Fobia invalidisoi - mitä sen hoidosta ja tutkimuksesta tiedetään nyt?

Tiedeykkönen

"Tämä ei ole pahinta mitä voi tapahtua", oli valkeakoskelaisen Kaarina Nurmen voimalause, kun hän kamppaili päästäkseen eroon korkeanpaikan kammosta. Pulssi kohosi, kädet hikosivat ja häntä pyörrytti aina, kun hän joutui nousemaan tai laskeutumaan esimerkiksi kauppakeskuksen rappusia. Lyhytterapian ja altistustehtävien avulla Nurmi kuitenkin onnistui voittamaan pelkonsa. Fobian eli voimakkaan, irrationaalisen pelon hoidossa on tärkeää kehittää potilaan valmiutta kohdata pelkoa ja sietää ahdistusta. Kyseessä on ikään kuin väsytystaistelu, jossa mieli pyrkii taivuttelemaan ruumiin pois liiallisesta reagoinnista. Siedättäminen eli altistushoito on yksi tavallisimmista keinoista, ja Suomessa on kokeiltu myös virtuaalitodellisuuden käyttöä, kertoo psykologi-psykoterapeutti Eero-Matti Gummerus. Kun ihminen panikoi, stressihormonijärjestelmä alkaa valmistaa ihmistä kohtaamaan potentiaalisen vaaran. Se, mitä kehossa tapahtuu, ei riipu siitä, onko uhka todellinen. Fobiasta kärsivien elämä kapenee, ja he joutuvat luopumaan monista asioista, jopa haaveistaan. Onneksi useimpien fobioiden hoitaminen on mahdollista, ja tuloksia saavutetaan jopa verrattain nopeasti. Myös fobian tutkimuksessa on viime vuosina edistytty. Fobiat ovat osa ahdistushäiriöiden laajaa kirjoa, ja fobian mekanismeja tutkitaan kansainvälisessä tutkimusprojektissa, jossa on mukana myös suomalaisia. Helsingin yliopiston käyttäytymisgenetiikan professori Iiris Hovatta kertoo, että juuri nyt kiinnostuksen kohteena ovat ahdistukselle ja fobialle altistavien geenivarianttien tutkiminen. Tutkijat selvittävät ahdistuneisuuden syntymistä hermoverkko- ja molekyylitasolla, sekä pelkoa ylläpitäviä mekanismeja. Ohjelman toimittaa Anna-Kaisa Brenner. (Kuva: Dunca Daniel Mihai / Alamy / All Over Press)