Helsingin Yliopiston julkinen
[search 0]
Download the App!
show episodes
 
Artwork

1
Utelias mieli

Helsingin yliopisto

Unsubscribe
Unsubscribe
Kuukausittain
 
Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, jossa puhutaan vain tärkeistä asioista ja tieteestä tunteella. Jokaisessa jaksossa haastatellaan yliopiston tutkijaa, joka kertoo alansa mielenkiintoisimmasta kysymyksestä juuri nyt. Tämä on podcast kaikille, jotka rakastavat tiedettä. Utelias mieli valittiin Grand One -kilpailun podcast-sarjan finalistiksi vuonna 2024. Sarjan on tuottanut Jaksomedia.
  continue reading
 
Päätä oikein! on podcast sinulle, joka haluat kehittää omaa ja työyhteisösi päätöksentekoa. Kokeneet päätöksentekijät ja asiantuntijat keskustelevat Päivi Heikinheimon kanssa ja antavat vinkkejään kuulijoille. Tervetuloa mukaan!
  continue reading
 
Loading …
show series
 
Ensimmäinen sana, jonka tutkija Tiina Airaksinen aikoinaan oppi kiinaksi, oli ’suhteet’. Sanan painoarvo kertoo verkostojen merkityksestä Kiinassa. Airaksinen on Aasian tutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori, ja hän on tutkinut kiinalaisia identiteettejä ja naisten toimijuutta 1990-luvulta lähtien. Millaisiin verkostoihin naiset esimerkiksi kuuluva…
  continue reading
 
Merkittävä osa maailman eläinlajeista on tieteelle tuntemattomia. Mitä kaikkea vaaditaan siihen, että uusi laji tunnisteaan ja mitä vaikutusta löydöillä on? Väitöskirjatutkija Hanna Rosti tutkii Kenian Taitavuorten sademetsissä yöaktiivisia nisäkkäitä: pikkugalagoja ja puutamaaneja. Millaista näiden harvinaisten lajien tutkiminen on, ja millä eri t…
  continue reading
 
Masennusta on tutkittu paljon, mutta vieläkään ei tarkalleen tiedetä, mistä sairaus johtuu ja millainen hoito auttaa eri ihmisiä. Aivosairauksiin perehtynyt tutkimusjohtaja Matias Palva on kehittänyt tiiminsä kanssa monta vuotta päällisin puolin tavallista videopeliä. Seikkailupeli on kuitenkin tarkoitettu yksilöityväksi masennuksen hoidoksi, jonka…
  continue reading
 
Resilienssillä viitataan kykyyn selviytyä vastoinkäymisistä. Sitä voi verrata immuniteettiin, joka antaa meille suojaa taudinaiheuttajia vastaan. Resilienssi kehittyy jo varhaislapsuudessa, mutta kuinka sitä voi vahvistaa? Varhaiskasvatuksen professori Arniika Kuusisto tutkii, mikä on pienille lapsille tärkeää elämässä. Lapsiin ei usein suhtauduta …
  continue reading
 
Innostus ja huoli tekoälystä ottivat uusia kierroksia, kun ChatGPT avattiin yleiseen käyttöön. Yhtäkkiä käytettävissä oli sovellus, joka antoi koherentteja vastauksia kysymyksiin ja jolle pystyi antamaan tehtäväksi esimerkiksi puheen tai ansioluettelon kirjoittamisen. Mihin kaikkeen suuret kielimallit vielä pystyisivätkään? Tekoäly kutkuttaa mieltä…
  continue reading
 
Hyvinvointivaltiolla on pitkät juuret, mutta lyhyt historia. Mikä oli sattuman rooli siinä, että Suomesta, köyhästä periferiasta, tuli lopulta hyvinvointiyhteiskunta? Helsingin yliopiston sosiaalihistorian professori Sakari Saaritsa tuntee varsinkin hyvinvointivaltion alkuajat ja käyttää tutkimuksessaan muun muassa taloustieteestä tuttuja tilastoll…
  continue reading
 
Kaikki on nykyään internetissä: niin pankkipalvelut, terveystiedot kuin jääkaapitkin. Millaisia kyberriskejä liittyy siihen, että elämän eri osa-alueet digitalisoituvat? Entä kun kyse on yhteiskunnan kriittisestä infrastruktuurista, kuten vedenjakelusta tai sähköverkosta? Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Valtteri Niemi avaa …
  continue reading
 
Syvä meri alkaa sieltä, minne auringonvalo ei yllä, yleensä noin 200 metrin syvyydestä. Kun sinne sukeltaa ja pistää sukellusveneestä valot pois, alkaa ikkunan takana näkyä hohtavia valonpilkahduksia. Tämä maailma on tuttu tutkija Laura Kaikkoselle, joka tutkii ihmisen vaikutusta syvään mereen. Yhteiskunnan sähköistymisen myötä kiinnostus syvänmere…
  continue reading
 
Suomalaiset voi jakaa äänestäjinä karkeasti neljään ryhmään. Mutta kuinka tietoisia päätöksiä teemme äänestyskopissa? Kiinnostus politiikkaa kohtaan on ollut Suomessa kasvussa koko 2000-luvun, ja politiikasta puhutaan enemmän kuin koskaan, sanovat politiikan tutkijat, väitöskirjatutkija Veikko Isotalo ja yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass. Mit…
  continue reading
 
Ihmisen terveyttä ei voi päätellä siitä, minkäkokoinen hän on. Siitä huolimatta lihavuuteen liittyy vahva stigma, jonka mukaan ylipaino tuottaa kaikille samanlaiset terveysriskit ja laihtuminen on kiinni vain itsekurista. Tieto lihomisen mekanismeista ja yksilöllisyydestä on lisääntynyt viime vuosina paljon, sanoo kliinisen metabolian professori Ki…
  continue reading
 
Kvanttitietokoneilta odotetaan suuria. Ne voivat mahdollistaa asioita, joita toistaiseksi on mahdotonta tehdä: merkittävästi nopeampaa lääkekehitystä, salakirjoitusmenetelmien murtamista ja koneoppimisen tehostumisen kautta esimerkiksi huimasti parempia käännösohjelmia. Kvanttitietokoneiden ohjelmointiin on muutamia suuntia, mutta oikeastaan kukaan…
  continue reading
 
Puhtaita identiteettejä ei ole olemassakaan, vaan meissä risteää useita eri tarinoita, joita kerromme itsestämme. Silti jotkut hyväksytään helpommin esimerkiksi suomalaisuuden piiriin kuin toiset, sanoo islamilaisen teologian yliopistolehtori ja teologian dosentti Teemu Pauha. Millaista on muodostaa identiteettiä suomalaisena muslimina, kun ympäris…
  continue reading
 
Ihmisen ajattelun ja käyttäytymisen välillä on kuilu, eivätkä arvot läheskään aina näy toiminnassa: Arvostamme ympäristöä, mutta toimimme ympäristölle ja ilmastolle vahingollisesti. Toisaalta yhteiskunta myös vaikuttaa siihen, millaiset mahdollisuudet meillä on valita ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja. Kun halutaan muuttaa ihmisten käyttäytymistä …
  continue reading
 
Ympäristö, geenit ja sattuma tekevät meistä sen, mitä olemme. Epigenomi on palanen geenien ja ympäristön vaikutusten – esimerkiksi unen määrän, ravinnon laadun tai ilmansaasteille altistumisen – välissä: se on soluissa vaikuttava kerros informaatiota, joka säätelee sitä, miten ihmisen geenit toimivat. Epigenomi on kuin kapellimestari, joka johtaa g…
  continue reading
 
Tapa, jolla tuotamme ruokaa ja syömme, kiihdyttää ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Se ei myöskään takaa, että kaikille riittää tarpeeksi ravitsevaa ruokaa. Meillä on kiire muuttaa maapallon ruokajärjestelmä. Meidän pitäisi länsimaissa ymmärtää, mitä on kohtuullisuus syömisessä, sanoo elintarviketieteilijä, työelämäprofessori Reetta Kivelä Viikki Fo…
  continue reading
 
Venäjän öljyn- ja kaasuntuotantolaitokset sijaitsevat Siperiassa, noin Etelä-Suomen kokoisella alueella. Siellä tuotetaan puolet Venäjän valtion budjetista. Se, että resurssit ovat keskitetyt, yllyttää myös vallan keskittämiseen, sanoo Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen. Tynkkynen taustoittaa, miten energia ja väkivalta lii…
  continue reading
 
Avaruus näkyy arjessamme joka päivä, sillä esimerkiksi kartta- ja sääsovellukset käyttävät sieltä saatavaa dataa. Avaruuden apajille pyrkivät nyt yhä useammat, ja kaupallisia satelliitteja lähetetään avaruuteen enemmän kuin koskaan. Avaruuden hyödyntämisessä unohtuu usein yksi asia: kestävyys. Avaruusromun määrä kasvaa, ja hajonneet zombie-satellii…
  continue reading
 
Myötätunto ei ole tunne vaan teko, johon osallistuu useampi kuin yksi ihminen. Miksi myötätunto on niin tärkeää yhteisöille, ja miten sitä voi edistää esimerkiksi työpaikoilla? Myötätunto on yhteiskunnan ja demokratian liima, sanoo kasvatustieteiden dosentti Antti Rajala, joka tutkii myötätuntotaitoja ja niiden kehittämistä varhaiskasvatuksessa. Mi…
  continue reading
 
Maallistuminen, maailman muuttuminen yksilökeskeisemmäksi ja sosiaalinen media luovat otollisen alustan salaliittoteorioille. Kun yhtälöön lisätään vielä koronapandemian kaltainen globaali poikkeustilanne, joka äkillisesti pani monen asian elämäntavassamme uusiksi, käsillä ovat erityiset edellytykset salaliittoteorioiden leviämiselle. Mitä tarkoitt…
  continue reading
 
Ihmiskunnalle antibiootit ovat ihmelääke, ja on vaikea kuvitella elämää ilman niitä: antibiooteilla lääkitään poskiontelon tulehduksia, niitä käytetään leikkauksissa, ja niillä hoidetaan myös tuotantoeläinten sairauksia. Mutta mitä tapahtuu, kun sairauksia aiheuttavat bakteerit tulevat vastustuskykyisiksi antibiooteille? Antibioottiresistenssi on h…
  continue reading
 
Elämme pandemioiden kulta-aikaa. Nykyään kolme neljäsosaa uusista infektiotaudeista on zoonooseja, eli eläimestä ihmiseen tarttuvia tauteja. Mikä on muuttunut, ja miksi tutkijat uskovat tahdin vain kiihtyvän? Jos halutaan ymmärtää, mistä pandemiat syntyvät, täytyy ymmärtää, miten ympäristön muutos vaikuttaa luontoon ja eläimiin, sanoo uhkaavien inf…
  continue reading
 
#MeToo ja #BlackLivesMatter ovat esimerkkejä siitä, miten sosiaalisen median liikehdintä voi laajeta somealustojen ulkopuolelle ja muuttaa yhteiskuntaa. Samaan aikaan sosiaalinen media muuttaa myös vaikuttamisen muotoja: visuaalisuudesta on tullut entistä tärkeämpi keino saada oma viesti perille. Jos haluamme ymmärtää, mihin demokratia on menossa, …
  continue reading
 
Luonnon ekosysteemit tarjoavat meille ne palvelut, joita ilman emme voi elää. Ihmisen toimista johtuen luontoa ja lajeja kuitenkin häviää ennennäkemättömällä nopeudella. Mistä muusta kuin yksittäisten lajien häviämisestä luontokadossa on kyse, ja miten voimme hillitä sitä? Konkreettisia keinoja olisivat esimerkiksi valtion luonnontilaisten metsien …
  continue reading
 
Suomessa arvostetaan työperäistä maahanmuuttoa, ja esimerkiksi vanhustenhoidossa työvoima on korvaamatonta. Mitä tapahtuu, kun työn tai muiden syiden takia Suomeen siirtolaisina tulleet vanhenevat itse? Etenkin julkispalveluiden digitalisaatio vaikeuttaa kaikkien vanhusten mahdollisuuksia hakea tukea, johon heillä on oikeus, sanoo sosiologian profe…
  continue reading
 
Tiedätkö, mitä dataa sinusta on kerätty ja mihin sitä käytetään? Sanotaan, että elämme datan kultakautta: sitä keräävät niin teknologiayritykset kuin valtiotkin, ja samalla kun datalla tehdään rahaa, sen pohjalta yritetään parantaa ihmisten hyvinvointia. Data on myös tarina meistä, sanoo sosiologi ja DataLit-hankkeen tutkija Aaro Tupasela. Tupasela…
  continue reading
 
Onko hajautus vai keskitys oikea ratkaisu? Miten valittu ratkaisu vaikuttaa strategian toteutumiseen ja organisaation resilienssiin? Mitä kokemuksia on ihmisten osallistamisesta päätöksentekoon? Vaikuttavatko eri kulttuurit päätöksentekoon?Kirjoittanut Päivi
  continue reading
 
Miksi päätösten toteutus on usein niin tehotonta? Onko kyse huonosta suunnittelusta, vastuiden epäselvyydestä vain kenties siitä, että yritämme tehdä liian suuren päätöksen yhdellä kertaa? Esko Hannula kertoo kokemuksiaan ja antaa vinkkejä hyvälle päätösten toteutukselle.Kirjoittanut Päivi
  continue reading
 
Miten saat päätökset toteuttamaan strategiaa ja arvoja eikä viemään organisaatiota sattumanvaraisiin suuntiin? Onko mahdollista delegoida päätöksiä kasvavassa yrityksessä? Onko pelisäännöistä hyötyä? Tästä kertoo Futurice Oy:n Hanno Nevanlinna Päätä oikein! -podcastissa, jota emännöi Päivi Heikinheimo. Tervetuloa kuuntelemaan 20 minuutin tiivis poh…
  continue reading
 
Miten varmistaa, että asiakas ymmärtää mitä olet myymässä? Hyvä vastaus tähän on tuotteistaminen. Miten se tehdään ja mitä päätöksiä se edellyttää? Tästä kertovat Kamon Oy:n Kati Harki ja Monica Jalonen Päätä oikein! -podcastissa, jota emännöi Päivi Heikinheimo. Tervetuloa kuuntelemaan 20 minuutin tiivis pohdinta ja kaikki hyvät vinkit!…
  continue reading
 
Tekoäly on levittäytynyt kaikkialle elämäämme. Käytämme päivittäin laitteita, joiden toiminnan taustalla on tekoäly, ja samalla olemme sen käytön kohteita: tietojamme analysoidaan tekoälyn avulla verotoimistossa ja terveydenhuollossa. Viiden viime vuoden aikana teknologinen muutos on ollut niin nopeaa, että emme ymmärrä, mihin kaikkeen se yhteiskun…
  continue reading
 
Mitä koiran geenit kertovat ihmisen sairauksista? Ihmisen ja koiran geenit ovat 90-prosenttisesti samanlaisia. Sen vuoksi koirien perinnöllisten sairauksien tutkimus auttaa selvittämään myös ihmisten sairauksia. Molekyyligenetiikan professori Hannes Lohen tutkimusaineisto on maailman todennäköisesti suurin koirien biopankki, jossa on 80 000 näytett…
  continue reading
 
Ilmastonmuutos on monimutkainen ongelma, ja sen hillitseminen vaatii elämäntavan muuttamista kestävämmäksi. Mikä estää ihmisiä tekemästä muutoksia? Annukka Vainio on sosiaalipsykologi, joka tutkii kestävää käyttäytymismuutosta. Hänen mielestään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kannattaisi pyrkiä samankaltaiseen selkeään roolijakoon ja viestintään …
  continue reading
 
Tuomas Heikkilä tutkii ihmisten syvimpiä toiveita ja suurimpia pelkoja, ja siksi hänen tieteenalansa kirkkohistoria on aina ajankohtaista. Mikään tieteenala ei pysty yksin ratkaisemaan koronaviruspandemian, ilmastonmuutoksen tai ihmisten välisten konfliktien kaltaisia suuria ongelmia. Historian näkökulma on tärkeä, sillä voimme rakentaa kuvaa tulev…
  continue reading
 
Elämme uuden unikulttuurin aikaa: mittaamme unen laatua, luemme uusimmasta unitutkimuksesta ja osaamme olla huolissamme siitä, että nukumme liian vähän. Siihen nähden, kuinka paljon unesta nykyään puhutaan, tiedämme siitä kuitenkin vähän. Uni auttaa meitä oppimaan uutta mutta myös poisoppimaan vanhasta. Kehitys- ja kliinisen psykologian professori,…
  continue reading
 
Kukaan ei puhu kokonaista kieltä, ja jo pienikin kielen osaaminen on kielitaitoa, sanoo sosiolingvisti Heini Lehtonen. Se, jolla on valtaa, voi sanella, mitä kieltä käytetään. Samalla joidenkin kielitaito jää piiloon. Seuraukset näkyvät esimerkiksi monikielisten oppilaiden arjessa suomalaisissa kouluissa. Lehtonen kehottaa myös miettimään, mitä kai…
  continue reading
 
Työ valuu huomaamatta vapaa-ajalle. Samaan aikaan, kun moni vilkaisee sähköpostit työajan ulkopuolella, työelämään liittyy myös entistä enemmän identiteettikysymyksiä. Akatemiatutkija Mira Karjalainen tutkii tietotyön muuttumista. Tässä Helsingin yliopiston Utelias mieli -podcastin jaksossa hän puhuu siitä, millä tavoilla ihmisen mahdollisuudet raj…
  continue reading
 
Missäpäin Suomea on viimeksi purkautunut tulivuori? Mistä tiedämme, mitä maapallon sisuksissa on, vaikka emme ole koskaan päässeet tekemään siellä mittauksia? Maapallo on 4,5 miljardia vuotta vanha, ja sen sisällä on yhä paljon ihmiselle tuntematonta. Tässä Utelias mieli -podcastin jaksossa geologi Jussi Heinonen kertoo, millä tavoin maapallon sisu…
  continue reading
 
Monet asiat ovat muuttuneet digitaalisessa maailmassa matematiikaksi. Teollisuusmatematiikka tuottaa hyötyä ja ratkaisuja loppukäyttäjälle. Sen avulla saadaan vastauksia muun muassa ihmisen biologiasta, geologiasta ja universumista. Tässä Uteliaan mielen jaksossa teollisuusmatematiikan professori Samuli Siltanen avaa esimerkiksi käänteisiä eli inve…
  continue reading
 
Ihmisellä on tarve näyttäytyä itselleen ja toisille moraalisena yksilönä, joka erottaa oikean väärästä ja toimii yhteisesti hyväksyttyjen arvojen mukaan. Samaan aikaan käytämme hyviä tekojamme oikeutuksena myös pahoihin tai ristiriitaisiin tekoihin. Miksi ihminen esimerkiksi saattaa arkisilla teoillaan tukea vähäosaista mutta samaan aikaan äänestää…
  continue reading
 
Suomessa koulutus on kansainvälisesti katsottuna tasa-arvoista, ja muodollisesti lähes kuka tahansa voi hakea mihin tahansa koulutukseen. Todellisuudessa ihmisten koulutusvalintoja rajaavat monet taloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja alueelliset seikat. Kasvatustieteen apulaisprofessori Sonja Kosunen tutkii, ketkä osallistuvat yliopistojen pä…
  continue reading
 
Luonnon monimuotoisuus suojelee toisaalta metsiä ja toisaalta ilmastoa. Meteorologian professori Timo Vesala kertoo, miksi veden ja hiilen yhteispeliä on niin tärkeää ymmärtää ja miten paljon puhutut hiilinielut käytännössä toimivat. Entä mitä yhteistä on ison tutkimusprojektin pyörittämisellä ja elokuvan tekemisellä? Helsingin yliopiston podcastis…
  continue reading
 
Kuinka älykästä tekoäly oikeastaan on? Miten ihmisen taipumus inhimillistää elottomia asioita on vaikuttanut mielikuviimme tekoälystä? Tietokoneohjelmat voittavat ihmisen shakissa ja Go-pelissä, mutta tutkija Petri Myllymäen mukaan tekoälyä on turha pelätä. Professori ja Tietotekniikan tutkimuslaitoksen johtaja ei oikeastaan välittäisi puhua tekoäl…
  continue reading
 
Laitetaanko nuoret päättämään omasta terveydestään liian varhain? Miten suomalainen terveydenhuolto vastaisi paremmin nuorten tarpeisiin? 80 prosentilla suomalaisista nuorista on asiat paremmin kuin koskaan aikaisemmin – mutta 20 prosenttia nuorista voi huonommin kuin parikymmentä vuotta sitten. Nuorten terveydenhuolto pitäisi uudistaa, ja yksi muu…
  continue reading
 
Loading …

Pikakäyttöopas