show episodes
 
Kertomuksia maailmankaikkeuden ääristä ihmiskehon syövereihin. Toimittajina Pirjo Koskinen, Leena Mattila, Teija Peltoniemi ja Riikka Suikkari. Ohjelmaa avustavat tiedetoimittajat Mari Heikkilä, Sisko Loikkanen ja Jari Mäkinen. Yle Radio 1 tiistaisin ja perjantaisin klo 12.10. Tuottajana Maija Kaipainen.
  continue reading
 
Tiedettä Tunteella podcast pyrkii tarjoamaan ajantasaista ja tutkimukseen perustuvaa faktatietoa lääketieteestä ja suomalaisesta terveydenhuoltojärjestelmästä. Kotimaisten huippuammattilaisten siivittämä sarja tuo esiin merkittäviä suomalaisia tutkijoita ja terveydenhuoltojärjestelmämme muita ammattilaisia. Podcast-sarjan juontajana toimii syöpätutkija, dosentti Sauli Vuoti. Podcastin ovat mahdollistaneet Jyväskylän Yliopisto, ja jaksokohtaiset sponsorit.
  continue reading
 
Tieteen verkkojulkaisu AntroBlogin oma podcast kommentoi elämää ja yhteiskuntaa antropologisesta näkökulmasta. Radio Antrosta löydät artikkelimme kuunneltavassa muodossa. Radio Antron taajuudella julkaistaan myös Suomen Antropologisen Seuran omaa podcast-sarjaa, Antropodia, joka käsittelee ajankohtaisia ja ajattomia antropologisia aiheita, kuten tuoreita tutkimuksia, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ilmiöitä, opetusta ja työelämää. Ohjelmaa julkaistaan yhteistyössä Voiman (https://voima.fi/ ...
  continue reading
 
U
Utelias mieli

1
Utelias mieli

Helsingin yliopisto

Unsubscribe
Unsubscribe
Kuukausittain
 
Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, jossa puhutaan vain tärkeistä asioista ja tieteestä tunteella. Jokaisessa jaksossa haastatellaan yliopiston tutkijaa, joka kertoo alansa mielenkiintoisimmasta kysymyksestä juuri nyt. Tämä on podcast kaikille, jotka rakastavat tiedettä. Sarjan on tuottanut Jaksomedia.
  continue reading
 
Loading …
show series
 
Tässä jaksossa vieraana on Länsi-Pohja Mehiläisen syöpätautien ylilääkäri, Jaana Kaleva-Kerola. Jaksossa keskustellaan syöpäpotilaiden kokonaisvaltaisesta hoidosta, potilaskohtaamisen merkityksestä, psykososiaalisen tuen keinoista, vuorovaikutustaidoista ja siitä mitä on erinomainen ja yksilöllinen syövänhoito potilaan kannalta. Mukana myös tuttuun…
  continue reading
 
Onko ihminen lajina tuomittu eriarvoisuuteen? Luonnehtivatko hallitsijavalta, väkivallan monopoli ja byrokratia valtioita olennaisella tavalla? Antropologi David Graeberin ja arkeologi David Wengrow'n Alussa oli... Ihmiskunnan uusi historia -teos kritisoi lukuisia ihmiskuntaan ja sen historiaan liittyviä puhetapoja ja itsestäänselvyyksiä. Teos näyt…
  continue reading
 
Mosambikilainen räpartisti Azagaia (6.5.1984–9.3.2023) kuoli maaliskuussa kotonaan Maputossa. Vasta 38-vuotias, erityisesti nuorempien sukupolvien rakastama, Azagaia oli maan tunnetuin räppäri, jota kuunneltiin kaikissa Portugalin entisissä siirtomaissa erityisesti Afrikassa, mutta myös Portugalissa, Brasiliassa ja muualla maailmassa. Hän oli korru…
  continue reading
 
This text was written in Helsinki in the Unioninkatu University meeting room in October 2022, as part of a flash ethnography project. At the time, I was writing a manuscript on multinational engineers based on fieldwork I completed in Israel, where my partner, Teddy, still works as a Chinese engineer at a local hydropower plant. This story came to …
  continue reading
 
Matti Eräsaari on kiinnostunut ajasta, arvosta, mittaamisesta ja muukalaisista. Millainen polku vei hänet antropologiaan, kenttätöihin Fidžille ja lopulta EU-hankkeen johtajaksi tutkimaan arvoa? Mitä on onnellisuus Tyynellämerellä tai Suomessa? Miksi Eräsaaren mielestä antropologian idea kiteytyy ruuassa?…
  continue reading
 
Miten ulkomaalaishallinto ‘muukalaistaa’ myös siirtolaisen suomalaiset perheenjäsenet prosessissamaahanmuutosta kansalaisuuteen? Tutkija Mervi Leppäkorpi havainnollistaa tätä autoetnografisellakuvailulla kumppaninsa kansalaisuuspäätöstä seuranneen vuorokauden kokemuksista. Hän kuvaa,miten rajoittavat käytännöt vaikuttavat koko perheen arjessa.…
  continue reading
 
Työn yksikkö on tunti ja hinnan yksikkö on euro. Mutta miten yhteisöllisyys, hengenpelastus tai onnellisuus muutetaan numeroiksi? Kysymys kuulostaa hölmöltä, koska emme ole tottuneet ajattelemaan sitä yhteensovittavaa tehtävää, joka mittayksiköillä on puhtaiden numeroiden ja ihmisten asuttaman maailman välissä. Mitattavuus samanaikaisesti sekä yksi…
  continue reading
 
This text was written in Helsinki as part of the flash ethnography series. Struggling to pull together the last chapters of my book, “China’s Return to the Village”, this piece came to mind in my effort to dismantle a writer’s block that has developed over the years. This block carries a sort of gender bias, making it difficult to narrate the close…
  continue reading
 
Miltä tuntuu olla osa yliopistoa Suomessa? Millaisia tunteita rationaalisina hallintavälineinä näyttäytyvät tutkimusstrategiat herättävät? Kenen valta ja arvot nyky-yliopistossa painavat? Tässä jaksossa dosentti Tiina Suopajärvi ja tutkijatohtori Johanna Hokka keskustelevat tutkimusprojektistaan "Akateemisten affektien etnografia", ja valaisevat, m…
  continue reading
 
Miten hyvinvointialueet ja niiden aloitus vaikuttavat keskussairaaloiden toimintoihin? Mikä on Jyväskylän Sairaala Nova? Mikä rooli tutkimuksella ja tieteellä on keskussairaalassa? Mikä on maantieteellisten haasteiden vaikutus terveydenhuoltoon Suomessa? Jakson vieraana Keski-Suomen hyvinvointialueen sairaalapalvelujen vastuualuejohtaja, Itä-Suomen…
  continue reading
 
Suomalaiset voi jakaa äänestäjinä karkeasti neljään ryhmään. Mutta kuinka tietoisia päätöksiä teemme äänestyskopissa? Kiinnostus politiikkaa kohtaan on ollut Suomessa kasvussa koko 2000-luvun, ja politiikasta puhutaan enemmän kuin koskaan, sanovat politiikan tutkijat, väitöskirjatutkija Veikko Isotalo ja yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass. Mit…
  continue reading
 
Tunteiden kokeminen ilosta suruun ja häpeästä ärtymykseen yhdistävät ihmisiä. Mutta millaisia kulttuurieroja on tunteissa? Entä miksi ihmisiä kokevat niin paljon ärtymystä arjessaan? Onko turhaltakin vaikuttavalle ärsyyntymiselle hyvä syy?Jaksossa antropologian professori Anni Kajanus kertoo tekemästään ärtymystutkimuksesta ja siitä, mihin antropol…
  continue reading
 
Seksuaalisuus on keskeinen elämän osa-alue, ja tasavertaisen seksuaalikasvatuksen saaminen on kaikkien oikeus. Antropologia tarjoaa välineitä seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolten moninaisuuden ymmärtämiseen sekä vallitsevien normien haastamiseen, jotta seksuaalikasvatus täyttäisi yhdenvertaisen kohtelun vaatimukset koulujen opetussuunnitelmas…
  continue reading
 
Yksityisen terveydenhuollon rooli Suomessa on ollut vahvassa kasvussa viime vuosina. Miten yksityinen terveydenhuolto toimii, missä se voi olla edistämässä kansanterveyttä ja miten se voi edesauttaa toimivaa tutkimusinfrastuktuuria. Entä miten hyvinvointialueet ja yksityinen terveydenhuolto liittyvät toisiinsa - nyt ja tulevaisuudessa? Jakson viera…
  continue reading
 
Terveyskeskuslääkäri, psykoterapeutti Valentina Oroza tekee työtä pakolaistaustaisten potilaiden sairauksien ja traumojen kanssa Helsingin Kalasataman Pako-tiimissä. Tässä Antropodin jaksossa Kaisa Nissi keskustelee Valentina Orozan kanssa siitä, miten kulttuuri ja erilaiset taustat vaikuttavat terveyteen, hoidon toteutumiseen ja ylipäänsä lääkärin…
  continue reading
 
This text was written around six months after finishing ethnographic fieldwork at an after-school club in Helsinki. I was working on a journal article based on my fieldwork data and spending a lot of time thinking about how the children in the study interacted with each other and the world around them. Overall, my fieldwork experience was wonderful…
  continue reading
 
Rintasyöpä on yksi yleisimmistä syövistä maailmassa ja siihen sairastuu joka vuosi noin 5000 suomalaista. Jaksossa vieraana on Rintasyöpäyhdistys Europadonna Finland Ry:n toiminnanjohtaja Anu Niemi. Jaksossa keskustelemme siitä mitä potilasyhdistys tekee, mikä on rintasyövän hoidon status Suomessa, ja miten voisimme kehittää suomalaisten potilaiden…
  continue reading
 
Ratkaisuja kiihtyvään ilmastokriisiin etsitään kuumeisesti kansainvälisillä ilmastopolitiikan areenoilla. Ilmastoneuvottelujen teknistyvä eetos kätkee alleen kulttuurisia ja eettisiä valintoja siitä, millaisin keinoin kriisiä vältetään ja kenen piikkiin lasku laitetaan. Voisiko vaunuongelmana tunnettu eettinen ajatuskoe antaa eväitä kriittisten tul…
  continue reading
 
Cancer-IO -hankkeessa kehitetään uudenlaisia ratkaisuja immuno-onkologisten hoitojen tehostamiseksi ja tuetaan uusien syöpähoitojen nopeampaa käyttöönottoa terveydenhuoltojärjestelmän piirissä. Projektissa tuotettu "Syövän immuunihoidot Suomessa" -raportti kokoaa yhteen merkittävän määrän tietoa syövän hoidon tilasta, kehityskohteista ja potentiaal…
  continue reading
 
Ihmisen terveyttä ei voi päätellä siitä, minkäkokoinen hän on. Siitä huolimatta lihavuuteen liittyy vahva stigma, jonka mukaan ylipaino tuottaa kaikille samanlaiset terveysriskit ja laihtuminen on kiinni vain itsekurista. Tieto lihomisen mekanismeista ja yksilöllisyydestä on lisääntynyt viime vuosina paljon, sanoo kliinisen metabolian professori Ki…
  continue reading
 
Tanssi ja tanssiminen ovat aina olleet osa ihmiselämää, ja usein tanssin eri muodot nähdään osana kansallista kulttuuriperintöä - näin myös Suomessa. Mutta mitä tarkoittaa aitous ja autenttisuus suomalaisessa kansantanssiperinteessä? Miten tämä vertautuu koltansaamelaiseen tanssiperinteeseen?Tässä jaksossa pitkäaikainen tanssintutkija Petri Hoppu p…
  continue reading
 
Kvanttitietokoneilta odotetaan suuria. Ne voivat mahdollistaa asioita, joita toistaiseksi on mahdotonta tehdä: merkittävästi nopeampaa lääkekehitystä, salakirjoitusmenetelmien murtamista ja koneoppimisen tehostumisen kautta esimerkiksi huimasti parempia käännösohjelmia. Kvanttitietokoneiden ohjelmointiin on muutamia suuntia, mutta oikeastaan kukaan…
  continue reading
 
Mitä on moderni suomalainen genomitutkimus? Miten genomitutkimusta hyödynnetään maailmalla nyt ja tulevaisuudessa? Miten suomalaista tutkimusinfrastruktuuria voidaan hyödyntää kansalaisten terveyden parantamiseen? Miksi geenitutkimus pelottaa? Mitä tekee Suomen Molekyylilääketieteen Instituutti FIMM? Mikä on Finngen-tutkimus? Näihin kysymyksiin vas…
  continue reading
 
Puhtaita identiteettejä ei ole olemassakaan, vaan meissä risteää useita eri tarinoita, joita kerromme itsestämme. Silti jotkut hyväksytään helpommin esimerkiksi suomalaisuuden piiriin kuin toiset, sanoo islamilaisen teologian yliopistolehtori ja teologian dosentti Teemu Pauha. Millaista on muodostaa identiteettiä suomalaisena muslimina, kun ympäris…
  continue reading
 
Ihmisen ajattelun ja käyttäytymisen välillä on kuilu, eivätkä arvot läheskään aina näy toiminnassa: Arvostamme ympäristöä, mutta toimimme ympäristölle ja ilmastolle vahingollisesti. Toisaalta yhteiskunta myös vaikuttaa siihen, millaiset mahdollisuudet meillä on valita ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja. Kun halutaan muuttaa ihmisten käyttäytymistä …
  continue reading
 
Feministinen tutkimus on kritisoinut objektiivisen tieteenteon ihannetta jo vuosikymmenet. Silti tutkija voi hämmentyä huomatessaan suhtautuvansa omaan tutkimuskohteeseensa ristiriitaisesti. Moninaiset tunteet on kuitenkin hyvä sanallistaa, jotta niistä voidaan käydä keskustelua ja jopa kääntää ne vahvuudeksi.…
  continue reading
 
Ympäristö, geenit ja sattuma tekevät meistä sen, mitä olemme. Epigenomi on palanen geenien ja ympäristön vaikutusten – esimerkiksi unen määrän, ravinnon laadun tai ilmansaasteille altistumisen – välissä: se on soluissa vaikuttava kerros informaatiota, joka säätelee sitä, miten ihmisen geenit toimivat. Epigenomi on kuin kapellimestari, joka johtaa g…
  continue reading
 
Millä kaikilla tavoilla lääketeollisuus toimii Suomessa? Mikä on Lääketeollisuus Ry? Minkälaisia ennakkoluuloja lääketeollisuuteen usein yhdistetään. Miten suomalaisten potilaiden hoito ja terveydenhuollon toimintaympäristö muuttuu tulevaisuudessa soteuudistuksen jälkeen. Vieraana Lääketeollisuus Ry:n toimitusjohtaja, hallintotieteiden tohtori, San…
  continue reading
 
Ilmastokriisi etenee ja kietoutuu yhteen edustuksellisen demokratian kriisin kanssa. Voisiko apu löytyä niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin kansalaisten osallistamisesta? Jasmin Immonen pohtii kysymystä yhdessä haastattelemansa Ellun Kanojen johtavan tutkijan Elina Kiiski-Katajan kanssa.Kirjoittanut AntroBlogi, Jasmin Immonen
  continue reading
 
Tapa, jolla tuotamme ruokaa ja syömme, kiihdyttää ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Se ei myöskään takaa, että kaikille riittää tarpeeksi ravitsevaa ruokaa. Meillä on kiire muuttaa maapallon ruokajärjestelmä. Meidän pitäisi länsimaissa ymmärtää, mitä on kohtuullisuus syömisessä, sanoo elintarviketieteilijä, työelämäprofessori Reetta Kivelä Viikki Fo…
  continue reading
 
”Joka aamu herään tyytyväisenä ja hyvyys on läsnä kaikessa. Asemani on kohonnut. Minulla on rahaa, haaveita, perhe ja ystäviä. Sitten onni pysähtyy. Tulee kosinta.”Mitä tapahtuu, kun antropologi kirjoittaa tutkimusaiheestaan romaanin? Jakson vieraana on Punaisen Ristin viestintäpäällikkö, antropologi Siru Aura. Hänen tuore esikoisromaaninsa Myötäjä…
  continue reading
 
Tiedettä tunteella podcast-sarjan avausjaksossa vieraana on syöpätautien erikoislääkäri ja Pohjoisen Syöpäkeskuksen johtaja, dosentti Jussi Koivunen. Miten keuhkosyövän hoito on viime vuosina muuttunut? Miten Suomi pysyy mukana syövänhoidon eturintamassa rajallisesta budjetista huolimatta? Miten syövänhoito toteutetaan pohjoisilla leveysasteilla, j…
  continue reading
 
Venäjän öljyn- ja kaasuntuotantolaitokset sijaitsevat Siperiassa, noin Etelä-Suomen kokoisella alueella. Siellä tuotetaan puolet Venäjän valtion budjetista. Se, että resurssit ovat keskitetyt, yllyttää myös vallan keskittämiseen, sanoo Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen. Tynkkynen taustoittaa, miten energia ja väkivalta lii…
  continue reading
 
Avaruus näkyy arjessamme joka päivä, sillä esimerkiksi kartta- ja sääsovellukset käyttävät sieltä saatavaa dataa. Avaruuden apajille pyrkivät nyt yhä useammat, ja kaupallisia satelliitteja lähetetään avaruuteen enemmän kuin koskaan. Avaruuden hyödyntämisessä unohtuu usein yksi asia: kestävyys. Avaruusromun määrä kasvaa, ja hajonneet zombie-satellii…
  continue reading
 
Suomessa ei ole koskaan ollut pulaa puista. Metsä on ollut tärkeä paikka uskonnon harjoittamiseen, sieltä on pyydetty ja kerätty ruokaa ja myöhemmin puusta on tullut tärkeä taloudellinen hyödyke. Miten nämä seikat ovat vaikuttaneet suomalaisten metsäsuhteeseen? Miten puut kietoutuvat osaksi arkeamme tänä päivänä?Jaksossa antropologi Kaisa Vainio ke…
  continue reading
 
Piilossa pinnan alla tapahtuu paljon enemmän kuin kuvittelemme. Kaloilla on mitä ihmeellisimpiä lisääntymistapoja ja niiden tunne-elämä on paljon monisyisempää kuin usein ajatellaan. Nykytutkimus tietää myös, että kaikki kalat tuntevat iloa, niillä on jonkinlaista päättelykykyä ja jotkut osaavat jopa laskea. Osalla kaloista on kavereita ja korallir…
  continue reading
 
Ihmisen kyky nähdä valoa, tiettyä sähkömagneettisen säteilyn aallonpituusaluetta, on perin kapea. Mutta hyperspektrikuvantaminen tuo laajan sähkömagneettisen säteilyn alueen ”näkyville” ja hyödynnettäväksi eri aloilla. Jokaisella molekyylillä on oma ainutlaatuinen spektrin sormenjälkensä, jonka avulla voidaan paljastaa väärennökset ja huumeet, saad…
  continue reading
 
Tiesitkö, että Korsholman linna Vaasan kupeessa toimi muutaman vuoden merirosvolinnana? Vitaaliveljet, joita myös vitaliaaneiksi sanottiin, ryöstivät kauppalaivojen lasteja ja hukuttivat miehistön jäseniä Itämerellä 1300-luvun lopussa ja 1400-luvun alussa. Vitaliaanimerirosvot harjoittivat ammattiaan myös Ruotsin Itämaan eli nykyisen Suomen länsira…
  continue reading
 
Kvanttitietokoneasiantuntija Mikael Johansson on vilpittömän innostunut kvanttilaskennasta, kvanttitietokoneista ja superpositiosta. Hän selittää, mistä tässä uudessa tietojenkäsittelyn lajissa oikeasti on kyse.Tiedeykkösessä hypätään lypsykoneelta kuulostavan tietokoneen sisälle ja selitetään kvanttilaskennan perusteet.Mitä kubitit ovat? Kuinka ni…
  continue reading
 
Kun valkosipulin myynti lähti Kiinassa nopeaan kasvuun vuoden 2020 alussa, alkoivat tutkijat epäillä pahinta. Pandemian ensiaskelet huomattiin, mutta sitä ei voinut enää pysäyttää. Mitä opimme koronapandemiasta ja tulevien pandemioiden ennusmerkeistä?Ihmisen elimistön immuunipuolustuksella eli vastustuskyvyllä on tärkeä rooli taistelussa tappavia v…
  continue reading
 
Lentäminen oli 1900-luvun alussa huimapäiden harrastus. Ensimmäiset lentomatkustajat otettiin mukaan postikoneisiin, mutta onnettomuuksia tapahtui paljon. Alkoi lentoturvallisuuden kehitys, joka pian viritettiin huippuunsa – jopa niin, että se on muokannut käsitystämme onnettomuuksiin varautumisesta ylipäätään.Tekniikan kehittämisen rinnalle on ote…
  continue reading
 
Valtaosa maapallon väestöstä altistuu ilmansaasteille. Maailman terveysjärjestön mukaan ne aiheuttavat jopa viisi miljoonaa kuolemaa vuodessa. Aivojen kannalta ilmansaasteet vaikuttavat epäedullisesti keskushermostoon, ja aiheuttavat aivoja rappeuttavia sairauksia. Dementian riski on suurempi isojen teiden läheisyydessä.Meksikossa, jossa on korkeat…
  continue reading
 
Koulujärjestelmää on muuteltu nuorille monella tapaa armottomaksi. Moni nuori ahdistuu, kun strategisia päätöksiä tulevan koulutuksen suhteen pitää tehdä liian nuorena. Lisäksi nykyinen koulusysteemi rankaisee vääristä kurssivalinnoista ja jatko-opintoihin pääsy vaikeutuu. Nykyongelmista ei voi syyttää ainoastaan koronaa. Nuorten ahdistuneisuuden j…
  continue reading
 
Taide voi koskettaa niin syvältä, että vartalo vapisee, sydän tykyttää, pää on sekava ja heikotus valtaa koko ruumiin. Tällaisen hurmioituneen kohtauksen koki Firenzessä nuori ranskalaiskirjailija Stendhal vuonna 1811. Hän rakastui ensisilmäyksellä seinämaalauksen lumoavaan nuoreen ennustajattareen Sibyllaan tämän ylitsevuotavan kauneuden vuoksi. S…
  continue reading
 
Marsiin muuttamisen mahdollisuutta on kaavailtu yllättävän yksityiskohtaisesti. On laadittu suunnitelmia siitä, minne siirtokunnat kannattaa Marsissa sijoittaa, millaisen alumiinikupolin alla elettäisiin sekä miten ihmisten arjen pyöritys Marsin pinnalla toteuttaisiin. Marsilla on varmasti tärkeä osa ihmiskunnan tulevaisuudessa, koska sen jälkeen k…
  continue reading
 
Loading …

Pikakäyttöopas

Tekijänoikeudet 2023 | Sivukartta | Tietosuojakäytäntö | Käyttöehdot