Organisaation johtoryhmä eli tuttavallisemmin jory on se porukka, jolle kasaantuu yleensä paljon valtaa ja tietoa. Vastuullinen ja luottamusta herättävä johtoryhmä ei kuitenkaan sulkeudu kulmahuoneeseensa, vaan näkyy sekä henkilöstölle että sidosryhmilleen. Rohkeimmista rohkein jory uskaltaa jopa kysyä palautetta omasta toiminnastaan ja viestinnäst…

Pohjoismaiden suurimman pankin Nordean asiakkaat ovat kärsineet tänä vuonna toistuvista palvelunestohyökkäyksistä, minkä vanavedessä myös Nordean viestintä joutui myrskyn silmään. Viestintää on syytetty niin vähäsanaisuudesta, ylimielisyydestä, hitaudesta kuin siitäkin, että toimittajien kysymyksiin ei vastattu riittävällä tasolla. Nordealle on tul…

Informaatiovaikuttamisen ilmiöön on herätty Suomessa hitaasti ja jopa jälkijunassa, sanoo strategisen viestinnän tiiminvetäjä, viestintäpäällikkö Päivi Tampere valtioneuvoston kansliasta. Informaatiovaikuttamiseen vastaamisen ja suojautumisen pitäisi olla tänä päivänä luonnollinen osa viestijöiden tehtäväkenttää. Mitä viestijän on hyvä tietää infor…

Helsingin seudun liikenne HSL:n ”ihan lipun laitonta” -kampanja ajautui kohuun rasismisyytösten vuoksi , joten HSL:n viestintä joutui tekemään nopeita liikkeitä kovan paineen alla. Yleensä kriisiviestintätilanteessa sataa moitteita hitaudesta, mutta HSL:ää arvosteltiin liian nopeasta toiminnasta. Mitä HSL:n viestinnän näkökulmasta kriisissä tapahtu…

Työyhteisöviestintä jää helposti reaktiiviseksi räiskimiseksi, vaikka sen pitäisi olla suunnitelmallista, säännöllistä, pohjautua strategiaan ja lähteä ylimmästä johdosta. Miten siis rakentaa liiketoimintaa ja asiakastyötä tukevaa, avointa ja strategista työyhteisöviestintää, joka pitää työyhteisön koossa vaikeinakin aikoina ja pidentää samalla työ…

Suomalaiset suhtautuvat poliitikkoihin epäluuloisesti, mutta yhteiskunnallisissa kriisitilanteissa luottamus kuitenkin nousee. Koronakriisissä kansa luotti aluksi päättäjiin, mutta byrokratian määrä, hankintalain koukerot sekä viestinnän ja päätöksenteon erottaminen toisistaan rapauttivat uskoa kriisinhallintaan. Mitä olisi pitänyt tehdä toisin? Am…

Työelämä on yksi parhaimmista paikoista integroitua yhteiskuntaan ja mikäpä muukaan yhdistää työyhteisön jäseniä tehokkaammin kuin viestintä, vuorovaikutus ja osaava johtaminen. Tässä jaksossa puhumme monikulttuurisuuden edistämisestä työpaikoilla ja siitä, miten monikulttuurisuutta johdetaan, millainen viestintä tukee monikulttuurisuutta, miten er…

Twitter on aiheuttanut kohua, kun se muutti kesällä nimensä X:ksi. Twitterin omistaja Elon Musk on saanut paljon kritiikkiä impulsiivisista muutoksistaan kanavaan ja keskustelun henkeäkin on arvosteltu jo pitkään. Samalla muut somekanavat ovat tehneet nousuaan esimerkiksi poliitikkojen ja vaikuttajien piirissä. Mitä organisaatioiden ja viestintää t…

Vaikuttavalla viestinnällä voidaan vähentää pizzan tilauksia hätänumerosta tai tavoittaa oikeat kohderyhmät marketin kananugettipaketilla. Näin ainakin väitämme tässä jaksossa, jossa keskustellaan siitä, miten tehdään oikeasti vaikuttavaa viestintää. Vaikuttavalla viestinnällä voidaan ohjata ihmisten toimintaa, muuttaa haitallisia toimintamalleja j…

Chat GPT ja muut tekoälysovellukset tuovat viestintään täysin uusia työkaluja. Millainen vaikutus tekoälyllä on viestinnän työhön ja mitä mahdollisuuksia se tarjoaa? Entä mitä juridisia ja eettisiä haasteita tekoälyyn liittyy? Mainostoimisto Sherpan toimitusjohtaja Elina Bono kertoo, miten tekoälyllä luotiin mainoskampanja. Hän antaa vinkkejä myös …

Odotukset yritysten ja organisaatioiden vastuullisuudesta kasvavat jatkuvasti samalla kun sääntely ja raportointivelvoitteet lisääntyvät. Pohjoismaiset viestijät kokevat, että vastuullisuuden edistäminen onkin yksi heidän keskeisistä tehtävistään. Mitä viestijän kannattaa seurata vastuullisuuden kentällä juuri nyt ja mikä on viestinnän ammattilaise…

Konsultit puhuvat ahkerasti purposesta, eli organisaation itseään suuremmasta merkityksestä. Mitä purpose käytännössä organisaatiotasolla tarkoittaa ja mitä hyötyä sen määrittelemisestä on? Ikean viestintäjohtaja Kirsi Gotthardt vakuuttaa, että purpose on menestyksekkään liiketoiminnan perusta ja sen miettimättä jättäminen tulee väistämättä myöhemm…

Aika ajoin viestintätoimistojen käyttämä valta sekä rahalla ostettava vaikuttaminen nousevat julkisuudessa keskustelun aiheeksi. Elokuussa ilmestyi Matti Ylösen, Mona Mannevuon & Nina Karin kirjoittama kirja Viestintätoimistojen valta – Politiikan uudet pelurit, jossa aihetta pohditaan laajasti. Tässä jaksossa Tiedotuosastolla puidaan sitä, mitä vi…

Vetovoimaisessa työpaikassa on tutkimusten mukaan paremmat katteet, korkeampi tuottavuus sekä sitoutuneemmat työntekijät ja asiakkaat. Mutta miten työnantaja voi kehittää työpaikasta vetovoimaisempaa? Miten viestintä voi auttaa siinä? Mikä ylipäätään tekee työpaikasta vetovoimaisen ja miten elämäntilanne vaikuttaa siihen, mitä kulloinkin arvostamme…

Pääministeri Sanna Marin on sanonut haluavansa ravistella pääministeri-instituutiota ja rakentaa tietoisesti uudenlaista pääministeriyttä. Pitäisikö pääministeriyden brändiä rakentaa tietoisella, koordinoidulla viestinnällä vai onko kyseessä henkilöbrändi, joka on jokaisen pääministerin omissa käsissä? Onko pääministerillä enemmän vapauksia kuin pr…

Suomen turvallisuuspoliittinen tilanne ja Natoon hakemisen vaiheet ovat vaatineet viestinnän ammattilaisilta paljon: rajoja ylittävää koordinointia, eri asiantuntijoiden kuulemista, selkeiden, ajassa elävien pääviestien muodostamista ja samalla varautumista kasvavaan informaatiovaikuttamisen uhkaan. Ulkoministeriön viestintäjohtaja Mikko Koivumaan …

Sosiaalisella medialla on ollut Ukrainan sodassa poikkeuksellinen rooli. Naton strategisen kommunikaation osaamiskeskuksen johtaja Jānis Sārts on sanonut, että sotaa käydään nyt ensimmäistä kertaa reaaliajassa somessa. Miten Ukraina on onnistunut tuomaan pääviestinsä niin vahvasti esiin somessa ja saanut samalla länsimaat näyttävästi puolelleen? Mi…

Ajoittain julkisuudessa nousee esiin keskustelua siitä, pitääkö verorahoja tuhlata niinkin turhaan asiaan kuin valtion viranomaisviestintä. Pahinta arvostelijoiden mielestä vaikuttaa olevan se, että viranomainen roikkuu työajallaan somessa.Mikä merkitys on viranomaisviestinnällä, millaista on strateginen someviestintä ja pitääkö viraston ylipäätään…

Viestinnän työ on liikkunut kohti organisaatioiden strategista ydintä, mutta edelleen harvalla johtavalla viestijällä on pääsyä organisaatioiden johtoryhmiin. Kun johtoryhmän portit lopulta aukeavat, siellä pitäisi myös toimia oikein. Monelle viestijälle tulee yllätyksenä se, että joryssä ei välttämättä puhutakaan koskaan viestinnästä, vaan keskiös…

Miten kuntaviestintä poikkeaa yritysviestinnästä, vai poikkeaako mitenkään? Onko mahdollista tavoittaa kaikki kuntalaiset jopa Helsingin kokoisessa kaupungissa, kun sana pitää saada kaikille elämäntilanteesta, kielitaidosta tai teknologiaosaamisen tasosta riippumatta? Yrittävätkö poliitikot vaikuttaa kaupungin viestinnän suuntiin? Millainen koronan…

Työyhteisöviestinnän merkityksen kasvu on jo pidemmän ajan trendi. Koronan aiheuttama etäaika on saanut meidät pohtimaan entistä enemmän sitä, miten me kommunikoimme työpaikalla ja miten työyhteisöt toimivat.Voiko työyhteisössä olla vääränlaisia tyyppejä ja miten ongelmat nostetaan fiksusti pöydälle? Mitä etäaika on tehnyt työyhteisöille ja työyhte…

Brändin ja strategian pitäisi kulkea käsi kädessä. Päälleliimatussa brändissä taistellaan logon väristä tai muista pikkuseikoista, kun taas aito brändi on tapa toteuttaa ja viestiä strategiasta. Jos brändi ei ole hallittu ei yrityksen strategiakaan ole kovin kirkas, uskoo brändikonsultti Petri Uusitalo Tiedotusosaston haastattelussa. Aina ei tulla …

Yhdysvaltain vaaleista on tullut vahvasti somevaalit ja korona vahvisti entisestään virtuaalista kampanjointia.Strategisella kampanjoinnin kohdentamisella on USA:n vaaleissa suomalaiseen politiikkaan verrattuna huomattavasti merkittävämpi rooli ja suuri osa kohdentamisesta tapahtuu somessa. Donald Trump ja Joe Biden upottivat sosiaaliseen mediaan k…

Viestinnän asiantuntijoille kriisit tarkoittavat hikikarpaloita ja työn vaikeuskertoimen kasvamista. Organisaation maineen lisäksi vaakalaudalla on usein työntekijöiden jaksaminen.Kun kriisi iskee, niin toimitukseen tilataan pizzaa. Asiantuntijaorganisaatioille median maailma on välillä todellinen mysteeri: Mitä toimittajat kriiseissä haluavat ja m…

Viestinnän ala on saanut koronakriisissä kolhuja, mutta toisaalta viestinnän merkitys ja sen näkyvyys ovat koronan vanavedessä kasvaneet.Viestintätoimistojen arki muuttui kertaheitolla, kun asiakkaat joutuivat reagoimaan äkillisesti muuttuneisiin markkinoihin.Miten Suomen suurin viestintätoimisto Miltton koki koronan ja miten he näkevät koronan vai…

Koronakriisi on pakottanut monet yritykset yt-neuvotteluiden eteen ja työntekijöitä on ollut lomautettuna ennätysmäärät. Tarve ammattimaiselle kriisi- ja yt-viestinnälle on kasvanut ja hyvät neuvot ovat olleet tarpeen varsinkin silloin, kun yt:t vedetään läpi etänä. Millaista on hyvä yt-viestintä, missä järjestyksessä mistäkin asiasta viestitään ja…

Koronavirus on saanut koko maailman polvilleen ja koko kriisin lopullista vaikutusta yhteiskuntaan voi vain arvailla.Mitä korona merkitsee viestinnän alalle ja miten olemme ylipäätään onnistuneet viestimään näin laajan poikkeustilan aikana? Tästä keskustelemassa on viestintätoimisto Tekirin perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Harri Saukkomaa. Ha…

Mitä vaikuttajamarkkinointi on käytännössä, mitä hyötyä siitä on ja miksi viestijän pitäisi olla siitä kiinnostunut? Vaikuttajat auttavat organisaatioita pääsemään lähelle yleisöjä, mutta miten valitaan juuri se oikea vaikuttaja?Tässä jaksossa puhumme vaikuttajamarkkinoinnista Ping Helsingin perustajaosakkaan ja toimitusjohtajan Inna-Pirjetta Lahde…

Voiko viestijältä tilata mediahuomiota ja pääjutun maakunnan ykköslehteen? Mitä journalistit ajattelevat ja miten viestijöiden pitäisi heidän kanssaan toimia?Tässä jaksossa puhutaan mediaviestinnästä, sen merkityksestä, asiantuntijoiden esiintymisestä medialle ja siitä, miten viestijä voi sparrata organisaationsa asiantuntijoita esiintymään mediall…

Kuuntele muita Tiedotusosaston jaksoja Viestin sivuilla!Kirjoittanut Viesti Ry

Esiintymistaitoja tarvitaan yhä enemmän, kun asiantuntijuus henkilöytyy ja myös viihtelliistyy. Viestijöiden tehtäviin kuuluu yhä useammin sparrata muita esiintymään, toisaalta moni organisaatio järjestää erilaisia tapahtumia ja keskustelupaneeleita, joissa viestijänkin tehtäviin kuuluu tilaisuuksien moderoiminen. Enää ei haluta kasvottomia organis…

Mikä on teknologian vaikutus työelämäämme, tulevaisuuden liiketoimintoihin ja viestintään? Tässä jaksossa Tiedotusosastolla pohditaan, miten teknologia vaikuttaa tulevaisuuden osaamistarpeisiimme ja millainen voisi olla tulevaisuuden viestintätoimisto. Vieraanamme on huippusuosittu Piilaaksossa ja Sibelius-Akatemiassa opiskellut sekä Nasassa työske…

Johtajilla olisi vieläkin parannettavaa asenteissaan viestinnän merkitystä kohtaan. Näin sanoo Osuuspankin entinen pääjohtaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja Reijo Karhinen. Viestinnällä rakennetaan luottamusta, joka puolestaan on tärkeä avain menestykseen.Yritysten pitäisi myös katsoa peiliin, kun valittavat osaamispulasta: jokaiseen yritykseen pi…

Tutkimusten mukaan ihmiset odottavat organisaatioilta yhä enemmän arvotekoja. Arvojen esille tuominen lisää luottamusta ja tuo buustia liiketoimintaan. Miten sitten viestiä oikealla tavalla arvoista ja miten säilyttää linja myös kriisien keskellä? Mitä jokainen voisi tehdä arvopohjaisemman viestinnän eteen?Tiedotusosaston vieraana on viestintätoimi…

Viestintää syytetään joskus taipumuksesta jargoniin eli ammattislangiin tai kapulakielisyyteen. Millainen perisynti jargon viestinnässä todellisuudessa vielä tällä hetkellä on ja miten siitä pääsee eroon?Onko jargonin syy johdossa vai viestijöissä? Tiedotusosastolla pureudutaan tässä jaksossa jargoniin, vieraanamme on viestinnän yrittäjä ja koulutt…

Mikä on viestijän paikka organisaatiossa ja mitä viestintä voi parhaimmillaan yritykselle tarjota? Osaavatko organisaatiot hyödyntää viestinnän koko potentiaalin vai vieläkö viestijöitä karsinoidaan liikaa tukitehtäviin? Miten portit johtoryhmään aukeaisivat? Puhumme tässä jaksossa viestijästä muutoksen tekijänä sekä viestijän roolista strategisess…