Op julkinen
[search 0]
Lisää
Download the App!
show episodes
 
Artwork

1
OP Media

OP Media

Unsubscribe
Unsubscribe
Kuukausittain
 
OP Median artikkelit löytyvät nyt myös luettuina! Kuuntele suosituimmat artikkelimme podcasteina. Kaikki artikkelimme ovat myös luettavissa: www.op-media.fi
  continue reading
 
Uhma on kykyä kyseenalaistaa. Uhma on tuloksekas kasvuhakkerointitoimisto Tampereelta. Haluamme olla tarpeeksi hankala kumppani, joka tekee mitä tarvitset — ei mitä haluat. Jos sinulla on kysyttävää tai ajatuksia markkinointiin liittyen ja tahtoisit sparrata niitä jonkun kanssa, nappaa meidän sivuilta itsellesi sopiva aika, niin mietitään yhdessä!
  continue reading
 
Artwork

1
Utelias mieli

Helsingin yliopisto

Unsubscribe
Unsubscribe
Kuukausittain
 
Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, jossa puhutaan vain tärkeistä asioista ja tieteestä tunteella. Jokaisessa jaksossa haastatellaan yliopiston tutkijaa, joka kertoo alansa mielenkiintoisimmasta kysymyksestä juuri nyt. Tämä on podcast kaikille, jotka rakastavat tiedettä. Utelias mieli valittiin Grand One -kilpailun podcast-sarjan finalistiksi vuonna 2024. Sarjan on tuottanut Jaksomedia.
  continue reading
 
Artwork

1
Hyvä kysymys

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta

Unsubscribe
Unsubscribe
Kuukausittain
 
Hyvä kysymys on podcast, joka tuo yhteen tiedon tuottajat ja hyödyntäjät, tutkijat ja päättäjät. Sarjan on tuottanut Jaksomedia.
  continue reading
 
Suomen ensimmäinen ihonhoidon podcast Twistben kokonaisvaltaisen ihonhoidon asiantuntijoilta, tervetuloa mukaan mullistamaan ihonhoitosi! Luvassa vinkkejä, haastatteluja ja mielenkiintoisia ajankohtaisia aiheita kauneuteen, ihonhoitoon, ravintoon, stressiin, palautumiseen ja hyvinvointiin liittyen. Kaikki ihonhoidosta -podcastistä saat konkreettista apua omaan ihonhoitoosi!
  continue reading
 
Artwork

1
AI kun ihanaa

Suomen Podcastmedia

Unsubscribe
Unsubscribe
Kuukausittain
 
Mitä jokaisen tulisi tietää tekoälystä? Minkälaista on työ ohjelmoinnin parissa? Voiko tekoäly ymmärtää sarkasmia tai huumoria? Miten ohjelmointia voi opiskella tai harrastaa? Miten tekoäly muokkaa tulevaisuuttamme? Accenturen ja #mimmitkoodaa-ohjelman podcastsarjassa ohjelmoinnin ja tekoälyn kysymyksistä keskustelevat Accenturen tekoälykehittäjä Ada-Maaria Hyvärinen ja palvelukehittäjä Olesja Hännikäinen.
  continue reading
 
Artwork

1
Unelma PODCAST

Unelma PODCAST

Unsubscribe
Unsubscribe
Kuukausittain
 
Tämä on podcast unelmien toteuttamisesta ja oman näköisen elämän elämisestä. Äänessä ovat valmentaja Peppiina Meronen ja vapaa toimittaja Anna Kauhala. Peppiina uskoo, että rohkeus on lihas, jota voi kasvattaa. Annan mielestä joku aina onnistuu, eikä pelolle saa koskaan antaa periksi. Me toivomme, että tätä podcastia kuuntelemalla sinäkin alat uskoa entistä enemmän siihen, että elämässä voi saavuttaa monia hienoja asioita. Uskallat luottaa itseesi, kuunnella toiveitaisi ja seurata unelmiasi ...
  continue reading
 
Artwork

1
Taikaelämää

Katri Syvärinen

Unsubscribe
Unsubscribe
Kuukausittain
 
Taikaelämää-podcast on rauhoittavaa, koskettavaa ja inspiroivaa kuunneltavaa. Sen tahdissa on naurettu, itketty, nukahdettu ja otettu rohkeita askelia kohti erikokoisia elämänmuutoksia. Taikaelämää-podcastia tekee henkisen hyvinvoinnin valmentaja, kirjailija, joogaohjaaja ja toipuva ylisuorittaja Katri Syvärinen. "Kuin lääkettä sielulle", totesi eräs kuuntelija. Tule sinäkin hoitamaan itseäsi! Kun kuuntelet aitoja ajatuksia ihmisenä olemisesta, tiedät, ettet ole yksin.
  continue reading
 
Loading …
show series
 
Ensimmäinen sana, jonka tutkija Tiina Airaksinen aikoinaan oppi kiinaksi, oli ’suhteet’. Sanan painoarvo kertoo verkostojen merkityksestä Kiinassa. Airaksinen on Aasian tutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori, ja hän on tutkinut kiinalaisia identiteettejä ja naisten toimijuutta 1990-luvulta lähtien. Millaisiin verkostoihin naiset esimerkiksi kuuluva…
  continue reading
 
Vihreän siirtymän vaikutukset suomalaisten yritysten kilpailukykyyn, tuottavuuteen ja investointeihin ovat moniulotteiset. Jos siirtymää ajatellaan laajana rakenteellisena muutoksena, niin uudistaako se lopulta Suomen elinkeinoelämän? Minkälaisia epävarmuuksia vihreään siirtymään liittyy yrityksissä? Entä millaiset politiikkatoimet voivat mahdollis…
  continue reading
 
Merkittävä osa maailman eläinlajeista on tieteelle tuntemattomia. Mitä kaikkea vaaditaan siihen, että uusi laji tunnisteaan ja mitä vaikutusta löydöillä on? Väitöskirjatutkija Hanna Rosti tutkii Kenian Taitavuorten sademetsissä yöaktiivisia nisäkkäitä: pikkugalagoja ja puutamaaneja. Millaista näiden harvinaisten lajien tutkiminen on, ja millä eri t…
  continue reading
 
Masennusta on tutkittu paljon, mutta vieläkään ei tarkalleen tiedetä, mistä sairaus johtuu ja millainen hoito auttaa eri ihmisiä. Aivosairauksiin perehtynyt tutkimusjohtaja Matias Palva on kehittänyt tiiminsä kanssa monta vuotta päällisin puolin tavallista videopeliä. Seikkailupeli on kuitenkin tarkoitettu yksilöityväksi masennuksen hoidoksi, jonka…
  continue reading
 
Suomessa elää edelleen käsitys, että lisääntyvä englannin kielen käyttö yrityksissä, koulutuksessa ja esimerkiksi julkisissa palveluissa rapauttaa kansalliskieliämme. Mistä uhkapuhe kumpuaa ja kuinka yksikieliset kuplat syntyvät? Entä minkälainen merkitys englannin kielellä on julkisissa palveluissa? Yksi kielikeskustelun kuuma aihe on ollut myös k…
  continue reading
 
Resilienssillä viitataan kykyyn selviytyä vastoinkäymisistä. Sitä voi verrata immuniteettiin, joka antaa meille suojaa taudinaiheuttajia vastaan. Resilienssi kehittyy jo varhaislapsuudessa, mutta kuinka sitä voi vahvistaa? Varhaiskasvatuksen professori Arniika Kuusisto tutkii, mikä on pienille lapsille tärkeää elämässä. Lapsiin ei usein suhtauduta …
  continue reading
 
Suomen kunnissa on paljon korjausiässä olevia tai sen ylittäneitä rakennuksia ja samaan aikaan taloudelliset resurssit ovat rajalliset. Sisäilmaongelmista kärsitään eniten peruskouluissa ja lukioissa. Kuinka suurissa ongelmissa kunnat ja kaupungit ovat koulurakennustensa terveysturvallisuuden ja korjausvelkansa kanssa? Entä tietävätkö kunnat minkäl…
  continue reading
 
Innostus ja huoli tekoälystä ottivat uusia kierroksia, kun ChatGPT avattiin yleiseen käyttöön. Yhtäkkiä käytettävissä oli sovellus, joka antoi koherentteja vastauksia kysymyksiin ja jolle pystyi antamaan tehtäväksi esimerkiksi puheen tai ansioluettelon kirjoittamisen. Mihin kaikkeen suuret kielimallit vielä pystyisivätkään? Tekoäly kutkuttaa mieltä…
  continue reading
 
Hyvinvointivaltiolla on pitkät juuret, mutta lyhyt historia. Mikä oli sattuman rooli siinä, että Suomesta, köyhästä periferiasta, tuli lopulta hyvinvointiyhteiskunta? Helsingin yliopiston sosiaalihistorian professori Sakari Saaritsa tuntee varsinkin hyvinvointivaltion alkuajat ja käyttää tutkimuksessaan muun muassa taloustieteestä tuttuja tilastoll…
  continue reading
 
Vaihdevuodet voivat olla suuren muutoksen aikaa. Itsekin olen jo muutaman vuoden ajan ihmetellyt kehon ja mielen orastavaa myllerrystä. Tässä jaksossa haastateltavana on psykoterapeutti, seksuaaliterapeutti ja tantraopettaja Kirsti Kuosmanen, joka on kirjoittanut kirjan Hehkuvan naisen voimavuodet. Kirsti kertoo omasta seikkailustaan naiseuden maai…
  continue reading
 
Kaikki on nykyään internetissä: niin pankkipalvelut, terveystiedot kuin jääkaapitkin. Millaisia kyberriskejä liittyy siihen, että elämän eri osa-alueet digitalisoituvat? Entä kun kyse on yhteiskunnan kriittisestä infrastruktuurista, kuten vedenjakelusta tai sähköverkosta? Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Valtteri Niemi avaa …
  continue reading
 
Syvä meri alkaa sieltä, minne auringonvalo ei yllä, yleensä noin 200 metrin syvyydestä. Kun sinne sukeltaa ja pistää sukellusveneestä valot pois, alkaa ikkunan takana näkyä hohtavia valonpilkahduksia. Tämä maailma on tuttu tutkija Laura Kaikkoselle, joka tutkii ihmisen vaikutusta syvään mereen. Yhteiskunnan sähköistymisen myötä kiinnostus syvänmere…
  continue reading
 
Afganistanin rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatiossa tehtiin parinkymmenen vuoden aikana kiistatta paljon virheitä. Operaatioiden tavoitteet olivat epämääräisiä ja kuvastivat enemmän länsimaiden toiveita kuin Afganistanin todellisuutta. Kiinnostiko Suomea afganistanilaisten elämän parantaminen vai painoiko vaakakupissa enemmän hyvien suhteiden …
  continue reading
 
Mikä tahansa luova ideasi tai unelmasi onkaan, se voi aluksi tuntua aivan liian suurelta (ja siksi pelottavalta) tai aivan liian epämääräiseltä (ja siksi mahdottomalta toteuttaa). Kirjan kokoinen saavutus ei ole ”ainoa oikea unelma” kirjoittamisesta haaveileville. Inspiroivaa voi olla sekin, että lähdet kokeilemaan luovaa kirjoittamista ilman sen s…
  continue reading
 
Sata jaksoa Taikaelämää! Juhlatunnelmia mustikkametsästä – taustalta kuuluu plop plop plop kun mustikat putoilevat ämpäriin. Luonto on vahvasti läsnä myös jakson aiheessa. Fiilistelen siinä Taikaelämän alkuvaiheita ja viimeisten kuuden vuoden tärkeimpiä oivalluksia: syklisyyttä, irtipäästämistä ja hetkeen uppoutumista. Nauti tästä annos läsnäoloa j…
  continue reading
 
Äitihaavateeman innoittamana kutsuin vieraaksi Nona Peuransolan, joka on ollut mukana naisten ehkäisevässä väkivaltatyössä. Äitihaava ja vaikeiden tunteiden, kuten vihan ja aggression kanssa kipuilu kytkeytyvät vahvasti toisiinsa. Tässä jaksossa keskustelemme siitä, miten haitallista on se, ettei vaikeista asioista saa puhua – puhuminen itsessään p…
  continue reading
 
Kaksi viikkoa Äitihaava-kirjan julkistuksen jälkeen onkin ehtinyt tapahtua monta asiaa – erityisesti tunnetasolla, mutta myös käytännössä. Pääsin puhumaan vaikeasta aiheesta televisioon asti, ja se on nostanut esiin monenlaisia keskusteluja (sekä itsessä monenlaisia tunteita). Kuuntele tästä jaksosta, miten olen niiden kanssa elellyt ja miltä myyti…
  continue reading
 
Jännittävä viikko. Jakso on nauhoitettu Äitihaava – tyttären raskas perintö -kirjan ilmestymisen aattona – ja kun tätä kuuntelet, kirja on jo julkaistu. Tuntuu siltä, että jokin tehtävä omassa elämässäni on täytetty, mutta karmallinen ihmissuhde jatkuu yhä. Ps. Jaksossa mainittua: alekoodilla katri15 saat 15 % alennuksen kirjasta Hidasta elämää -pu…
  continue reading
 
Elämä on välillä ulospäin ja välillä sisäänpäin kääntymistä. Laajentumista ja supistumista vuorotellen. Välillä tiedät itse parhaiten, mikä sinulle on hyväksi. Välillä tarvitset tukea ulkopuolelta. Tule linjoille kuulostelemaan, mikä sinulle on totta juuri nyt.TULOSSA:Uutuuskirja Äitihaava – tyttären raskas perintö ilmestyy 3.5.2312.–16.7.23 Joogar…
  continue reading
 
Suomalaiset voi jakaa äänestäjinä karkeasti neljään ryhmään. Mutta kuinka tietoisia päätöksiä teemme äänestyskopissa? Kiinnostus politiikkaa kohtaan on ollut Suomessa kasvussa koko 2000-luvun, ja politiikasta puhutaan enemmän kuin koskaan, sanovat politiikan tutkijat, väitöskirjatutkija Veikko Isotalo ja yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass. Mit…
  continue reading
 
Pienelle Suomelle kansainvälinen kauppa on elintärkeää, ja suomalaisista kansainvälistä kauppaa harjoittavista yrityksistä noin 40% kohtaa kansainvälisen kaupan esteitä. Maailmankauppa on murroksessa, mutta Kiina ja Yhdysvallat sanelevat kuitenkin pitkälti kansainvälisen kaupan pelisäännöt. Missä pöydässä Suomen ongelmat siis ratkotaan? Tullit estä…
  continue reading
 
Hyvä laki valmistellaan monia osapuolia kuunnellen, ajan kanssa ja hyvällä tiimityöllä – ainakin teoriassa. Lainvalmisteluprosessi on paperilla selkeä, mutta todellisuudessa sitä tuntuvat vaivaavan perinteiset resursoinnin ongelmat: liian vähän ihmisiä, liian paljon töitä, liian tiukka aikataulu – kuorrutettuna huonolla johtamisella. Ratkaisuja oli…
  continue reading
 
Suuri osa suomalaisista aikuisista on vähintään lievästi ylipainoisia ja noin neljännes selvästi lihavia. Se ei kuitenkaan tarkoita, että lihaville ihmisille täytyisi hokea näitä tilastoja aina kun tilanne sallii tai ottaa paino esille lääkärin vastaanotolla, oli käynnin syy mikä tahansa. Milloin painosta on tärkeää puhua ja miten se tehdään järkev…
  continue reading
 
Tulevaisuuden sääennuste lupaa enemmän sateita ja kuumempia helteitä, mikä tarkoittaa sekä tukalaa asumista että lisääntyvää riskiä kosteusvaurioille. Ihmisten lisäksi muuttuvasta säästä kärsivät rakennukset. Miten kotejamme voi korjata kestämään muuttuvia olosuhteita? Koneellinen ilmanvaihto voi nostaa monilla karvat pystyyn – mutta miksi se olisi…
  continue reading
 
Ihmisen terveyttä ei voi päätellä siitä, minkäkokoinen hän on. Siitä huolimatta lihavuuteen liittyy vahva stigma, jonka mukaan ylipaino tuottaa kaikille samanlaiset terveysriskit ja laihtuminen on kiinni vain itsekurista. Tieto lihomisen mekanismeista ja yksilöllisyydestä on lisääntynyt viime vuosina paljon, sanoo kliinisen metabolian professori Ki…
  continue reading
 
Kvanttitietokoneilta odotetaan suuria. Ne voivat mahdollistaa asioita, joita toistaiseksi on mahdotonta tehdä: merkittävästi nopeampaa lääkekehitystä, salakirjoitusmenetelmien murtamista ja koneoppimisen tehostumisen kautta esimerkiksi huimasti parempia käännösohjelmia. Kvanttitietokoneiden ohjelmointiin on muutamia suuntia, mutta oikeastaan kukaan…
  continue reading
 
Puhtaita identiteettejä ei ole olemassakaan, vaan meissä risteää useita eri tarinoita, joita kerromme itsestämme. Silti jotkut hyväksytään helpommin esimerkiksi suomalaisuuden piiriin kuin toiset, sanoo islamilaisen teologian yliopistolehtori ja teologian dosentti Teemu Pauha. Millaista on muodostaa identiteettiä suomalaisena muslimina, kun ympäris…
  continue reading
 
Ihmisen ajattelun ja käyttäytymisen välillä on kuilu, eivätkä arvot läheskään aina näy toiminnassa: Arvostamme ympäristöä, mutta toimimme ympäristölle ja ilmastolle vahingollisesti. Toisaalta yhteiskunta myös vaikuttaa siihen, millaiset mahdollisuudet meillä on valita ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja. Kun halutaan muuttaa ihmisten käyttäytymistä …
  continue reading
 
Ympäristö, geenit ja sattuma tekevät meistä sen, mitä olemme. Epigenomi on palanen geenien ja ympäristön vaikutusten – esimerkiksi unen määrän, ravinnon laadun tai ilmansaasteille altistumisen – välissä: se on soluissa vaikuttava kerros informaatiota, joka säätelee sitä, miten ihmisen geenit toimivat. Epigenomi on kuin kapellimestari, joka johtaa g…
  continue reading
 
Tapa, jolla tuotamme ruokaa ja syömme, kiihdyttää ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Se ei myöskään takaa, että kaikille riittää tarpeeksi ravitsevaa ruokaa. Meillä on kiire muuttaa maapallon ruokajärjestelmä. Meidän pitäisi länsimaissa ymmärtää, mitä on kohtuullisuus syömisessä, sanoo elintarviketieteilijä, työelämäprofessori Reetta Kivelä Viikki Fo…
  continue reading
 
Venäjän öljyn- ja kaasuntuotantolaitokset sijaitsevat Siperiassa, noin Etelä-Suomen kokoisella alueella. Siellä tuotetaan puolet Venäjän valtion budjetista. Se, että resurssit ovat keskitetyt, yllyttää myös vallan keskittämiseen, sanoo Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen. Tynkkynen taustoittaa, miten energia ja väkivalta lii…
  continue reading
 
Avaruus näkyy arjessamme joka päivä, sillä esimerkiksi kartta- ja sääsovellukset käyttävät sieltä saatavaa dataa. Avaruuden apajille pyrkivät nyt yhä useammat, ja kaupallisia satelliitteja lähetetään avaruuteen enemmän kuin koskaan. Avaruuden hyödyntämisessä unohtuu usein yksi asia: kestävyys. Avaruusromun määrä kasvaa, ja hajonneet zombie-satellii…
  continue reading
 
Tekoäly on nykyaikana välttämättömyys. Kun eri organisaatiot automatisoivat päätöksentekoa, piilee tekoälyn käyttämisessä kuitenkin riskejä esimerkiksi, jos tekoälyä ohjaava algoritmi on luotu tekemään päätöksiä liian yksipuolisen datan perusteella. Pahimmillaan niin kutsutut tekoälyn vinoumat voivat johtaa yhteiskunnallisiin ongelmiin. Vinoumista …
  continue reading
 
Kesäkuun alussa julkaistun Team Finland -arvioinnin mukaan vienninedistämispalveluista ovat hyötyneet erityisesti pk- ja midcap-yritykset lyhyellä aikavälilllä. Näiden kokoluokkien yritykset ovat saaneet vientinsä vetämään muita yrityksiä nopeammin. Arvioinnin mukaan vienninedistämispalveluilla ei ole kuitenkaan ollut liikevaihdon, arvonlisän ja tu…
  continue reading
 
Vihapuheesta on tullut ongelma, jolla on lukuisia vaikutuksia yksilöihin ja yhteiskuntaan. Miksi verkon foorumeilla ja sosiaalisessa mediassa tuotettava vihapuhe kohdistuu isolta osin naisiin ja millaisia motiiveja vihapuhujilla on? Aiheesta studiossa keskustelevat Jyväskylän yliopiston tutkija ja dosentti Tuija Saresma ja toimittaja Ville Perttula…
  continue reading
 
Venäjän suhde Pohjoismaihin on aaltoillut vuosien varrella, eikä Suomi ei ole ainut naapurimaa, jolla on pitkä ja monimutkainen suhde Venäjään. Suhteet ovat uuden ajan edessä, kun Venäjä aloitti hyökkäyksen Ukrainaan helmikuun lopulla. Hyvä kysymys -podcastin studiossa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyri Lavikainen avaa sitä, miten Venäjä suht…
  continue reading
 
Tämän jakson tein alun perin Instagram-liveksi, mutta halusin julkaista sen myös podcast-jaksona. Jos puhuu vaikeasta kokemuksesta (kuten vaikkapa itse olen puhunut äitihaavasta tai muut esim. seksuaalisesta ahdistelusta), onko kyse uhriutumisesta? Mistä oma tarina eri kokemusten yhteydessä oikein muodostuu? JAKSOSSA MAINITTUANäin hoidat äitihaavaa…
  continue reading
 
Tässä jaksossa jaan kokemukseni äitihaavasta. Äitihaava on vaiettu, mutta monia koskettava aihe. Äitihaava tarkoittaa äidin ja tyttären suhteessa (usein tiedostamatta) periytyviä rajoittavia uskomuksia, joiden vuoksi moni pienentää itseään, väheksyy tarpeitaan ja tuntee jatkuvaa syyllisyyttä, varsinkin jos joskus haluaisi laittaa itsensä etusijalle…
  continue reading
 
Miten uupunut voi sallia itselleen sen, ettei enää pysty samaan kuin ennen – tai samaan kuin toiset? Se ei ole aina helppoa... Pohdintoja mielen päältä. JAKSOSSA MAINITTUAMelko lempeä joogahaaste:https://www.katrisyvarinen.fi/taikaa/melko-lempea-joogahaaste/Kohtaamisia sydämen kanssa:https://www.katrisyvarinen.fi/taikaa/kohtaamisia-sydamen-kanssa/S…
  continue reading
 
Mitä minun tarvitsee kuulla ja muistaa juuri nyt? Että ei tarvitse tietää kaikkea valmiiksi. Että asiat tarvitsevat aikaa kypsyäkseen. Että SITKU ei sittenkään ole parempi kuin NYTKU. Tukea hämmennykseen, epätietoisuuteen ja itsensä kuuntelemiseen. Tulossa: Kasva kirjoittajaksi -etäretriitti pe 15.4. Ilmoittautuminen avautuu lähiaikoina sivuilla ww…
  continue reading
 
Myötätunto ei ole tunne vaan teko, johon osallistuu useampi kuin yksi ihminen. Miksi myötätunto on niin tärkeää yhteisöille, ja miten sitä voi edistää esimerkiksi työpaikoilla? Myötätunto on yhteiskunnan ja demokratian liima, sanoo kasvatustieteiden dosentti Antti Rajala, joka tutkii myötätuntotaitoja ja niiden kehittämistä varhaiskasvatuksessa. Mi…
  continue reading
 
Monipaikkaisuus on ilmiö, josta on puhuttu viime vuosina paljon. Monille se on kuitenkin tarkoittanut lähinnä etätöitä mökillä, sillä tutkimusta asiasta on ollut vähän. Mökki-etätyö on vain yksi osa-alue vivahteikkaasta ilmiöstä, joka kohtelee Suomea hyvin epätasaisesti. Kaupunkien vaikutusalueet laajenevat, jotkut alueet hyötyvät ja jotkut taas ei…
  continue reading
 
Maallistuminen, maailman muuttuminen yksilökeskeisemmäksi ja sosiaalinen media luovat otollisen alustan salaliittoteorioille. Kun yhtälöön lisätään vielä koronapandemian kaltainen globaali poikkeustilanne, joka äkillisesti pani monen asian elämäntavassamme uusiksi, käsillä ovat erityiset edellytykset salaliittoteorioiden leviämiselle. Mitä tarkoitt…
  continue reading
 
Tutkimus- ja kehitystoiminnan tukemisella yritykset pystyvät sekä kehittämään omaa liiketoimintaansa ja kasvamaan yrityksinä, mutta myös jakamaan uutta tietoa ja toimintatapoja laajemmallekin. Miten tukia siis pitäisi kohdentaa mahdollisimman hyödyllisesti? Millaiset verohuojennukset ovat toimivia? Vaihtoehtoja ja tutkimustuloksia puimassa ovat Etl…
  continue reading
 
Ihmiskunnalle antibiootit ovat ihmelääke, ja on vaikea kuvitella elämää ilman niitä: antibiooteilla lääkitään poskiontelon tulehduksia, niitä käytetään leikkauksissa, ja niillä hoidetaan myös tuotantoeläinten sairauksia. Mutta mitä tapahtuu, kun sairauksia aiheuttavat bakteerit tulevat vastustuskykyisiksi antibiooteille? Antibioottiresistenssi on h…
  continue reading
 
Talent Centerin Petri Heinola vieraana Uhmaamossa puhumassa keinoälyavusteisesta rekrytoinnista juuri ennen vuoden vaihdetta. Vieras: Petri Heinola petri.heinola@talentcenter.fi | LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/petri-heinola-9352b042/ Isäntä: Nico Engström nico@uhma.fi | LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/nicoengstrom/ Voit vierailla: Uhm…
  continue reading
 
Elämme pandemioiden kulta-aikaa. Nykyään kolme neljäsosaa uusista infektiotaudeista on zoonooseja, eli eläimestä ihmiseen tarttuvia tauteja. Mikä on muuttunut, ja miksi tutkijat uskovat tahdin vain kiihtyvän? Jos halutaan ymmärtää, mistä pandemiat syntyvät, täytyy ymmärtää, miten ympäristön muutos vaikuttaa luontoon ja eläimiin, sanoo uhkaavien inf…
  continue reading
 
#MeToo ja #BlackLivesMatter ovat esimerkkejä siitä, miten sosiaalisen median liikehdintä voi laajeta somealustojen ulkopuolelle ja muuttaa yhteiskuntaa. Samaan aikaan sosiaalinen media muuttaa myös vaikuttamisen muotoja: visuaalisuudesta on tullut entistä tärkeämpi keino saada oma viesti perille. Jos haluamme ymmärtää, mihin demokratia on menossa, …
  continue reading
 
Luonnon ekosysteemit tarjoavat meille ne palvelut, joita ilman emme voi elää. Ihmisen toimista johtuen luontoa ja lajeja kuitenkin häviää ennennäkemättömällä nopeudella. Mistä muusta kuin yksittäisten lajien häviämisestä luontokadossa on kyse, ja miten voimme hillitä sitä? Konkreettisia keinoja olisivat esimerkiksi valtion luonnontilaisten metsien …
  continue reading
 
Loading …

Pikakäyttöopas