UK julkinen
[search 0]
Lisää

Download the App!

show episodes
 
My type on paper on podcast, joka käsittelee Love Island -formaattia ja siihen liittyviä ilmiöitä. Podia juontaa kaksi parantumatonta Love Island -entusiastia, jotka saavat suurta mielihyvää sarjan UK-version analysoimisesta sekä sitä ympäröivän julkisen keskustelun seuraamisesta. Tervetuloa mukaan rakkauden saaren kiemuroihin! Varoitus: Podcast sisältää juonipaljastuksia.
 
Loading …
show series
 
Ennen seuraavaa pidempää taukoa aiomme vielä räntätä hetken tavasta, jolla parisuhteita ja romanttista rakkautta kuvataan Love Islandissa. Pohdimme muun muassa, miksi vain harva suhde toimii sarjan jälkeen ulkomaailmassa sekä millä tavoin sarjan osallistujat toisintavat perinteisiä sukupuolirooleja (jos aihe kiinnostaa, suosittelemme kuuntelemaan m…
 
We're back! Syksyn tauon jälkeen palaamme eetteriin vielä parin jakson verran. Eikä minkä tahansa jakson: Tällä kertaa mukana My type on paper -podin ensimmäinen vieras! Veera Virta Love Island Suomen ensimmäiseltä kaudelta kertoo meille, miltä sarja näyttää kulissien takana. Minkälainen on rakkauden saaren hakuprosessi? Unohtaako paikan päällä kam…
 
(HUOM! MTV-palvelussa jaksot 46-49) It's a wrap! Uusi kausi on nyt taputeltu ja voittajat kruunattu. Viimeisessä seiskakautta käsittelevässä jaksossa pistämme peliin kaikki keittiöpsykologian työkalut, kun yritämme ymmärtää, mitä kauden ennakkosuosikeille tapahtui viimeisten jaksojen aikana. Lisäksi käymme läpi kauden loppuhuipennuksen perinteiset …
 
(HUOM! MTV-palvelussa jaksot 42-45) Loppu häämöttää! Toiseksi viimeisessä seiskakautta käsittelevässä jaksossa puimme erään äänestyksen ikävää jälkipyykkiä, ehkä Love Islandin historian surkeinta talent show'ta sekä klassikkojen ykköstä vauvahaastetta. Väki vähenee, pidot paranee, vaan minkälaiset voittomahdollisuudet jäljellä olevilla pareilla on …
 
(HUOM! MTV-palvelussa jaksot 31-41) Extra, extra! Megalomaanisen pitkässä jaksossa käymme läpi kaksi viimeisintä viikkoa yhteen putkeen. Käsittelyssä muun muassa Casa Amorin pitkän aikavälin seuraukset, kauden toistaiseksi suurin (ja yksipuolisin) riita, suosikkiparin karille ajautunut suhde sekä monenmoiset haasteet. Missä mennään nykyisten parien…
 
(HUOM! MTV-palvelussa jaksot 26-30) Casa Amor on taputeltu, ja jälkipyykissä riittää toden totta puittavaa. Käymme läpi jokaisen parin tilanteen sekä kerromme omat näkemyksemme paljon puhuttaneesta recouplingista. Miten karikolle ajautuneen suosikkiparin osalta tulee käymään? Kuka saarelainen on huvittanut tuoreilla lausunnoillaan? Entä minkä parin…
 
(HUOM! MTV-palvelussa jaksot 22-25) Christmas came early this year! Tämän viikon poditauko on peruttu viimeisimpien jaksojen mehukkuuden takia. Neljännen viikon lopussa näimme erään saarelaisen pään kääntyvän vauhdilla, kuulimme yllättävän rakkaudentunnustuksen ja sanoimme jälleen heipat kolmelle saarelaiselle. Lisäksi odotetun ja pelätyn Casa Amor…
 
(HUOM! MTV-palvelussa jaksot 14-21) What a week! Saarelaisia tulee ja menee, mutta pidot sen kuin paranee. Kolmannella viikolla pelattiin snog, marry, pie -peliä, riideltiin ja seurattiin vanhaa kunnon kolmiodraamaa. Mikä pudotus nosti tunteet pintaan? Kuka saisi meiltä piirakan naamaan? Mikä uusi pari kisaa mielestämme koko kauden voitosta? Varoit…
 
(HUOM! MTV-palvelussa jaksot 8-13) Toisella viikolla rakkauden saarella nähtiin konflikteja, jännittäviä pariutumisia ja ristiriitaisia suhteita. Mikä jakso teki Essiin suuren vaikutuksen? Minkä parin yhteen päätyminen sai Kiran karvat nousemaan pystyyn? Keiden kolmen saarelaisen ennustamme selviytyvän kisassa loppumetreille asti? Varoitus: Podcast…
 
(HUOM! MTV-palvelussa jaksot 1-7) Seitsemäs UK-kausi on vihdoin täällä, ja kyllä vain, we're invested! Essi ja Kira kertaavat, mitä ensimmäinen viikko ja rapiat saarella on pitänyt sisällään. Ketkä ovat uuden kauden suosikit, entä lupaavimmat parit? Minkälaisia salaliittoteorioita ensimmäisiin jaksoihin liittyen on punottu? Varoitus: Podcast sisält…
 
My type on paperin seitsemännessä jaksossa Kira ja Essi keskustelevat Love Islandin kapeasta representaatiosta ja sen ongelmista: yksipuolisesta kehonkuvasta, rakenteellisesta rasismista sekä rooleista, joita miehille ja naisille saarella annetaan. Varoitus: Podcast sisältää juonipaljastuksia. Jaksossa mainitut lähteet: - Cosmopolitan UK:n juttu ra…
 
BUZZIN'! Love Island UK:n seitsemännen kauden saarelaiset on julkaistu – spekulaatio alkakoon! Kuudennessa jaksossa Essi ja Kira esittelevät uudet kilpailijat, kertovat ensivaikutelmistaan sekä tekevät omat veikkauksensa yhteensopivista pareista. Kenestä povataan tuoreen kauden kohauttajaa? Minkälaisia rooleja kilpailijoille on annettu jo pelkkien …
 
Mainetta ja mammonaa! Viidennessä jaksossa sukelletaan Love Islandin kaupalliseen puoleen. Sarjan katsojat ovat mainostajille Briteissä kultaakin kalliimpi kohderyhmä, ja tämän tietävät hyvin myös Love Islandin tekijät. Kaupalliset yhteistyöt eivät rajoitu vain sarjaan, sillä osallistujat solmivat toinen toistaan rahakkaampia sopimuksia brändien ka…
 
Varoitus: Jakso sisältää juonipaljastuksia. Neljännessä jaksossa LI-entusiastit listaavat, mitä UK-version aiempien kausien osallistujille kuuluu nyt. Ketkä saarella muodostuneista pareista ovat vielä yhdessä? Minkälaisia projekteja osallistujat ovat sittemmin toteuttaneet? Ketkä tienaavat parhaiten? Jakson alussa myös viimeisimmät tiedot kesällä 2…
 
Kolmannessa jaksossa Kira ja Essi käyvät läpi yhtä Love Islandin ja tosi-tv:n suurimmista varjopuolista: osallistujien kohtaamaa somevihaa, keltaisen lehdistön riepottelua sekä näiden vaikutuksia kilpailijoiden mielenterveyteen. Jakson lopussa tarjolla myös vinkki tulevan UK-kauden voittajien ennustamiseen. Varoitus: Jakso sisältää keskustelua kius…
 
My type on paper -podin toisessa jaksossa Essi ja Kira puhuvat Love Island UK:n suosikeistaan - viihdyttävimmistä kausista, koskettavimmista hetkistä sekä ihanimmista osallistujista vuosien varrelta. Mikä ikimuistoinen klippi kaikkien pitäisi Essin mielestä katsoa? Mikä hetki saa Kiran joka kerta kyyneliin? Entä ketkä ovat meidän type on paper?…
 
My type on paper -podcast käsittelee Love Island -formaattia ja siihen liittyviä ilmiöitä. Ensimmäisessä jaksossa Love Island -entusiastit Essi ja Kira kertovat, mistä podissa on kyse, miten he ovat päätyneet Love Islandin ja erityisesti sen alkuperäisen brittiversion pariin, sekä miksi jokaisen kannattaisi tutustua kansainvälistä menestystä niittä…
 
UK-álbmotmeahcci vuođđuduvvui badjel 30 jagi dassá, jagis 1983. Čakčat 1985 lei juo válmmaštuvvnan UK-álbmotmeahci oahpistanguovddáš Tankavaaras, dahje Dávgeváris Vuohču davábealde. Reporter Kalle Mannela finai geahčadeamen ođđa luondduguovddáža ovttas vuohččolaččaiguin. Aslak Hetta ja boazoisit Osmo Hirvasvuopio geahčadeaba čájáhusaid ja smiehtade…
 
Ovttastuvvan Našuvnnat vuođđuduvvui jagis 1945. Dán riikkaidgaskasaš ovttastumi doaibman leamaš ráfi ovdii rahčan, buoret máilmmi bealis. Vel 1980-logus lei Sámisge vierrun lágidit ovttas ráfidoaluid ja ráidovázzimiid. Sámis 30 jagi dassá gullat makkár doalut ledje riikkaidgaskasaš ráfibeaivvi áiggiid 1985. Jouni Aikio lohká Nils Viktor Aslaksen di…
 
Sámegiela čállinvuogi ferte heivehit dihtoriidda. Dákkár gáibádusat gullojedje Sámis 30 jagi dassá. Sámi oahpahusráđis Norggas ledje boahtán dán oaivilii, muhto dihtorgeavaheaddjit eai atnán gal dákkár rievdadussii dárbbu. Gullat mo Elli Sivi Näkkäläjärvi, Nils Ánde Inga ja Inga Guttorm ledje juo dalle vuogáiduvvan čállit sámegillii dihtoriin. Doai…
 
Leammi álbmotmeahcis Morganádjagis leamaš golli gávdnoma muitomearka dál 30 jagi. Oainnat čakčamánus 1985 dohko čoahkkanedje ollugat geahččat dán muitomearkka rahpama. Dál lea juo gollan sullii 70 jagi das go Rántel vieljažat (Uula, Niilo ja Veikko Ranttila) gávdne golli Marastagas. Beassat gullat dál báddevuorkká ságaid Sámis 30 jagi dassá. Muoita…
 
Báddevuorkkás leat dál roggan ovttaid valástallanmuittuid 30 jagi duohken. Unnit álbmogiid olympiagilvvuin Frislánddas čakčamánus 1985 ledje gilvaleamen maid Sámi viehkkit. Nils Jon Porsanger ja Hans Niiles Jomppanen viegaiga diimmus lagabui 18 kilomehtera. Dat mearkkašii olympiamedállaid. Doaimmaheaddji: Jouni Aikio ja Nils Henrik Sikku…
 
Árkiivaságain gullat makkár dilis lei dollačáskadandoaibma Ohcejogas 30 jagi dassá. Dát ságastallan lea báddejuvvon loahppageasi 1985, dan maŋŋá go Geavu luonddumeahcis lei viidábuš eanabuollin. Dollačáskadandoaimma dilis Ohcejogas ságastalle VPK várreságadoalli Juhan-Matti Sarre ja gieldda dollačáskadanhoavda Ilmari Vuopio. Doiammaheaddji: Sulo Le…
 
Ollu sápmelaččat gárte guođđit ruovttuideaset čakčat 1944. Soahti dagahii báhtareami davvin eret Gaska-Supmii ja Ruŧŧii. Gáregasnjárgalaš Hans Niiles Pieski muitalii dalá fearániiddis soađis ja eváhkomátkkis báddái 1980-logus. Dá oassi su muitalusas. Doaimmaheaddji: Juhani Nousuniemi
 
Dá ságat Sámis 30 jagi dassá. Dán vuoro vuorkábáddi gieđahalla ođđa málbmariggodagaid gávdnoma. Finnmárkkus Guovdageainnus lei dalle juo nuppelot jagi doaibman Biedjovákki ruvki. Muhto borgemánus 1985 muitalii Sámi radio, ahte sihke Guovdageainnus ja Kárášjogas lea gávdnon lasi málbmariggodagat. Dalle lei soapmásiihn doaivva roggagoahtit Ráiteváris…
 
Borgemánus 1985 Sámi radio muitalii nuoraid deaivvademiin. Sámi nuorat čoahkkanedje Gilbbesjávrris ja sierra álgoálbmogiid nuorat fas Kanádas. Diet searvvit mat dalle 30 jagi dassá doibme eai šat gávdno, muhto otnábeaivve eamiálbmogiin ja Sámi nuorain leat eará gulahallanvuogádatgat. Dán vuorkáprográmmas gullat Harriet Aira Divttasvuonas. Doaimmahe…
 
Luondduealáhuslága addin vejolašvuođaid birra muitaluvvui Sámis 30 jagi dassá. Áigáiboađu fidnema luondduealáhusas smihtte dalle sámeguovllu gielddain nu rávvvásut go nuorat olbmotge. Ovllá-Ánde Paltto ja Janne Aikio Ohcejogas leaigga beroštuvvan lága addin vejolašvuođain. Doaimmaheaddji: Kaisa Vuolab…
 
Báddevuorkká ságain gullat mo Sámi instituhta jođii miehtá Sámi juohkimin dieđu sámegielaid birra. Nubbin áššin gullat das go Sirpmá skuvlalaččat gallededje Ohcejotnjálmmi skuvllas, ammal dies de álggii duođa beales dán guovtti skuvla ovttasbargu. Mielde dán vuorkábáttis njukčamánus 1985 leat Samuli Aikio, Per Are Guttorm, Reidun Aslaksen, Sonja Gu…
 
Elias Lönnrot čállin Kalevala almmustauvai jagis 1835. Kalevala ja suopemelaš kultuvrra beaivi lea 28.2. Oahpaheaddji Iisko Sara vihkkehalai Kalevala ávvujagi 1985 dán suopmelaš álbmoteposa ja dan čálli mearkkašumi historjjás. Sara šattai oahpaheaddjin guorahallat Kalevala ja son berostišgođii dás makkár olmmoš lei dán álbmoteposa čálli Elias Lönnr…
 
1980-logu beallemuttus álggii stuorra elfápmolinjá huksen čađa Sámi Porttipahtas Vuotnabahtii. Gullat maiddái ságaid Giehtaruohttasis gos Sámi fidnooahpahusguovddáža luondduealáhusoahppiit ledje boazodoallooahpus. Vuos Kalle Mannela jearahallá Lásse-Lásse, Lassi Valkeapää ja de Sulo Aikio jearahallá Armas Sieppi Vuohčus.…
 
Báddevuorkká ságain gullat ahte riikkaidgaskasaš doaimmaid, cealkámuša Sovjetlihtu rakeahta dihte ja nuoraidjagi bargguid gieđahalai Davviriikkaid Sámiráđđi 30 jagi dassá. Maŋŋá namma lea rievdaduvvon Sámiráđđin, go Guoládatnjárgga sámit serve dán ovttasbargui. Gullat dáid Sámiráđi dalá ovddasteaddjiid: Lars Anders Bær, Kaaren Kitti, Odd Erling Smu…
 
Golbmalot jagi dassá loktejuvvui Sovjetlihtu soahtehárjehusas gárgidan vearjjokeahtes rakeahtta Anárjávrri botnis. Ruosti buollašis rakeahta osiid lokten lei áddjás bargu ja bisttii máŋga beaivve. Guovvamánu vuosttas beaivve muitalii Sámi radio rakeahta loktema birra ja loktenbáikkis ledje ollu doaimmaheaddjit ja eará geahččitge, nu maiddái Sulo Le…
 
Anáris ohce 30 jagi dassá rakeahta man navde gahččan Anárjávrái. Olbmuid gullama mielde dihtege ohcat sullii rivttes guovllus. Easkka ođđajagimánu maŋimuš beaivve eiseválddit dihte muitalit stuorra ođđasa, ahte Sovjetlihtus báhččojuvvon moallarakeahtta lea gávdnon. Čuolisvuona njálmmis Anárjávrri Njavžuusualus leat osiid loktema geahččamin maid Asl…
 
Juovlamánu maŋimuš beivviid 1984 beaggigođii, ahte Anárjávrái lea gahččan rakeahtta. Moatte breaivve geažes mieđihedje Ruošša eiseválddit ahte sii leat beasahan moallarakeahta soahtehárjehusain Barentsábis. Vuosttas vahkus iige vel nuppige vahkus gávdnon mihkkege luottaid dán rakeahtas man guovllu olbmot ledje goittot gullan.Doaimmaheaddjit Sámi sá…
 
Dál gullat mo boazodoalu oahppu ordnejuvvui 30 jagi dassá. Nuorra almmái Eino-Ándde Issát, Iisko Ruotsala Eanodaga Njunnásis oahpai boazodoalloámmáha oahpposoahpamušain. Su eadni Biret-Ánne Ruotsala ja boazoisit Oula Jp. Magga leaigga duđavaččat go stáhtas lea dákkár ruhtadanortnet mainna nuorra olmmoš fidne oahpu ámmáhii. Doaimmaheaddji: Oula Näkk…
 
Vuorkábáttis gullat ságaid Sámi parlamentta čoahkkimis juovlamánus 1984. Viđa jagi plánain lea vuođđudit ođđa virggiid: láhkačálli ja dieđiheaddji. Soapmásat ledje duhtameahttumat áššiid válbmemii ja bargolávdegotti ovdaolmmoš geassádii. Doaimmaheaddji: Sulo Aikio
 
Máhccat áiggis 30 jagi maŋos ja bisánat gullat maid Antti Kalttopää (Jussa-Ándde) Gárasavvonis muitalii earret earáid das go gárttai fáŋgan iežas ruoktoeatnamiin. Son lea riegádan jagis 1910 ja olles agi son lea liikon vázzit ollu, ja guhkes gaskkaid. Kalle Mannela ságastahtii su skábman 1984.
 
Dál leat mii fas beassan geahččat mo Suoma beakkánat ávvudedje iehčanasvuođabeaivvi presidentta ladnis. ja doppehan oidnojedje máŋga sápmelaččage. Muhto nuppeláhkai lei dilli 30 jagi dassá. Suoma dásseválddi presideantan lei Mauno Koivisto. Su feasttas 1984 ii oidnon oktage sápmelaš, nu muitalii Sámi radio juovlamánu 7. beaivve 1984. Go ii oba Sámi…
 
Golbmalotjagi dassá enadalii sámi media ja dihto media Kanadas čuvvo ovtta álgoálbmogiid gaskasaš adopterenfearána. Álgojagis 1982 Áltáeanu dulvadeami vuostálastin fidnii ođđa mihtuid go soapmásat geahččaledje bávkalit Fállejoga šaldi ja dáinna lágiin čájehedje vuostemiela dulvadeapmnái. Dán fearána oktavuođas Niillas A. Somby masii nuppi gieđa ja …
 
Golbmalot jagi dassá, 1984 ledje dálá girkolaš girjjiid easkka jurddašeamen dahkat. Leihan easkkabále dohkkehuvvon ođđa sámegielat čállinvuohki. Arkiiivasáddagis gullat mo sámegielat áltargirjji ja sálbmagirjji čállinbargu biddjojuvvui álgui. Bismmagotti čoahkkimis doaimmaheaaddjin lei Sombbi-Káre, Kaarina Halvari. Nubbin áššin dán jietnavuorkáprog…
 
Skábmamánu 20. beaivve lea jahkásaš mánáid vuoigatvuođaid beaivi. Dathan lea beaivi go čállojuvvui vuosttas riikkaidgaskasaš mánáidrivttiid julggástus jagi 1959. Ja seamma beaivvi (20.11.) jagis 1989 vuolláičállojuvvui vel mánáidrivttiid soahpamuš. Suoma dásseválddi presidentapárra lei 30 jagi dassá bovden maid sámemánáid ávvudit mánáidvuoigatvuođa…
 
Ságain Sámis 30 jagi dassá gullat ahte Ohcejoga duoddariin leamaš dieđus nihkkel ja gollige juo guhkit áigge. Dát diehtu báktevuođu riggodagain ii leat goit dássážii mearkkašan málbmaloggumiid dahje ruvkkiid doppe. Nuppi arkiivaáššis lea sáhka das go boazodoalu oahppu ii mange lahkai gullan boazobearrašiid mánáidge lohkanortnegii 30 jagi dassá. Álg…
 
Sámi parlamenttas ledje 30 jagi dassá binná váttisvuođat siskkáldas luohttámuša ektui. Okta anárlaš áirras, Juhán-Erke Jomppanen dovddahii dalle Sámi radios, man behtton son le das go anárlaš ii leat válljejuvvon Sámi parlamentta ságadoallin. Sámi parlamentta 1. várreságadoalli Nils Henrik Valkeapää dajai, ahte ferte leat parlamentta luohttámuš das…
 
Davvi-Ruoŧas ja Davvi-Suomas lei 30 jagi dassa fuolla vuvddiid jalgemis ja nuppe dáfus das ahte ráddjejuvvogo suodjaluvvon luonddumehciin ja álbmotmehciin maiddái luondduealáhusaid doaibma. Luonddumehciid atne ollugat maid ávkkálažžan Sámi ealáhusaide. Ságastahttojuvvon Ruoŧa sámiid riikkasearvvi ságadoalli Nikolaus Stenberg ja Sállevári bálgosa st…
 
Davvisámegiela dálá čállinvuohki leamaš mis geavahusas jagi 1979 rájes. Álgojagiid lei vel dárbu divodit muhtin báikkiid čállinvuogis ja 30 jagi dassá, čakčat 1984 Sámiráđđi lei bovden Sámi giellalávdegotti oktasaš čoahkkimii gos galggai šiehtadallat vel dihto áššiin mat guske davvisámegiela čállima. Guldal maid čiellačeahoit ja poltihkkárat dalle …
 
Arkiivaságain 30 jagi duohkin gullat go Beaivváš-sámeteáhter galledii vuosttas geardde Suomas golggotmánus 1984. Sámeteáhter čájehii dalle bihtá "Gánda ja golleloddi". Dán vuorkájietnabihtás gullat mo golbma ohcejohkalačča liikojedje máinnasteáhterbihtái.
 
Arkiivaprográmmas gullat ovtta jearahallama badjelaš 30 jagi duohkin. Heaikka-Juhán, Juhani Magga muitalii dalle sámi radios boazodoalu dalá dilis Suoma ja Norgga rádjaguovlluin Jávrresduoddariin. Heaikka-Juhán lei riegádan jagis 1902 ja su ságain finai Juhani Nousuniemi. Sáhka lea álggus das makkárin Heaikka-Juhán oinnii boaazodoalu boahttevuođa d…
 
Loading …

Pikakäyttöopas

Tekijänoikeudet 2022 | Sivukartta | Tietosuojakäytäntö | Käyttöehdot
Google login Twitter login Classic login