On Audio julkinen
[search 0]
Lisää
Download the App!
show episodes
 
Artwork

1
Musiikkiviikko

MusiikkiViikko

Unsubscribe
Unsubscribe
Kuukausittain
 
Musiikkiviikko on suomalainen musiikkiaiheinen paneelikeskustelupodcast. Ohjelmassa käsitellään merkittäviä albumeja sekä musiikkimaailman tuoreimpia uutisia.
  continue reading
 
Arktisten sotien kaiut on nuorten tutkijoiden Aleksi Rikkisen ja Emil Kastehelmen luotsaama podcast, joka jatkaa tv-dokumenttisarja Vaietut arktiset sodat teemojen käsittelyä - ensin toisen maailmansodan ja sen jälkeen kylmän sodan vuosikymmeninä - Suomen ja pohjoisen Fennoskandian alueella. Molemmilla kausilla pohjoisen alueen taisteluihin, tapahtumiin ja kehityskulkuihin perehdytään yhdessä historioitsijoiden ja tutkijoiden kanssa. Kuinka tuhoisaa olisi ollut pohjolalle, jos suurvaltojen v ...
  continue reading
 
Artwork

1
Yömaja

Juha Niemi

Unsubscribe
Unsubscribe
Kuukausittain
 
Yömaja on Podcastit.tv:n yöradion kaltainen ohjelma, jossa Juha Niemi soittaa hauskaa vanhaa musiikkia ja anlysoi maailman menoa Ruotsista, Espanjasta ja Suomesta käsin.
  continue reading
 
Ymmärrä maailmaa – kuuntele Voimaa. Voima on kulttuurilehti, joka nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Kuuntele täältä Voimassa julkaistujen artikkeleiden ääniversioita ja ekstramateriaaleja. Katso, lue ja kuuntele lisää: voima.fi.
  continue reading
 
Loading …
show series
 
Arktisten sotien kaiut -podcastin toinen kausi alkaa sukelluksella kylmän sodan alkuvaiheisiin pohjolassa. Rauhan Neuvostoliiton kanssa tehnyt Suomi joutui luovimaan valvontakomission talutushihnassa, ja maahan sodan aikana kertynyt tiedusteluosaaminen kiinnosti ulkomailla. Jaksossa tutkitaan lisäksi sitä, minkälaisesta tilanteesta Norja ja Ruotsi …
  continue reading
 
Pohjoismaiden ilmatila kiinnosti suurvaltoja kylmässä sodassa niin pommikoneiden kuin tiedustelutiedon näkökulmasta. Samalla Suomen puolustusvoimia koskevat rajoitukset purivat kipeästi ilmavoimiin ja ilmatorjuntaan. Pahimmillaan Lapissa saatiin seurata sivusta, kun ulkovaltojen tiedustelukoneet risteilivät maan ilmatilassa. Jaksossa syvennytään ky…
  continue reading
 
Suomen Lappi oli kylmän sodan alussa valtatyhjiö, jonka infrastruktuuri oli raunioina ja puolustaminen vaikeaa. Politiikan kulisseissa presidentti Urho Kekkonen teki jopa ehdotuksia alueen luovuttamisesta Neuvostoliitolle. Lännessä Norja ja Ruotsi eivät luottaneet Suomen kykyyn puolustaa Lappia sotatilanteessa, ja siksi rajoille nousi vahvoja linno…
  continue reading
 
Länsivaltoja vaivasi kylmän sodan alkuvuosina huutava pula Neuvostoliittoa koskevasta tiedustelutiedosta, ja siksi läntiset tiedustelupalvelut värväsivät suomalaisia kaukopartioveteraaneja vaarallisille vakoilumatkoille rautaesiripun taakse. Jaksossa syvennytään partiotoiminnan taustoihin ja vaiheisiin tiedusteluhistorian tutkijan Mikko Porvalin ka…
  continue reading
 
Suomella oli kylmän sodan aikana edessään liuta vaikeita maanpuolustukseen liittyviä ongelmia - vähäisillä resursseilla piti puolustaa laajaa aluetta ylivoimaista vihollista vastaan. Tilanne vaati epätavallisten menetelmien korostamista, kuten sissitoiminnan ja sissisodankäynnin kehittämistä. Suomalaisesta sissitoiminnasta kylmässä sodassa kertoo s…
  continue reading
 
Jaksossa pureudutaan Suomen salaisiin puolustussuunnitelmiin kylmän sodan aikana. YYA-sopimus Neuvostoliiton kanssa rajoitti puolustuspoliittista liikkumavaraa ja edellytti valmistautumista länsivaltojen hyökkäykseen. Todellinen uhka tuli suomalaisupseerien näkökulmasta idästä, mutta suunnitelmat Neuvostoliiton hyökkäyksen varalta pidettiin vain pi…
  continue reading
 
Suomen talous nousi maailmansodan jälkeen jaloilleen, ja idänkauppa kehittyi Suomelle tärkeäksi kylmän sodan aikana. Neuvostoliitolle Suomi oli puolestaan hyödyllinen reitti saada läntistä teknologiaa ja osaamista vientirajoituksista huolimatta. Idänkaupasta ja tieteellis-teknologisesta yhteistyöstä kertoo vanhempi yliopistonlehtori Sari Autio-Sara…
  continue reading
 
Puolueeton Suomi oli kylmän sodan aikana otollinen ympäristö niin Neuvostoliiton kuin länsivaltojen vakoojille. Keitä Suomessa liikkui, mitä tietoa täältä kaivattiin ja millä keinoilla sitä hankittiin? Jaksossa pureudutaan muun muassa Neuvostoliiton pintavakoiluun ja illegaaleihin sekä Suomessa paljastuneisiin vakoojarenkaisiin tiedusteluhistorian …
  continue reading
 
Kylmän sodan suurvallat valmistautuivat globaaliin ydinsotaan, jonka vaikutukset olisivat tuntuneet myös Pohjoismaissa. Miten suunnitelmat koskettivat Suomea, ja kuinka Suomi valmistautui suojelemaan väestöään pahimman varalta? Dosentti Ville Jalovaara kertoo, miten Suomesta kehittyi kylmän sodan vuosikymmeninä vaatimattomista lähtökohdista väestön…
  continue reading
 
Kylmän sodan aika näkyi Suomessa niin ulkoisina kriiseinä kun sisäisenä kehityksenä. Jaksossa käsitellään Prahan kevään aiheuttamia reaktioita ja toisaalta suomalaisen yhteiskunnan sisällä vaikuttanutta suomettumista. Sarjan päätteeksi pohditaan myös, mitä Neuvostoliiton romahdus lopulta merkitsi Suomessa. Vieraina dosentti Lasse Laaksonen ja kansa…
  continue reading
 
Esiintyvä balettitanssija ei ole huippu-urheilija vaan paljon enemmän. Liikkeiden on oltava täydellisiä ja ilmaisun voimakasta illasta toiseen. Kilpinen osaa ilmaista itseään myös Instagramissa, eikä häneen kiukuttelu tehoa. Teksti: Iida Simes Kuva: NauskaKirjoittanut Voima
  continue reading
 
EU riitelee yritysvastuulaista samalla kun eurooppalaiset yritykset tuhoavat luontoa maailmalla. Reportaasi Perun rannikolta öljykatastrofin jälkeen.­­ Teksti: Kukka-Maria Ahokas Kuva: Oscar ZemartiKirjoittanut Voima
  continue reading
 
Länsimainen elämäntapa ja vihreä siirtymä vaativat vuosi vuodelta entistä enemmän mineraaleja, mutta niiden louhiminen on tällä hetkellä lähes kokonaan muiden kuin länsimaisten valtioiden harteilla. Joitain kipeästi tarvittuja mineraaleja voisi hankkia Euroopasta, myös Suomesta, mutta kaivosten perustamista Suomeen vastustetaan ankarasti. Haastatte…
  continue reading
 
Esikoiskirjallaan Finlandia-ehdokkaaksi noussut Saarikoski peräänkuuluttaa journalismin yhteiskunnallista tehtävää ymmärryksen lisäämisessä ja maailman tutkimisessa. Teksti: Mika Pekkola Lukija: Julius Halme Kuva: Anton HämäläinenKirjoittanut Voima
  continue reading
 
Armeijat tuottavat arviolta jopa kuusi prosenttia maailman päästöistä. Avointa keskustelua vaikeuttaa salailu etenkin fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Entä millainen ilmastokuorma syntyy sodasta Ukrainassa? Teksti: Heidi Nummi Kuva: Tuomas KärkkäinenKirjoittanut Voima
  continue reading
 
Poliittiseen vaihtoehdottomuuteen tympääntyneet Riina Tanskanen ja Samu Kuoppa kirjoittivat kirjan, joka paljastaa kapitalismin sudenkuoppia ja tarjoaa työkaluja yhteiskunnan radikaalille uudelleenjärjestämiselle. Teksti: Mika PekkolaKirjoittanut Voima
  continue reading
 
Pitkäaikaisia haittoja masennuslääkkeistä saaneet ovat järjestäytyneet ja vaativat parempaa tiedotusta haitoista sekä lääkkeettömien hoitojen saatavuuden parantamista. Teksti: Miia VistiläKirjoittanut Voima
  continue reading
 
Vielä 2000-luvun alussa mielenosoittamista pidettiin valtion vastaisena touhuna, joka uhkasi yhteiskuntarauhaa. Kuitenkin etenkin kansalaisjärjestötaustaiset mielenosoittajat itse kokivat olevansa yhteiskuntaa parantava voima ja protestoivansa jonkin yhteisen hyvän puolesta. Teksti: Iida Simes Lukija: Iida Simes Kuva: Wikimedia Commons…
  continue reading
 
Äärioikeistossa kytevän terrorismin uhan seuranta on Suojelupoliisin prioriteetti. Myös koronakriisi vauhditti osaltaan liikehdinnän kasvua. Teksti: Dmitry Gurbanov Lukija: Julius Halme Kuva: Aleksandra AksenovaKirjoittanut Voima
  continue reading
 
Koronapandemian aikana liitoon noussut ilmiö syventää vasemmiston kriisiä tarjoamalla luokkatietoisuuden tilalle yksilökeskeisyyttä ja yleistä epäluottamusta. Teksti: Julius Halme Lukija: Julius Halme Kuva: Kai TalvinenKirjoittanut Voima
  continue reading
 
Suomalaisessa yliopistossa kohtaavat eliitti ja radikaaliajattelijat, joista osa nousee uuteen eliittiin, historioitsija Laura Kolbe sanoo. Teksti: Kukka-Maria Ahokas Lukija: Emilia Miettinen Kuva: Anton HämäläinenKirjoittanut Voima
  continue reading
 
Monen naisen kohdalla sukupuolittunut väkivalta alkaa jo lapsuudessa. Ja aivan kuten naisiin kohdistuvassa väkivallassa useimmiten, tekijät löytyvät läheltä, kirjoittaa Emilia Männynväli kolumnissaan. Teksti: Emilia Männynväli Lukija: Emilia Miettinen Kuva: Aleksandra AksenovaKirjoittanut Voima
  continue reading
 
Loading …

Pikakäyttöopas