show episodes
 
Podcast-ohjelmaa solujen ja niissä olevien proteiinien ihmeelliseen maailmaan. Solubilsan kurssi toimii johdantona ja kertauksena yliopistotasoiselle peruskurssille ja tarjoaa samalla mahdollisuuden syventävää biologian lukio-oppimäärässä opittuja tietoja. Kehitysbilsan kurssi auttaa kertaamaan yksilönkehityksen vaiheita ja toimii johdantona aineopintojen tasoiselle yliopistokurssille. Uutena sarjana syksyllä 2018 alkaa solubiologian historia, jossa aiheeseen liittyvää tutkimusta käsitellään ...
 
Tähtitaivas nyt on syys-huhtikuun alussa ilmestyvä Tähtitieteellinen yhdistys Ursan podcast, jossa tutustutaan alkaneen kuukauden tähtitaivaan tapahtumiin. Erikoisjaksoissa käsitellään kesän taivastapahtumia sekä yksittäisiä kiinnostavia taivaanilmiöitä. Asiantuntijana toimii professori Markku Poutanen ja erikoisjaksoissa kuullaan myös muita taivaan tuntijoita. Heitä haastattelee Ursan tiedottaja Anne Liljeström. Äänikäsittely Tomi Taskinen (www.audiotohtori.fi).
 
Loading …
show series
 
Maaliskuu 2021. Valon määrä lisääntyy kevään edetessä, mutta mitä kaikkea säteilyä Auringosta oikein tulee? Millaisia tähtijoukkoja ovat Plejadit ja Hyadit? Miksi nyt on planeettarintamalla niin ankeaa? Entä miksi puolikuu näyttää joskus osoittavan Auringosta vähän sivuun? Professori Markku Poutasta jututtaa Ursan tiedottaja Anne Liljeström, ja jak…
 
Miltä näyttävät suomalaisten terveydenhuollon tietojärjestelmät tietoturvan puitteissa ja millä niistä saisi turvallisempia? Miten estetään potilastietojen vuodot? Julkisuudessa on puhuttu muun muassa terveydenhuollon tietojärjestelmien A- ja B-luokituksista, ja B-luokan poistumisesta kokonaan. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Tällä kertaa Aatoksi…
 
Valitettavasti yksilönkehityksessä ei aina käy kuten Strömsössä vaan melko suuri osa kehittymään lähtevistä alkioista kuolee ennen syntymää. Merkittävin tekijä tälle on kromosomistomutaatiot eli kromosomien väärä määrä hedelmöittyväsäs munasolussa. Mutaatiot voivat myös aiheuttaa monia kehityshäiriöitä.…
 
Helmikuu 2021. Sata vuotta täyttävä Ursa kutsuu kaikki osallistumaan Bongaa 100 -haasteeseen. Helmikuun talvitaivaalla koreilevat talven kirkkaat tähtikuviot. Mars näkyy iltataivaalla. Helmikuussa on hyvä havaita myös Kuuta, joka näkyy talvisin korkealla taivaalla. Professori Markku Poutasta jututtaa Ursan tiedottaja Anne Liljeström, ja jakson on ä…
 
Vaikka siittiöitä eritetään runsaasti, ei niistä välttämättä yksikään hedelmöitä munasolua. Hedelmöittymistä estää monet vaiheet, jotka karsivat paitsi toimintakyvyttömiä siittiöitä, myös valitsevat siitiöiden välillä. Seurauksena on, että hedelmällisyyden ongelmat voivat johtua rakenteellisten ongelmien lisäksi naisen elimistön vastustaessa kyseis…
 
Neljännen kauden avausjaksossa käsitellään IT-alan kesätöitä ja kesätyön merkitystä opiskelijalle. Jaksossa esiintyvät Atostekin tutut äänet Markku Haukijärvi ja Risto Pitkänen, sekä HR-asiantuntija Annamari Lehtinen. Miten IT-alan kesätöiden kävi koronavuonna? Kuinka oman alan kesätöihin pääsee? Jakson lopussa kesän 2020 kesätyöntekijät Yvonne Tol…
 
Yksilönkehityksemme on vain osittain geeneissä olevien ohjeiden määräämää, jolloin kehomme pystyy sopeutumaan erilaisiin ympäristöolosuhteisiin. Tätä kutsutaan fenotyyppiseksi joustavuudeksi ja se ilmenee meissä ihmisissäkin monella tavalla.Kirjoittanut Solu ja molekyylibiologian perusteet
 
Vuonna 2021 aloitan muiden yliopistolla opettavien ohjaamisen verkko- ja monimuotodedagogiikan haltuun ottamiseksi. Tämä ei vaikuta normaaliin opetustyöhöni eikä edes näiden podcastien tuottamiseen, joissa ensi kevään jaksot ovat jo suunnittelun alla.Kirjoittanut Solu ja molekyylibiologian perusteet
 
Tammikuu 2021. Ursan juhlavuoden potkaisee käyntiin kvadrantidien tähdenlentoparvi, johon liittyy tähdistö, jota ei enää ole. Planeetoista näkyvät Mars ja Merkurius, ja kaamos päättyy pohjoisimmassakin Lapissa. Miksi suomalaiset ovat niin innokkaita tähtiharrastajia? Professori Markku Poutasta jututtaa Ursan tiedottaja Anne Liljeström, ja jakson on…
 
Sukupuolen määräytymistä pidetään itsestään selvyytenä, millä myös perustellaan syrjivää kohtelua. Kuitenkin sukupuolikromosomien roolia ei ole tunnettu kuin reilut sata vuotta ja biologinenkaan sukupuolen määräytyminen on kovin yksinkertaisesti pelkkien X ja Y kromosomien perusteella.Kirjoittanut Solu ja molekyylibiologian perusteet
 
Jalat ja kädet ovat rakenteita, jotka näkyvät jo varhain esim. ultraäänitutkimuksissa. Lisäksi huomaamme helposti niissä olevia yksilöllisiä eroja. Niiden kehittymisen tarkastelu saa meidät myös ymmärtämään gastrulaatiossa kehittyvän mesodermin kehittymisen.Kirjoittanut Solu ja molekyylibiologian perusteet
 
Areiopagin podcastin tuoreimmassa jaksossa Lari Launonen ja Ilmari Hirvonen keskustelevat siitä, missä määrin kristilliset uskomukset voivat olla perususkomuksia. Ja lisäksi jättiläisjänisten teologiasta. Kuuntele uusin jakso alta ja tilaa podcast myös iTunesista tai kuuntele Spotifyssa, Stitcheristä tai Internet Archivesta. Jos pidit lukemastasi, …
 
Joulukuu 2020. Mars hallitsee yhä iltataivasta, ja kirkas Venus on katoamassa aamutaivaalta Auringon loisteeseen. Jupiter ja Saturnus lähestyvät taivaalla ja ovat talvipäivänseisauksen aikaan 21.12. vain kuuden kaariminuutin päässä toisistaan. Geminidien tähdenlentoja katsellaan 14.12. tienoilla. Professori Markku Poutasta jututtaa Ursan tiedottaja…
 
Yksilönkehityksesä solut järjestäytyvät tarttuessaan toisiinsa liima-aineilla. Tämä yhdessä säätelytekijöiden aiheuttaman ohjauksen kanssa mahdollistaa solukerrosten suuren vyöryn gastrulaatio nimisessä tapahtumassa, jossa kehittyy kolme solukerrosta: ektodermi, mesodermi ja endodermi.Kirjoittanut Solu ja molekyylibiologian perusteet
 
Koostumme soluista, jotka ovat erilaistuneet. Tällöin lihassoluissa on proteiineja, joita tarvitaan supistumiseen ja sen säätelyyn, kun taas maksasoluissa on monia molekyylien muokkaamiseen tarvittavia entsyymejä.Erilaistuminen tapahtuu yksilönkehityksen aikana säätelemällä DNA:ssa olevia säätelyalueita, pakkaamalla DNA:ta tiukemmin histoneiden ymp…
 
Solujen erilaistuminen ja siihen liittyvä signalointi on oleellista yksilönkehitykselle. Tätä tarkastellaan podcast sarjan kehitysbiologiaa tarkastelevissa jaksoissa. jaksot julkaistaan osana Digicampuksella avoinna olevaa UEF: Kehitysbiologia Mooc-kurssia.Kirjoittanut Solu ja molekyylibiologian perusteet
 
Marraskuu 2020. Taivaan valojen seassa seikkailee ihmisperäisiä pisteitä. Millainen on avaruusromutilanne, ja miten uudet kaupalliset nanosatelliittiarmadat vaikuttavat taivaan katseluun? Maan pohjoisissa osissa alkaa kaamos – miksi? – ja Utsjoella näkyy hailakka kuunpimennys. Merkuriuskin kipaisee taivaalla. Professori Markku Poutasta jututtaa Urs…
 
Onko se dogmatiikka tosi dogmaattista? Onko akateeminen dogmatiikka uskonnonharjoitusta veronmaksajien rahoilla? Aku Visala ja Olli-Pekka Vainio keskustelevat Vainion uudesta kirjasta Ääriviivoja, jossa luodataan dogmatiikan luonnetta ja kristillisen opin keskeisiä kohtia. Kuuntele uusin jakso alta ja tilaa podcast myös iTunesista tai kuuntele Spot…
 
Lokakuu 2020. Lokakuussa etsitään taivaalta Pohjantähti, katsotaan taivaalla kahta täysikuuta, bongataan Maan ulkoisen elämän kannalta kiinnostavat Venus ja Mars, tähyillään orionidien tähdenlentoparvea sekä toivotetaan Aurinko tervetulleeksi uudelle magneettiselle jaksolleen. Professori Markku Poutasta jututtaa Ursan tiedottaja Anne Liljeström, ja…
 
Hermosolun toiminnalle ei riitä, että aktiopotentiaali etenee aksonia pitkin. Solun on myös viestittävä toisille soluille, että aktiopotentiaali on päässyt aksonin päähän saakka.Jaksossa tutustutaan synapsien kemialliseen ja sähköiseen säätelyyn ja hermosolujen toimintaan yhdessä kuuloaistin yhteydessä.…
 
Aivojen toiminnan ymmärtäminen on mahdollista vain ymmärtämällä yksittäisiä hermosoluja ja tämä puolestaan ei onnistu ilman käsitystä sähköfysiologian perusteista.Jaksossa tutustutaan aksonin ja yksittäisten ionikanavien toimintaan ja niiden löytymiseen liittyneisiin tutkimuksiin.Kirjoittanut Solu ja molekyylibiologian perusteet
 
Jos kerran otamme ravintoa, jonka avulla pystymme liikkumaan ja muokkaamaan biomolekyylejä, on meidän myös jotain tehtävä muodostuvalle typpijätteelle. Kuitenkin munuaista tarvitaan urean lisäksi myös moneen muuhun tehtävään - vaikka sen merkityksen usein muistaakin vasta munuaisen toimintahäiriöiden sattuessa.…
 
Ruoansulatus on fysiologian aiheista perinteisesti helpoimpia ja sitä käydään läpi moneen otteeseen eri oppiasteilla.Kuitenkin ajattelemalla ravintoaineiden hajotusta ja imeytymistä yksittäisen solun toiminnan kannalta, huomataan, että jo pelkkä syljen eritys vaatii pientä osmoosiin ja avustettuun diffuusioon liittyvää aivojumppaa.…
 
Syyskuu 2020. Pimeät yöt palaavat koko maahan. Mistä aloittaa taivaan tarkkailu, jos ei ole sitä ikinä tehnyt? Miten löytyvät yötaivaan paljain silmin näkyvät galaksit? Mitä kuuluu Auringon magneettikentälle, ja mitä se merkitsee revontulien näkymiselle eteläisessä Suomessa? Professori Markku Poutasta jututtaa Ursan tiedottaja Anne Liljeström, ja j…
 
Happi on ravinnon lisäksi välttämätöntä solujen tehokkaalle toiminnalle. Tätä varten verenkierto yhdistyy keuhkoihin, joissa kaasuja vaihdetaan ympäristön ja eläimet välillä.Näidenkin havaintojen vuoksi on useampi koe-eläin ja muutama tieteentekijäkin menettänyt henkensä.Kirjoittanut Solu ja molekyylibiologian perusteet
 
Jotta solut saavat raaka-aineita energiantuotantoaan varten, on useimmilla eläimillä tehokas tapa siirtää ravintoaineita ja kaasuja ympäri elimistöä. Tästä esimerkkinä ihmisen suljettu verenkierto, jonka toiminnan ymmärtäminen ei 500 vuotta sitten ollut ihan turvallisimpia harrasteita.Kirjoittanut Solu ja molekyylibiologian perusteet
 
Solut tarvitsevat kaiken aikaa energiaa pystyäkseen toimimaan. Saamme sitä tarjottua niille joko syömällä ravintoa tai käyttämällä kehomme ravintovarastoja energiantuotannossa.Kuitenkin ravinto voi aiheuttaa meille terveyshaittoja, mikäli sen kulutus ja saanti eivät ole tasapainossa.Kirjoittanut Solu ja molekyylibiologian perusteet
 
Koska koostumme useista erilaisista soluista, jotka muodostavat erikoistuneita kudoksia ja elimiä, on solujen välinen kommunikaatio välttämätöntä. Tähän tarvitaan kemiallista säätelyä, josta tutuimpia ovat hormonien ja hermovälittäjäaineiden vaikutukset.Solutasolla tarkasteltuna viestimolekyylin tyypillä tai edes sillä, mitä solunsisäistä signaalir…
 
Fysiologiset toiminnot perustuvat elimiin, jotka koostuvat kudoksista. Siten kudokset ja niissä olevat solut muodostavat näytelmän kulissit, joissa ruumiintoimintomme pystyvät tapahtumaan.Näihin kulisseihin voidaan tutustua tarkastelemalla mikroskooppisia preparaatteja.Kirjoittanut Solu ja molekyylibiologian perusteet
 
Tähdenlennot. Mitä tarkalleen ottaen ovat tähdenlennot eli meteorit? Mikä aiheuttaa vuosittain toistuvat tähdenlentoparvet? Tässä Tähtitaivas nyt -podcastin erikoisjaksossa keskitytään tähdenlentoihin, erityisesti tähdenlentoparviin, ja lopuksi puhutaan erityisesti perseidien tähdenlentoparvesta, ja vielä aivan erityisesti vuonna 2020. Asiantuntija…
 
Vuonna 2020 aloitetaan Solu ja molekyylibiologian perusteet podcast-ohjelmassa eläinfysiologiaa käsittelevä sarja. Sarja on luotu tukimateriaaliksi Digicampus-alustalta löytyvälle avoimelle UEF Eläinfysiologia ja histologia 5 op:n kurssille.Uskomme kuitenkin, että varsinkin solutasolla tarkasteltua fysiologian periaatteet eivät oleellisesti eroa so…
 
Molekyylibiologian menetelmien käytöstä saa parhaiten käsityksen esimerkkien valossa. Selvitin 15 vuotta sitten mysteerin tutkiessani periytyvää sydänsairautta. Lopulta tiesimme tarkkaan, miksi perheenjäsenten sydän ei kestä. Kuitenkaan emme pystyneet heitä auttamaan.Kirjoittanut Solu ja molekyylibiologian perusteet
 
Molekyylibiologian menetelmät ovat lisänneett ymmärrystämme esilaisten sairauksien mekanismeista.Sairauksen molekyylibiologiasta keskustelevat Yliopistotutkija Jaakko pohjoismäki ja HY:n molekyylilääketieteen apulaisprofessori Henna TyynismaaKirjoittanut Solu ja molekyylibiologian perusteet
 
98 % perimästämme ei koodaa proteiineja. Kuitenkaan kyse ei ole mistään haaskauksesta vaan tarvitsemme suuren määrän DNA:ta, jotta voimme säädellä, mitä geenejä luetaan ja mitä proteiineja tuotetaan missäkin solussa.Aiheesta keskustellaan yliopistotutkijan Jaakko Pohjoismäen kanssa.Kirjoittanut Solu ja molekyylibiologian perusteet
 
Elämä perustuu paitsi erilaisiin hiiliyhdisteisiin myös geneettiseen koodiin ja sen yksinkertaiseen ominaisuuteen, jossa tietyt emäksen ovat aina vastakkain. Ei siis ihme, että DNA:n rakenne on tunnetuin biomolekyyli. DNA:n kopiointi on soluillemme välttämätöntä, minkä lisäksi emme voi käsittää esimerkiksi geenien aktiivisuutta ymmärtämättä DNA:n r…
 
Solu- molekyylibiologian podcast-ohjelma alkoivat syyskuussa 2015, minkä jälkeen ne ovat löytäneet vähitellen laajan joukon aktiivisia kuuntelijoita. Kuunteluiden yhteismäärä lähestyy jo 30 tuhatta. Miten ohjelmasarja sai alkunsa ja miten se on kehittynyt 5 vuoden aikana? Millaiset ohjelmat ovat olleet suosittuja ja mitä sinä haluaisit ohjelmasarja…
 
Uudessa Aatoksia ohjelmistobisneksestä -podcastissa pohditaan, miten poikkeusolot ovat vaikuttaneet ohjelmistobisnekseen. Markku Haukijärvi ja Risto Pitkänen pohtivat uusimmassa Atostekin podcast-jaksossa sitä, miten IT-bisnes on muuttunut COVID-19 -pandemian myötä ja etätyöstä on tullut uusi normaali. Kun maaliskuussa Suomi siirtyi etätöihin, vink…
 
Ruskon ja hämärän värit. Kesä on erinomaista aikaa nauttia erilaisista kultaisista, leimuavan punaista, purppuraisista ja syvän sinisistä sävyistä, joita taivas tarjoaa. Tämä Tähtitaivas nyt -podcastin erikoisjakso käsittelee auringonlaskujen ja -nousujen tiimoilla havaittavia ruskoilmiöitä sekä ruskojen väliin jäävää hämärän aikaa. Oppaana matkall…
 
Biokemialliset reaktiot tapahtuvat termodynamiikan pääsääntöjen ohjaamina, jolloin pystymme uskottavasti erottamaan mahdolliset ja mahdottomat reaktiot toisistaan. Biomolekyylien reaktiohin vaikuttavat kuitenkin yleensä entsyymit, jotka helpottavat reaktion etenemistä fysiologisissa oloissa.Kirjoittanut Solu ja molekyylibiologian perusteet
 
Mitä vaikutuksia eristäytyneisyydellä on ollut nyt, kun rajoituksia aletaan purkaa? Minkälainen olento ihminen oikeastaan on ja miten eristys on valaissut tätä? Lari Launonen ja Aku Visala pohtivat eristystä, etäihmissuhteita ja koronaa Areiopagin podcastin tuoreimmassa jaksossa. Kuuntele uusin jakso alta ja tilaa podcast myös iTunesista tai kuunte…
 
Biologiset makromolekyylit koostuvat vain muutamasta atomista, mutta ne koostavat mitä mielikuvituksellisimpia toiminnallisia rakenteita esim. proteiineina. Mihin sokereiden ja proteiinien rakenteiden vaihtelu perustuu ja miten proteiinit laskostuvat toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi?Kirjoittanut Solu ja molekyylibiologian perusteet
 
Loading …

Pikakäyttöopas

Tekijänoikeudet 2021 | Sivukartta | Tietosuojakäytäntö | Käyttöehdot
Google login Twitter login Classic login