työteliäs ilme alati tavoittelee mainosten rentoa huolettomuuta. Repikää kaikki kalenterit ja piilottakaa kellot. Sujauttakaa jalkaani varresta halkeilleet, värittömäksi haalistuneet kumisaappaat ja sitokaa päähäni huivi, joka äitini nuoruudessa näki Pariisin.Lähettäkää minut Saimaalle. P…
  continue reading
 
Kirjoitan vedestä, joka lyö rantaan. Vesi on aukeava nyrkki ja vaahtopäät sormet. Kerron kaikki tarinat nuotion äärellä. Täällä kliseet ryöppyävät jokaiseen säkeeseen ja rektiot unohtuvat. Minä olen tuulessa hiljaa. Sormet nuolevat kalliota. Laineiden ja sormien lisäksi on äänet ja kosketus. Toiset kliseet, joiden äärellä herkistyy. Piste, jolloin …
  continue reading
 
Istun laiturilla ilman paitaa tuntemattomien perheenjäsenten läsnäollessa. Yritän päästä eroon itsestäni, mutta jotkin hedelmät ovat minulle liian viisaita. Mistä muusta minä kirjoittaisin? Sinä uit. Sinut minä tunnen. Sinulle minä kirjoitan. Syötän mansikoita ja sinä uit jälleen. Käsket minua riisumaan paitani ja pelkäät, että palan. Sinulle minä …
  continue reading
 
Suodata tästä runo. Minulla on käsivarsi,pamppu ja muutakin. Arvaa.Pakollinen kokeileva osuus Ahmatova kohtaa Hellaakosken, Bryggerin, Leinon ja Leinon: Ei tuskailet. Valkoinen pilkota; kukkaset metsässä kaikki. Nyt musta puut löydä enintään tai ei unelmat loimuu – valkoinen.Sulje kuoreen, nuole ja (Luetaan monotonisesti)…
  continue reading
 
Joskus onni on niin puhdasta, että sen olemusta voi tarkastella kuin taiteilija, joka nostaa juuri muovaamansa teoksen jalustalle tutkiakseen sitä tinkimättömin ja kaiken näkevin silmin. Pitkään ajattelin, että täydellisyys syntyy sääntöjen noudattamisesta omintakeisella, kokonaan yksilöllisellä tavalla – muutoin onni on kuin kirjoittaisi vanhoihin…
  continue reading
 
Kun ulkona myrskyää ja ihmiset tappavat toisiaan, voinko kirjoittaa runon? Minä kirjoitan runon. Suljen ikkunan ja hymyilen, kun lepäät sylissäni. Suljen television. Laukaukset eivät kuulu tänne. Voinko kirjoittaa rakkaudesta? Kirjoitan rakkaudesta, sinusta ja itsestäni. Lähden kävelylle. Ostan lehden ja katselen niiden putoavan. Sinä uit. Minä kir…
  continue reading
 
Kaikki näkyvillä kaiken aikaa edestakaisin hermostuneet puutkasvot, haarukka ja ei haarukka.Kesken kaiken kaikki näkyvillä maisema ja ei maisemakaikki näkyvillä.Lapset ja pallo ei palloa pallo ja hot dog.Maata ja ei maata näkyvillä kaiken aikaa. Kirja, juotava ja ei juotava.Metsä, sen reuna ja nurmikko viltti ja ei viltti.Nyt et mene sinne hiekkaan…
  continue reading
 
Minä olen se, joka on hän ja pysyy. Minä olen härkälintu ja sammuva hiillos. En minä, mutta hän, josta kerron. Hän on se, joka minä haluan olla tai se joksi muututaan. Sinä olet se, joka on hän ja pysyy. Minä rakensin kaivon näköiseksesi. Minä, joka kohennan hiilloksen, jonka ääressä lämmittelet. Sinä olet uusi hiillos, hirsimökki ja ilmiliekit. Si…
  continue reading
 
Istumme pöydän ääressä ja odotamme hetkeä, joka kertoisi hymystäsi, siitä miten paljon välitämme, kaikista hyvistä hetkistä ja kaikesta tulevasta. Istumme ja odotamme, että kesä pääsee alulle, että voimme osoittaa sormella taivaalle ja sanoa: Aurinko on sinulle ja kaikki puut ja niityt niiden ympärillä. Istumme pöydän ääressä. Perhonen lentää luoks…
  continue reading
 
Muurahainen kävelee Gunnar Björlingin päällä.Eväsretki ja hapankerman makuinen suudelma,etäinen rantaviiva.Gunnar Björling sanoo: minä sinua ainaja minä mietin, miten voisin omistaa hänen sanansa.Sinä omistat minut. Muurahainen kulkee ja unohtaa.Minä jään sinuun, muurahainen, sinuun ikuisesti.Kirjoittanut Kaisu ja Riku
  continue reading
 
Täydellinen tuuli ja jalkasi edessäni. Käteni. Päärynä, muki ja kaksi peittoa allamme. Päällämme kahden männyn kosketus, taivas ja kolme valkoista pilveä, joiden muodot kertovat ensi kesästä. Laituri ja rivi laivoja. Tämä hetki ja lokit, parvet ja suudelmasi Loput eväät ja tuima tuuli.Kirjoittanut Kaisu ja Riku
  continue reading
 
Murran sydämestäni palan.Jaan sen kahteenkymmeneenyhtä suureen osaan,jotka nousevat haparoiden siivilleen.Lähetän mukaankaikki tuntemani siunauksetja rakennan sanoistanisuojan tuulia vastaan.Kun päästän irti, tunnentyhjän kohdan rinnassani,mutta ymmärrän:Minä seison vahvoin jaloinaurinkoisella kalliollaja katselen, kuinka sydämeni lentää.…
  continue reading
 
En tiedä näiden kasvien luonteesta, niiden tavoista. Käännän tuulelle selkäni, että pysyn tasapainossa. Lohdutan sinua paperilla. Yritän ymmärtää. Kellahdan ympäri ja minua hyväilee kasvi, jonka nimeä en tiedä. Poimin toisen voikukan ja ojennan sinulle. Rakkaani, näistä siemenistä alkaa uusi elämä.Kirjoittanut Kaisu ja Riku
  continue reading
 
Valtameren, miljoonakaupunkien kohinanja oudolla äänellä laulavien lintujen yli minä rakastan sinua.Minä levitän kaipaukseni aamiaisleivälleja kirjoitan sen näppärin sorminvirallisiin viesteihin.Se pisaroi hikenä iholleniraskaita tavaroita kantaessanija maistuu suklaalta ja vastapoimituiltamintunlehdiltä, kun nukahdan ajatellen sinua. Yöllä sen mar…
  continue reading
 
Miten kaipuusta kirjoitetaan täydellisin kuvin? Voinko välttää kliseet ja sanoa kauniita metaforia käyttäen, että läsnäolosi tekisi tästä hetkestä täydellisen? Minulle jää kahvinkeitin, telkkari ja rumia julisteita. Huoneeni kaksi parisänkyä huutavat sinua. Kaksi sänkyä on kaipuuni ruumiillistuma, kun illalla käyn niille nukkumaan yksinäni. Mietin …
  continue reading
 
Kun rakkaus tulee ulos ja pyörähtää ylösalaisin, kirjoitan kolme sanaa ja suljen silmäni. Luen sanat ääneen. Otan kätesi käteeni, sormesi sormeeni ja yhdessä olemme kuva, jota toiset voivat ihmetellä. Sinun sormesi ja kasvomme ovat molemmilta puolilta yhteistä omaisuutta. Kukaan ei voi estää minua kirjoittamasta Minä rakastan sinua. Kasvoni ovat si…
  continue reading
 
Hengästyn. Muoviämpäri, lapio, talkkuna, kuollut kasvi, hiuksia. Etsin kuvaa nojatuolin alta, näppäimistöltä. Ajatukset juoksuttavat sormeni väsyksiin. Kuvat pelästyvät ja karkaavat. Jotta voin ymmärtää, minun on ensin kuoltava. Joku toinen saa kirjoittaa auki tarkoitukseni. Minulla ei ole kiire.Kirjoittanut Kaisu ja Riku
  continue reading
 
Shampoo ja pesuaine lattialla, märkä pyyhe kuivumassa oksalla, kahdeksan mukia kuivauskaapissa punaisia, valkoisia ja sinisiä. Kuvaan hitaasti ja harjoittelen kirjoittamista. Etsin oman itseni näköistä tulevaisuutta. Piano, kirjahylly ja sohva. Olohuone, keittiö ja makuuhuone. Metro, kävely ja juna.Kirjoittanut Kaisu ja Riku
  continue reading
 
Kävelin ennen kuin puhuin. Laulaa en osaa vieläkään. Olin ajatus, jota ei nähty tai kuultu. Olin elämäni ensimmäinen klisee. Katselen kirjasta kuvia. Olin kaunis lapsi. Nyt kuvat roikkuvat narulla ja odottavat ihailijaansa. Olen oman itseni näköinen menneisyys Minä hukkaan konsonantit. Ostan hernekeittoa sadetakki päällä, vaikkei ulkona edes sada. …
  continue reading
 
Tänään minua vastaan käveli joukko räikeästi pukeutuneita kovaäänisiä ja liian laihoja tyttöjä sekä mies, jolla oli puku päällä mutta joka oli unohtanut pestä kasvonsa. Minä nielin kaikki heidän vaatimuksensa. Illalla ympärilleni kasvoi värikkäistä kankaista, tauluista, sanomalehdistä ja auton renkaista rakennettu aita, jonka läpi äänet eivät kuulu…
  continue reading
 
Miksi kerrot minulle salaisuuksia, että luontosi on puuta ettei minun kannata kirjoittaa että olen pidempi kuin sinun varjosi aamulla, kun aurinko vielä etsii paikkaansa. Toivottavasti tiedät, että paikkani on siellä missä varjomme ovat samanpituiset ja käyvät samassa tahdissa. Toivottavasti vielä joskus ymmärrät, ettei meillä ole salaisuuksia että…
  continue reading
 
Etsin rytmiä, jossa vereni virtaakaikkien aikojen kanssa.Huomaamatta alan hengittää sen mukanaja olen läsnä mutta kauniimmin.Tuntemattomien ihmisten intohimo valuu lävitseni.Kasvan kiinni syvälle sitkeiden juurakoidenja kivenlohkareiden täyttämään multaan. Sinä näet kuvia,joissa yksinäinen muovituoliseisoo vanhan lehmuksen juurellaja me muutumme si…
  continue reading
 
Todellisuuteni ympäri on sidottu vahva köysi.Katselen itseäni,kun sinun kätesi irrottaa sitä säie kerrallaan,ja hitaasti mutta vääjäämättömästiminä nousen, nousen. Selkäni taipuu kaarelle.Hengitän ohutta ilmaa, sinun ilmaasi.Vähitellen unohdan pitää kiinni. Ja jonakin salattuna hetkenä kirjahyllyni kirjoista katoavat sanat ja huoneeni vaihtavat jär…
  continue reading
 
Tartun kynään viimeisenä. Juon kahvia. Tuo minulle paperia niin kirjoitan sinut puhki,märäksi. Viipyilen kirjaimissa, talven loppuhetkissä,reidelläsi. Hidastan. Annan kevään ottaa, mitä keväälle kuuluu. En omista sanoja. En hallitse matkaa.Jalkani ovat toisen. Kuljetan sormeani. Haukon ilmaa.En voi ymmärtää. Juokset purona luokseni. Ihmettelen.Ääne…
  continue reading
 
Tämä ilta kasvot, vedet, jotka kuljettavat hanget piiloon, silmien toiselle puolelle. tämä ilta, haavat, käsien huuto, talvi, jäät, jotka putoavat varomattoman syliin ja vaativat oikeuksiaan. Tämä ilta tuo huomisen aamun, sarastuksen ja höyhenenkevyet ajatukset. Tämä ilta unohtaa suuntansa. Unohdan kädet, illan ja hetken. Hautaan ajatukset kimpuksi…
  continue reading
 
Loading …

Pikakäyttöopas