Mikä oli talvisodan ihme ja miten syntyi talvisodan henki?

Tiedeykkönen

Talvisota päättyi (tänään tasan 80 vuotta sitten) 13.3.1940 raskaiden taisteluiden jälkeen. Ulkoministeri Väinö Tannerin rauhanehtoja selostanutta radiopuhetta ei kuitenkaan seurannut helpotuksen huokaus vaan kollektiivinen suru. Ehdot järkyttivät ankaruudessaan kansakuntaa, joka eli sodan viimeisiin päiviin asti siinä käsityksessä, että sotamenestys on ollut suomalaisille myönteistä. Suomi oli taistellut 105 päivän ajan ylivoimaista vihollista vastaan ja ollut koko sodan ajan siihen asti ennennäkemättömän kansainvälisen huomion ja myötätunnon kohteena. Talvisodan taisteluiden myötä nousivat esiin ikonisina käsitteinä niin talvisodan henki kuin talvisodan ihmekin. Ne voimistuivat suomalaisuuden suurina tarinoina, kun vielä sodan jälkeenkin maa sai säilyttää laillisen järjestyksensä ja valtiollisen itsenäisyytensä. Itä-Suomen yliopiston sotahistorian dosentti Pasi Tuunainen kertoo minkälaisista tekijöistä rakentui talvisodan ihme, eli pärjääminen taisteluissa Puna-armeijaa vastaan. Sodan kulttuurihistorian tutkija Tuomas Tepora Helsingin yliopistosta puolestaan analysoi talvisodan henkeä ja talvisotaa yleisemmin kansallisen kertomuksemme peruskivenä. Toimittaja Ville Talola. Kuvassa Helsinki 13.3.1940, rauhaa juhlitaan - tosin suruliputuksella. (SA-kuva)